Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Perhesyistä ettei voi muuttaa niin sen ymmärtää mutta onko teillä kellään sellasta fiilistä, että haluaa just tiettyyn yliopistoon ja siks miettii että ei ottais paikkaa vastaan muualta. Esim itellä on se käsitys että Helsinki vaan on parempi koulu kun esim joku jyväskylä. Ja sitä paitsi hki on LÄÄKETIETEELLISESSÄ ja jkl joku kasvatustieteellinen varmasti iso ero minkälainen koulutusohjelma. Porukat kuitenki painosti hakee kaikkiin 🙄

Hauskaa tässä kommentissa on se, kuinka Jyväskylän psykalla on kuulemma meistä eniten resursseja, mutta luulet silti helsingin olevan parempi:D Tulet huomaamaan sitten yliopistossa, ettei nuo tiedekunnat vaikuta suoranaisesti opintoihin. Oikeasti vaikuttavat juurikin noihin resursseihinja rahoituksiin (Ja muuhun korkeamman tason toimintaan). Meillä hki:n lääketieteellisessä tiedekunassa suurin osa resursseista menee lääkikselle, ei psykologialle.

Ps. Psykonet on muodostettu siksi, että psykan opetus olisi tasaista kaikkialla. Eli päädytte minne tahansa, suurin ero on maantieteellinen sijainti:)

Mä itse opiskelen Jyväskylässä ja useasti olen kuullu myös tuon että Jyväskylää (ja Joensuuta) arvostetaan työmarkkinoilla kliinisen osaamisen takia ja läpikäydyn soveltuvuuskokeen takia (tämä ei tietty enää päde jatkossa). Meillä on psykoterapiakoulutuksen takia kursseja, joissa pääsee kokeilemaan asiakastyötä ja muutenkin terapiasuuntaan pääsee paneutumaan ilmeisen paljon verrattuna muihin kaupunkeihin. Kaikki kaupungit on hyviä, hakujärjestyksen ja noiden pettymysajatusten suhteen pohtisin ite maantieteellisen sijainnin lisäksi myös noita painotuksia. Missään nimessä jkl ja Joensuu ei ole muita huonompia, vaikka pisterajat matalampia olikin viime vuonna ja tulee varmaan olemaan jatkossakin. Kaikista kaupungeista valmistuu psykologeja, joten ei huolta! Fun fact: itse en päässyt Joensuuhun vaan Jyväskylään, vaikka luin aikanaan molempien kokeeseen tasavertaisesti, Joensuuhun jopa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

"Todistusvalinnassa huomioiduksi tullakseen on saatava vähintään 70 pistettä."

Minulla on sen alle. :-P

t. vähän vanhempi ei-ensikertalainen

Mulla myös, kun väärät aineet kirjoitettu. Oon ensikertalainen, niin mietin että jos tulisi koe vain niille keitä ei huomioida todistusvalinnassa niin varmaan sitten mun kaltaisetkin kuuluisi siihen kiintiöön? Hmm

Ja Jyväskylässä työelämä opinnot on todella laadukasta ja juurikin erinomaisesti valmistaa työelämän alkuvaiheisiin. ” Itkukurssi” eli henkilökohtaiset työskentelyedellitykset kurssinkin suurin osa suorittaa jo kandivaiheessa.

Jos haluaa erikoistua, niin kuinka nopeasti pitää tietää mihin haluaa erikoistua?  Eikö erikoistumisopinnot ole vasta maisterin jälkeen? Miten olisi fiksua rakentaa uraa? Oletteko te psykologit jo kandi- ja maisteriopintoissanne tähdänneet johonkin tiettyyn erikoistumiseen, haalineet tietynlaista harkkakokemusta, sijaisuuksia ym.? Tästä kaipaisin ihan mitä vaan tietoa ja kokemusta. Niin ja kiinnostaa kuulla harkoista. Onko niitä erilaisissa psykologin tehtävissä ja kuinka niihin valitaan, mitä harkoissa tehdään, onko ohjaus ollut tasokasta, hyvät/huonot kokemukset?

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa erikoistua, niin kuinka nopeasti pitää tietää mihin haluaa erikoistua?  Eikö erikoistumisopinnot ole vasta maisterin jälkeen? Miten olisi fiksua rakentaa uraa? Oletteko te psykologit jo kandi- ja maisteriopintoissanne tähdänneet johonkin tiettyyn erikoistumiseen, haalineet tietynlaista harkkakokemusta, sijaisuuksia ym.? Tästä kaipaisin ihan mitä vaan tietoa ja kokemusta. Niin ja kiinnostaa kuulla harkoista. Onko niitä erilaisissa psykologin tehtävissä ja kuinka niihin valitaan, mitä harkoissa tehdään, onko ohjaus ollut tasokasta, hyvät/huonot kokemukset?

