Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Moi,
Onko täällä muita joiden mielenterveys on kärsinyt (useasta) hakukeväästä? En oo lukenut koko tätä ketjua eli en tiedä onko asiasta täällä jo käyty keskustelua, viime vuoden ketjussa jonkun verran kirjoittelin (jäin 2. varasijalle). Tänä vuonna pääsin toiseen vaiheeseen ja odottelen tuloksia kuin kuuta nousevaa. Kuitenkin nämä hakuvuodet ja etenkin tämä kevät on ollut niin raskaita, että mun mielenterveys petti ihan täysin ja kärsin nyt mm. uniongelmista, lähes jatkuvasta ahdistuksesta, paniikkikohtauksista ja masentuneisuudesta. En tiedä tuliko mulle jonkin sortin burnout vai mistä tämä yhtäkkinen romahdus tarkalleen ottaen johtui, hyvin mahdollista on että taustalla on muitakin tekijöitä kuin ”pelkkä” äärettömän stressaava hakukevät.Ongelmat eivät siis tosiaankaan ole kadonneet mihinkään vieläkään, enkä tiedä kauanko tästä palautumisessa kestää. Suvussa on myös paljon mielenterveysongelmia, eli en tiedä oliko tämä vain piste i:n päälle mt- ongelmien puhkeamiseen.
Halusin tällä viestilläni saada mahdollista vertaistukea ja muistuttaa pitämään itsestänne huolta🙏 Ajattelin olevani tässä tilanteessa vaan tosi huojentunut että kokeet on ohi, mutta päivittäinen ahdistus on sen sijaan seuralaisenani 🤷♀️
Samaistun aika paljon, olen hakenut nyt 4krt ja en usko että sisäänpääsyn ovet vieläkään aukenee. Väittäisin tällaisen ''oireilun'' (ahdistus, stressi, uniongelmat, huonommuuden tunne) olevan aika tyypillistä psykan opiskelijoille, kun psykalle hakee sellaisia suorituskeskeisiä 5L oppilaita suoraan lukiosta. No shade, olenhan itsekin sellainen ;) paitsi ei noin monta ällää, muutenhan olisin jo todistuksella sisällä.
Paljon on kyse vaativuudesta itseä kohtaan, toisaalta myös siitä että mä luulen meidän milleniaalisukupolven olevan jotenkin opetettu siihen että unelmia pitää olla ja niitä kohti pitää tähdätä.. Me ollaan sellasen sukupolven lapsia tai lapsenlapsia joista monet on ollu vaan alalla joka tuo leivän pöytään ja meitä sitten on kannustettu ajattelemaan myös työn mielekkyyttä. Myös se, jos oma identiteetti on kovin rakentunut hyvän suoriutumisen ympärille (menestyy koulussa, töissä, suhteissa jne.) ja nyt tulee tosi monta isoa kolausta tämän kouluunhakuprosessin kanssa, niin eihän se itselle hyvää tee. Mä aion ainakin yrittää loppukesän ottaa tosi chillisti ja ihan vaan rentoutua ja nollata päätä. Kyllä se tästä paremmaksi muuttuu! Kannattaa nyt vaan yrittää ottaa aikaa itselle, mennä vaikka luontoon tai biitsille rauhoittumaan. Isoin urakka on nyt ohi ja nyt ei voi muuta kuin vaan odotella tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minne te olette päässeet avoimen väylän kautta???? Ei psykologiaan ole avointa väylää. Vai tarkotatteko sitä Helsingin maisteria. Se ei ole avoin väylä...
Jyväskylään psykologian kandi- ja filosofian maisteriohjelmaan. Sinne on avoimen väylä. Tuosta ei tule psykologin pätevyyttä mutta muuten sama asiantuntemus ja opinnot pääasiassa ihan samoja, kliinisiä opintojaksoja ja pitkää harkkaa lukuunottamatta.
En tarkoita pahalla, mutta eikö tuo ole isomman luokan höynäytys? Tutkinnon saatuasi et kuitenkaan voi hakea psykologin töitä. Kuinka paljon silloin risoo, kun on vieläpä opiskellut lähestulkoon samat kurssit kuin muutkin. Ihan oikeesti, kantsii miettiä miksi opiskellaan. Vain siksi että se on kiinnostavaa vai myös siksi että sillä työllistyy? Ja se joka ekana sanoo, että en haluakaan psykologiksi kun haluan vain ja ainoastaan tutkijaksi...juupa juu. Et voi sitä vielä tietää etkä voi myöskään tietää oletko tarpeeksi kovatasoinen noustaksesi tutkijan ammattiin.
Ei ole. Et selkeästi tiedä mitä psykologin työtehtävät pitävät sisällään. Läheskään kaikki psykologiaa opiskelemaan haluavat eivät edes lähtökohtaisesti halua tekemään tätä, varmaan omassa päässäsi olevaa, kapeakatseista, "psykologin työtä". Voit olla työ, organisaatiopuolella, konsulttina, testaajana, valmentajana, opettajana, kouluttajana, tutkijana yms yms. Muitakin tehtäviä on, kuin se koulu/sote-psykologi, jotka eivät esim itseä kiinnosta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minne te olette päässeet avoimen väylän kautta???? Ei psykologiaan ole avointa väylää. Vai tarkotatteko sitä Helsingin maisteria. Se ei ole avoin väylä...
Jyväskylään psykologian kandi- ja filosofian maisteriohjelmaan. Sinne on avoimen väylä. Tuosta ei tule psykologin pätevyyttä mutta muuten sama asiantuntemus ja opinnot pääasiassa ihan samoja, kliinisiä opintojaksoja ja pitkää harkkaa lukuunottamatta.
En tarkoita pahalla, mutta eikö tuo ole isomman luokan höynäytys? Tutkinnon saatuasi et kuitenkaan voi hakea psykologin töitä. Kuinka paljon silloin risoo, kun on vieläpä opiskellut lähestulkoon samat kurssit kuin muutkin. Ihan oikeesti, kantsii miettiä miksi opiskellaan. Vain siksi että se on kiinnostavaa vai myös siksi että sillä työllistyy? Ja se joka ekana sanoo, että en haluakaan psykologiksi kun haluan vain ja ainoastaan tutkijaksi...juupa juu. Et voi sitä vielä tietää etkä voi myöskään tietää oletko tarpeeksi kovatasoinen noustaksesi tutkijan ammattiin.
Ei ole. Et selkeästi tiedä mitä psykologin työtehtävät pitävät sisällään. Läheskään kaikki psykologiaa opiskelemaan haluavat eivät edes lähtökohtaisesti halua tekemään tätä, varmaan omassa päässäsi olevaa, kapeakatseista, "psykologin työtä". Voit olla työ, organisaatiopuolella, konsulttina, testaajana, valmentajana, opettajana, kouluttajana, tutkijana yms yms. Muitakin tehtäviä on, kuin se koulu/sote-psykologi, jotka eivät esim itseä kiinnosta ollenkaan.
Joo, mutta pointti on juuri se, että miksi opiskella psykologiaa? Laajemman pätevyyden saa monista muista opinnoista. Kun työpaikkailmoituksessa lukee vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, niin ei psykan FM ole mikään ykkösajatus niillä eikä mene muiden edelle. Miksi siis hakea hakupainealalle? Jos on kiinnostusta ihmisiin mutta ei halua psykologiksi, niin parempia hakukohteita on johtamisen koulutukset, yhteiskuntatieteellisen tutkinnot, kasvatustieteet ym.ym. Paljon helpompi päästä sisään ja monipuolisemmin töitä tarjolla. Loppujen lopuksi psykan tutkinnosta iso osa on "miten silmä toimii", mielenterveyshäiriöt ym. Ei niitä pysty niin laajasti soveltamaan kuin monia muita tutkintoja. Tiedän, koska olen jo sisällä ja seurannut muiden uraputkia.
Tänään tuli farmasian, proviisorin ja metsätieteiden tulokset 🤔🤔
Lääkis, oikis, teologinen, humanistinen, valtsika... Enemmän taitaa vielä puuttua kuin tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereen korkeakoulut julkaisevat opiskelijavalintoja ensi viikolla:
”Hakijoilla on kova nälkä siihen, että he saisivat tietää tuloksista heti”
https://www.aamulehti.fi/a/afbb3360-bbd7-45ce-9f90-c84af5e68dae?c=15227…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minne te olette päässeet avoimen väylän kautta???? Ei psykologiaan ole avointa väylää. Vai tarkotatteko sitä Helsingin maisteria. Se ei ole avoin väylä...