Erikoistumisopinnot on joo vasta maisterin jälkeen. Opiskelen itse Jyväskylässä psykalla niin nää tiedot on ensisijaisesti Jyväskylän näkökulmasta. Meillä yks proffa sanoi kerran aika hyvin, että ei kannata opintojen aikana liikaa pelätä sitä, että tekee sivuaineiden tms. kurssivalintojen suhteen jotain fundamentaalisesti väärin, että sitten ei pääsekään jollekin tietylle alalle myöhemmin, koska on ihan täysin mahdollista koko yliopistoaika tutkia rottien hippokampuksia ja neurogeneesiä ja sitten hakeutua perheneuvolaan töihin. Eli ei kannata siis liikaa ottaa paineita siitä, että omasta tutkinnosta tarvitsis rakentaa ”täydellinen” kokonaisuus, jotta pääsis jonnekin joskus harkkaan ja töihinkin. Ei tarvitse. Mutta siis toki jos tietää jo, että tietty erikoisala kiinnostaa, niin on onneks myös hyvät mahikset valita sivuaineita ja valinnaisia psykan opintoja omien kiinnostuksenkohteiden mukaan!

Mua itseä kiinnostaa yhteiskunnallisella tasolla psykologian asiantuntijuuden hyödyntäminen esim. jossain päätöksenteossa/organisaatioissa yleisesti. Myös kriminaali- ja kulttuuripsykologia kiinnostaa tosi vahvasti. Luen sivuaineina nyt kandivaiheessa väkivaltatutkimusta ja urheilupsykologiaa, koska oon myös kiinnostunut urheilupsykologian hommista oman valmennustaustan vuoksi. Tosi vahvasti valitsin siis vaan itseä kiinnostavat aiheet, uskon vakaasti et kaikesta tiedosta hyötyy elämänsä aikana jollain tavalla. Vaihtoon hakiessa mulla yks iso kriteeri oli se, että pystyisin siellä lukee kriminologiaa, ja sitä kautta se paikka sit valikoitui. Taidan kuitenkin olla aika poikkeus tossa mielessä, sillä harva valitsee vaihtopaikkaa painottaen niitä kursseja. Eli ei sekään oo mikään huono päätös lähtee Barbadokselle vaihtoon ja bailata siellä puoli vuotta - sellanenkaan valinta ei pilaa mitään mahdollisuuksia harkka-/työpaikkojen suhteen.

Oon käsittänyt, että riippumatta psykan tutkintoon sisällytetyistä sivuaineista, valinnaisista kursseista sekä kandin ja gradun aiheista on mahdollista päästä ihan minne tahansa harkkaan ja töihin. Ainoa poikkeus tai enemmänkin haaste käsittääkseni on tässä neuropuoli, jonne on kai hieman kovempi kilpailu (vähemmän paikkoja), ja sinne jos haluaa suuntautua niin kannattaa valita opintojen aikana enemmän neuroa ja tehdä ainakin gradu neurolle ja yrittää päästä harkkaan myös sinne. On neurollekin siis ihan varmasti mahdollista päästä ilman mitään sen kummempaa suuntautumista opintojen aikana, mut luulisin et toi hyödyttää.

Ja muutenkin, kyllä siis työpaikat ja harkkapaikat arvostaa sitä, että on esim. työterveyspsykologiksi / henkilöstöarviointipuolelle hakiessaan kiinnostunut työpsykologiasta ja mahdollisesti ottanut jotain valinnaisia kursseja työ- ja orkkapsykalta tai kauppiksen puolelta.

Tutkintoon kuuluu kaikkialla(?) 5 kuukauden palkallinen harjoittelu. Ainakin Jyväskylässä lisäksi on myös valinnainen orientoiva harjoittelu, jonka voi tehdä yleensä kandivaiheessa mutta toki maisterissakin vasta. Siitä ei saa palkkaa, ja tarkoitus on lähinnä tutustua psykologian ammattikenttään ja seurata jonkun psykan ammattilaisen (tai monenkin eri) pari viikkoa esim. ja tehdä työtehtäviä työpisteellä siinä määrin kuin se on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa erikoistua, niin kuinka nopeasti pitää tietää mihin haluaa erikoistua?  Eikö erikoistumisopinnot ole vasta maisterin jälkeen? Miten olisi fiksua rakentaa uraa? Oletteko te psykologit jo kandi- ja maisteriopintoissanne tähdänneet johonkin tiettyyn erikoistumiseen, haalineet tietynlaista harkkakokemusta, sijaisuuksia ym.? Tästä kaipaisin ihan mitä vaan tietoa ja kokemusta. Niin ja kiinnostaa kuulla harkoista. Onko niitä erilaisissa psykologin tehtävissä ja kuinka niihin valitaan, mitä harkoissa tehdään, onko ohjaus ollut tasokasta, hyvät/huonot kokemukset?