Jyväskylään psykologian kandi- ja filosofian maisteriohjelmaan. Sinne on avoimen väylä. Tuosta ei tule psykologin pätevyyttä mutta muuten sama asiantuntemus ja opinnot pääasiassa ihan samoja, kliinisiä opintojaksoja ja pitkää harkkaa lukuunottamatta.
En tarkoita pahalla, mutta eikö tuo ole isomman luokan höynäytys? Tutkinnon saatuasi et kuitenkaan voi hakea psykologin töitä. Kuinka paljon silloin risoo, kun on vieläpä opiskellut lähestulkoon samat kurssit kuin muutkin. Ihan oikeesti, kantsii miettiä miksi opiskellaan. Vain siksi että se on kiinnostavaa vai myös siksi että sillä työllistyy? Ja se joka ekana sanoo, että en haluakaan psykologiksi kun haluan vain ja ainoastaan tutkijaksi...juupa juu. Et voi sitä vielä tietää etkä voi myöskään tietää oletko tarpeeksi kovatasoinen noustaksesi tutkijan ammattiin.
Ei ole. Et selkeästi tiedä mitä psykologin työtehtävät pitävät sisällään. Läheskään kaikki psykologiaa opiskelemaan haluavat eivät edes lähtökohtaisesti halua tekemään tätä, varmaan omassa päässäsi olevaa, kapeakatseista, "psykologin työtä". Voit olla työ, organisaatiopuolella, konsulttina, testaajana, valmentajana, opettajana, kouluttajana, tutkijana yms yms. Muitakin tehtäviä on, kuin se koulu/sote-psykologi, jotka eivät esim itseä kiinnosta ollenkaan.
Joo, mutta pointti on juuri se, että miksi opiskella psykologiaa? Laajemman pätevyyden saa monista muista opinnoista. Kun työpaikkailmoituksessa lukee vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, niin ei psykan FM ole mikään ykkösajatus niillä eikä mene muiden edelle. Miksi siis hakea hakupainealalle? Jos on kiinnostusta ihmisiin mutta ei halua psykologiksi, niin parempia hakukohteita on johtamisen koulutukset, yhteiskuntatieteellisen tutkinnot, kasvatustieteet ym.ym. Paljon helpompi päästä sisään ja monipuolisemmin töitä tarjolla. Loppujen lopuksi psykan tutkinnosta iso osa on "miten silmä toimii", mielenterveyshäiriöt ym. Ei niitä pysty niin laajasti soveltamaan kuin monia muita tutkintoja. Tiedän, koska olen jo sisällä ja seurannut muiden uraputkia.
Miksi opiskella psykologiaa? Olisikohan siksi, että nimenomaan se psykologia kiinnostaa? :D Miten nyt näitä opintoja, työpaikkoja, kavereita yleensä valitaan.
Itse ainakin siksi lähdin psykologiaa opiskelemaan. Hakupaineala tai ei, sillä ei ollut ainakaan omaan sisäänpääsyyn vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistatteko mitä vastasitte toisessa osassa loogisen päättelyn tehtäviin? Vastausvaihtoehdot taisi olla kyllä/ei ja tehtäviä neljä
Pistelinkki Hesaan
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/hakijakohtaiset-pisteet-yhteis…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä jollain poistunut se peruutettu merkintä alemmasta hakutoiveesta? Mulla aiemmin näky mutta ei enää :oooo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen vaiheen loogisen päättelyn tehtäviin siis yllä vastaukset.
Mä vastasin ei, ei, ei, kyllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jollain poistunut se peruutettu merkintä alemmasta hakutoiveesta? Mulla aiemmin näky mutta ei enää :oooo
Olitko sillä siis hyväksyttynä jossain välissä?
Toiseen vaiheenseen taisin vastata kyllä, kyllä, ei, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Moi,
Onko täällä muita joiden mielenterveys on kärsinyt (useasta) hakukeväästä? En oo lukenut koko tätä ketjua eli en tiedä onko asiasta täällä jo käyty keskustelua, viime vuoden ketjussa jonkun verran kirjoittelin (jäin 2. varasijalle). Tänä vuonna pääsin toiseen vaiheeseen ja odottelen tuloksia kuin kuuta nousevaa. Kuitenkin nämä hakuvuodet ja etenkin tämä kevät on ollut niin raskaita, että mun mielenterveys petti ihan täysin ja kärsin nyt mm. uniongelmista, lähes jatkuvasta ahdistuksesta, paniikkikohtauksista ja masentuneisuudesta. En tiedä tuliko mulle jonkin sortin burnout vai mistä tämä yhtäkkinen romahdus tarkalleen ottaen johtui, hyvin mahdollista on että taustalla on muitakin tekijöitä kuin ”pelkkä” äärettömän stressaava hakukevät.Ongelmat eivät siis tosiaankaan ole kadonneet mihinkään vieläkään, enkä tiedä kauanko tästä palautumisessa kestää. Suvussa on myös paljon mielenterveysongelmia, eli en tiedä oliko tämä vain piste i:n päälle mt- ongelmien puhkeamiseen.