Ja voisin vielä sen verran jatkaa, että harkkapaikoista kyllä ainakin yliopistokaupungeissa on kova kilpailu, ja sitä tietty katsotaan hyvällä, jos on kliiniselle harkkaan hakiessaan jo opintojen ajalta kokemusta joistain kliinisen käytännön jutuista. Esim. Jyväskylässä mahdollista vetää yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiohjelmassa yksilö- tai ryhmäinterventiota maisterivaiheessa. Maisterivaiheessa myös mahdollista vetää kandivaiheen opiskelijoille ”henkilökohtaiset työskentelyedellytykset” (= itkukurssi) -kurssia, joka on sellanen ryhmäterapeuttinen kurssi.

Kyllä sitä kokemusta kannattaa siis opintojen aikana kerätä jos tietää mihin päin haluais valmistumisen jälkeen (tai vaikka ei tiedäkään), niin on sit vahvemmilla harkkaan ja töihin hakiessa, erityisesti jos suuntana on pk-seutu tai muut yliopistokaupungit. Kyllä pelkällä ”perus” psykan tutkinnolla ilman sen kummempia erikoistumisiakin ihan varmasti pääsee harkkaan ja töihin, mutta isompiin kaupunkeihin tai kilpaillumpiin tehtäviin voi olla haastavampaa kilpailla!

Voin Joensuulaisena psykalaisena varmistaa, että kyllä, meillä on paljon kliinistä psykologiaa. On erikseen kliininen psykologia I, II ja III -kurssit, jotka ovat yhteensä yli 20 opintopistettä eli vahva kliininen painotus.

Myös psykiatriaa voi opiskella, joka on siis lääkisläisten kurssi, mutta järjestetään psykalaisille Joensuussa. Vapaavalintaisina opintoina meiltä löytyy aineopinnoista kliinistä neuropsykologiaa (kliinistä jälleen), riippuvuuskäyttäytymisen psykologiaa, pelkäävän potilaan kohtaamista yhteystyössä hammaslääkiksen kanssa, kognitiivista neurotiedettä, työelämän psykologiaa, gerontologiaa yms.

Ja tottakai kaikista parhain eli pitkä sivuaine oikeuspsykologiaa about 60 opintopistettä, jonka osaamisesta on varmasti hyötyä ja tällä saa erottuvuutta myös työmarkkinoilla.

Tota mä mietin, että kun puhutaan, että olisi hyvä olla jo kliinistä työkokemusta, niin mitä se käytännössä ottaen tarkoittaa? Tuskin kovin monella on kokemusta psykologina työskentelystä ennen, kuin on päässyt opiskelemaan psykologiaa. Ellei ole sitten ollut valepsykologina :)

Vierailija kirjoitti:

Voin Joensuulaisena psykalaisena varmistaa, että kyllä, meillä on paljon kliinistä psykologiaa. On erikseen kliininen psykologia I, II ja III -kurssit, jotka ovat yhteensä yli 20 opintopistettä eli vahva kliininen painotus.

Myös psykiatriaa voi opiskella, joka on siis lääkisläisten kurssi, mutta järjestetään psykalaisille Joensuussa. Vapaavalintaisina opintoina meiltä löytyy aineopinnoista kliinistä neuropsykologiaa (kliinistä jälleen), riippuvuuskäyttäytymisen psykologiaa, pelkäävän potilaan kohtaamista yhteystyössä hammaslääkiksen kanssa, kognitiivista neurotiedettä, työelämän psykologiaa, gerontologiaa yms.

Ja tottakai kaikista parhain eli pitkä sivuaine oikeuspsykologiaa about 60 opintopistettä, jonka osaamisesta on varmasti hyötyä ja tällä saa erottuvuutta myös työmarkkinoilla.

Olipa kiva kuulla mitä kaikkee Joensuussa voi valinnaisena opiskella! Kuulostaa tosi mielenkiintoselta. Ois kiva kuulla lisää muidenkin kaupunkien vastaavista mahdollisuuksista psykan valinnaisiin opintoihin! Ja siitä, et mitä psykalaiset eri kaupungeissa tyypillisimmin tekee sivuaineena esim.?

Vierailija kirjoitti:

Tota mä mietin, että kun puhutaan, että olisi hyvä olla jo kliinistä työkokemusta, niin mitä se käytännössä ottaen tarkoittaa? Tuskin kovin monella on kokemusta psykologina työskentelystä ennen, kuin on päässyt opiskelemaan psykologiaa. Ellei ole sitten ollut valepsykologina :)

Varmaankin nuo mainitut työharjoittelumahdollisuudet opintojen aikana laitoksella ennen harjoittelua. Myös ihan vaikka nuorten puhelimen vapaaehtoisena päivystäjänä toimiminen, tai keikkatyöt vaikka sijaisena nuorisokodissa tai mitä nyt ikinä keksiikään ihmisten kanssa tehtävään työhön työkokemukseksi. Puhelinmyyntikin voitanee laskea "kokemukseksi haastavasta vuorovaikutustyöstä" heh heh.

Vierailija kirjoitti:

Tota mä mietin, että kun puhutaan, että olisi hyvä olla jo kliinistä työkokemusta, niin mitä se käytännössä ottaen tarkoittaa? Tuskin kovin monella on kokemusta psykologina työskentelystä ennen, kuin on päässyt opiskelemaan psykologiaa. Ellei ole sitten ollut valepsykologina :)

Sitä siis lähinnä, että on opintojen aikana esim. valinnut valinnaisista psykan kursseista paljon kliinisiä opintoja, joissa saattaa maisterivaiheessa eri kaupungeissa olla joitain mahdollisuuksia päästä kokeilemaan asiakastyöskentelyä lyhyissä pätkissä, esim. noi ylempänä esitellyt Jyväskylän kurssit. Jyväskylässä myös yhdellä maisterivaiheen kliinisen syventävällä mahdollisuus päästä harjoittelemaan pariterapian ohjaamista tai opettamaan lapsille tunne- ja turvataitoja kouluun. Osa psykalaisista myös opintojen aikana menee tekemään vapaaehtoistyötä esim. Kriisikeskuksiin tmv. Eli vastaavia juttuja siis! Aika paljon riippuu yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista. Orientoivassa harjoittelussa voi myös päästä tutustumaan johonkin työpisteeseen silleen, että pääsee myös kokeilemaan joidenkin työtehtävien tekemistä. Esim. Seuraamaan jotain istuntoa, ja kommentoimaan asiakkaalle hänen tapausta vastuussa olevan psykologin rinnalla.

Usean alan ennakkomatskuja on jo julkaistu, tai ilmoitetaan että julkaistaan 30.4.

Psykasta ei ole mitään tuollaista mainintaa, niin mietityttää että voiko olla ettei mitään ennakkomatskuja tule ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Usean alan ennakkomatskuja on jo julkaistu, tai ilmoitetaan että julkaistaan 30.4.

Psykasta ei ole mitään tuollaista mainintaa, niin mietityttää että voiko olla ettei mitään ennakkomatskuja tule ollenkaan.

Etäkoe ilman ennakkomatskuja olisi siitä hyvä, että se minimoisi huijaamisen hyödyt, jos materiaalit näkisi vasta kokeessa, eikä niiden sisällöstä tietäisi mitään etukäteen. Tilastomatematiikan ammattilaisen käyttäminen apurina olisi melko hyödytöntä varsinkin, jos matskut olisivat artikkeleita, ja koekysymykset niistä soveltavia. 

Olisiko tuollainen koe sitten reilu ja oikeudenmukainen, onkin eri kysymys. Se mittaisi lähinnä aivojen prosessointikykyä eli älykkyyttä, eikä omaa ahkeruutta tai motivaatiota voisi tuoda esiin. Sattumanvaraisilla tapahtumilla, kuten huonosti nukutuilla yöunilla tai epäonnella, olisi myös suhteettoman suuri negatiivinen vaikutus koesuoritukseen. Tämä järjestely olisi kuitenkin yliopistojen ehtojen mukainen, kun jokaisella tietokoneen ja internet-yhteyden omaavalla hakijalla olisi teoreettinen mahdollisuus päästä sisään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usean alan ennakkomatskuja on jo julkaistu, tai ilmoitetaan että julkaistaan 30.4.

Psykasta ei ole mitään tuollaista mainintaa, niin mietityttää että voiko olla ettei mitään ennakkomatskuja tule ollenkaan.

Etäkoe ilman ennakkomatskuja olisi siitä hyvä, että se minimoisi huijaamisen hyödyt, jos materiaalit näkisi vasta kokeessa, eikä niiden sisällöstä tietäisi mitään etukäteen. Tilastomatematiikan ammattilaisen käyttäminen apurina olisi melko hyödytöntä varsinkin, jos matskut olisivat artikkeleita, ja koekysymykset niistä soveltavia. 