Halusin tällä viestilläni saada mahdollista vertaistukea ja muistuttaa pitämään itsestänne huolta🙏 Ajattelin olevani tässä tilanteessa vaan tosi huojentunut että kokeet on ohi, mutta päivittäinen ahdistus on sen sijaan seuralaisenani 🤷♀️
Joo täällä ollaan. Kolmatta kertaa hain. Sellainen yleinen tunne koko ajan etten ole tarpeeksi hyvä ja pitäisi yrittää kovemmin. Samalla taas epätoivo, että eihän minun kannata edes yrittää, kun en kuitenkaan pääse. Mulla oli lomaa töistä kun piti tulla koemateriaalit ja sillon mulla oli ihan liikaa aikaa miettiä kaikkea. Masenti ja tuli inhottavia pakkoajatuksia ja kaikkea... Nyt oon pääsemässä toiseen kouluun ja siitä piristyin. En siis aio hakea enää psykaan.
Muistatteko noista loogisista (joissa oikeat tais tosiaan olla KEEK ja itselläni meni se pieleen kun sain ajateltua tehtävänannon väärin), että oliko ohjeissa myös ”perustele vastauksesi” vai vaan että sano videoon kyllä tai ei?
Muistaako kukaan enään niitä kysymyksiä? En muista missä järjestyksessä ne oli mutta muistan kyllä mitä vastasin :D
Alue: Aihe vapaa
Hakuasiassa en tähän voi samaistua (hain ensimmäistä kertaa enkä tosissani) mutta sun fiilikset kuulostaa kyllä tosi samoilta, mitä ite oon käyny läpi sellasissa tilanteissa jotka on ollu tosi kuormittavia henkisesti. Mulla sellasen loputtoman burn out- kierteen katkasi vasta kolmen kuukauden loma, jollon en tehny hirveesti yhtään mitään, mutta oli aikaa keskittyä itseensä ja palautua. Tuo aika tuntuu edelleen tosi hukkaan heitetyltä tavallaan, mutta oli äärimmäisen tarpeellinen kyllä. Oon saanu takas innon oppia ja mulla on tosi paljon motivaatiota. Pääsin irti menneiden kokemusten pyörittelystä. Tää lähinnä muistutuksena et myös lepo ja palautuminen on super tärkeetä, millä tavalla tahansa kukakin sen hoitaa!
Kävin läpi kans samoja fiiliksiä mielenterveyden kans, välillä pelotti ihan saatanasti et mitä jos mun mielenterveys on oikeesti siinä jamassa et musta ei ole opiskelemaan mun unelma-alaa. Nyt kuitenkin, kun oon taas pitkästä aikaa oikeasti virkeä, oon jotenkin päässy tasapainoon tän asian kanssa ja mulla on hyvä olla. Edelleen mietityttää kyllä mitä tapahtuu tulevaisuudessa mun mielenterveyden osalta, mutta luotan aika hyvin siihen et osaan käsitellä asioita eri tavalla kuin aiemmin, minkä lisäksi ammattiapuahan saa tarvittaessa.
En tiiä oliko tästä nyt minläänlaista vertaistukea, ehkä halusin vaan tulla kertomaan että burn out ja mielenterveyden häiriöt on käsiteltävissä olevia asioita, ja myös ihan super yleinen juttu. Hakupainealalle pyrkiminen on todella stressaavaa, varsinkin kun koko ajan joutuu vertaamaan itseään muihin. Toivottavasti kaikki menee hyvin, tsemppiä odotteluun ja erityisesti palautumiseen!
Ja hei, meidän psykalle pyrkivien lisäksi on myös niitä valmiita ammattilaisia jotka auttaa jos apua tarvitsee!