Olisiko tuollainen koe sitten reilu ja oikeudenmukainen, onkin eri kysymys. Se mittaisi lähinnä aivojen prosessointikykyä eli älykkyyttä, eikä omaa ahkeruutta tai motivaatiota voisi tuoda esiin. Sattumanvaraisilla tapahtumilla, kuten huonosti nukutuilla yöunilla tai epäonnella, olisi myös suhteettoman suuri negatiivinen vaikutus koesuoritukseen. Tämä järjestely olisi kuitenkin yliopistojen ehtojen mukainen, kun jokaisella tietokoneen ja internet-yhteyden omaavalla hakijalla olisi teoreettinen mahdollisuus päästä sisään. 

Kiinnostavaa myös, että miten siitä tehtäisiin tarpeeksi erotteleva kun hakijoita on niin paljon. Tosin logopedian koe on myös aineistokoe ja siihenkin aika paljon hakijoita. Toisaalta kun monille muille aloille nyt kuitenkin tulee ne ennakkomateriaalit, niin miksiköhän juuri psykalle ei? En keksi muuta selitystä kuin se, että liittyis hakupaineeseen ja ehkä koettuun vilppaamisen uhkaan sitä kautta. Todella kummallinen ajatus kyllä, että kokeessa ei olisi tilastoa tällä kertaa...

Mihin kaikille aloille ennakkomateriaali julkaistaan? Ja itse uskon kuitenkin vielä että psykaankin materiaali tulee luettavaksi, koska sisällöltään kokeen ei pitänyt muuttua merkittävästi. Tilasto on ymmärrettävä jos jätetään kokeen ensimmäisestä osasta pois, siinä on suurin vilpin mahdollisuus. Toivon vain etten ole ihan väärässä...

Ennakkomateriaalisia aloja ennen tätä oli ainakin sosiaalityö ja oikis. Ehkä myös farmasia?

Arkkitehtuuriin on aina ennakkotehtävät, tänä vuonna ne piti palauttaa 1.4. mennessä etänä. Koronalla ei ollut siihen vaikutusta. Aiemmin tulos (jatkoon/ei jatkoon) on tullut sieltä parissa viikossa. Nyt ei vielä mitään, odottanee tietoa lähikokeesta. Sinne ei voida valita ilman lähikoetta, taideala pohjimmiltaan kun on.

Vierailija kirjoitti:

Mihin kaikille aloille ennakkomateriaali julkaistaan? Ja itse uskon kuitenkin vielä että psykaankin materiaali tulee luettavaksi, koska sisällöltään kokeen ei pitänyt muuttua merkittävästi. Tilasto on ymmärrettävä jos jätetään kokeen ensimmäisestä osasta pois, siinä on suurin vilpin mahdollisuus. Toivon vain etten ole ihan väärässä...

https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/valintakokeiden-enn…

Tässä listassa psyka ainoa, jossa ei sanota mitään päivää, jolloin ennakkomateriaali julkaistaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin kaikille aloille ennakkomateriaali julkaistaan? Ja itse uskon kuitenkin vielä että psykaankin materiaali tulee luettavaksi, koska sisällöltään kokeen ei pitänyt muuttua merkittävästi. Tilasto on ymmärrettävä jos jätetään kokeen ensimmäisestä osasta pois, siinä on suurin vilpin mahdollisuus. Toivon vain etten ole ihan väärässä...

https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/valintakokeiden-enn…

Tässä listassa psyka ainoa, jossa ei sanota mitään päivää, jolloin ennakkomateriaali julkaistaisiin.

Totta! Pieni mahdollisuus on, että se ei merkitse mitään, mutta ehkä todennäköisemmin merkitsee sitä ettei ennakkomatskuja tule.

Vierailija kirjoitti:

Ennakkomateriaalisia aloja ennen tätä oli ainakin sosiaalityö ja oikis. Ehkä myös farmasia?

Arkkitehtuuriin on aina ennakkotehtävät, tänä vuonna ne piti palauttaa 1.4. mennessä etänä. Koronalla ei ollut siihen vaikutusta. Aiemmin tulos (jatkoon/ei jatkoon) on tullut sieltä parissa viikossa. Nyt ei vielä mitään, odottanee tietoa lähikokeesta. Sinne ei voida valita ilman lähikoetta, taideala pohjimmiltaan kun on.

Kässänopettajilla ainakin näyttäis olevan soveltuvuuskoe (johon tulevat muistitikun kanssa mihin tallentaneet ennakkotehtävien vastaukset).