Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.
Enemmän olisin kyllä huolissani siitä, että psykologeiksi päätyy lähinnä "kympin oppilaita" keskivertoa paremmista sosio-ekonomisista lähtökohdista.
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.
ajattele asia vaikka näin: ei lääketieteellisenkään pääsykokeessa vaadita, että opiskelija osaisi diagnosoida potilaita tai tehdä tutkimuksia heille. Kyllä se tilaston opettelu tulee psykologian opiskelijoille vastaan opintojen aikana. Yliopistoon halutaan valita sellaiset opiskelijat, jotka ovat motivoituneita alalle ja joilla valmiudet riittävät korkeakouluun. Syy, miksi tilastoa käytetään psykan valintakokeessa on se, että sillä on helppoa erotella oikeasti motivoituneet opiskelijat suuresta joukosta. Sama pätee todistusvalintaan. Jos oikeasti haluat opiskelupaikan ja sinulla on valmiudet korkeakouluopintoihin, jaksat panostaa kirjoituksiin kunnolla.
Terveisin itse koekiintiössä hakeva ei-ensikertalainen, jonka mielestä todistusvalinta on hyvä asia.
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.
Höpö höpö. J-kaupunkeihin oli vuosikausia materiaalina Karjalaisen tilastotieteen perusteet. Se ei todellakaan vaadi mitään syvällistä ymmärrystä vaan nimensä mukaisesti tilastotieteen perusteita. (Holopulkista mulla ei ole kokemusta, mutta Joensuu ja Jyväskylä kouluttaa kuitenkin suurimman osan kaikista psykologeista.) Olisi aika surkea opetuksen taso, jos itsenäisesti opiskeltu kirja takaisi paremman osaamisen kun 5,5 vuoden koulutus.
Pyöriikö täällä kuinka paljon AMK-kokeeseen täysillä panostavia?
Miten valmistaudutte?
Itse olen valmennuskurssilla, joka muuttui Vapun jälkeen lennossa amk-preppauskurssiksi, mihin olen todella tyytyväinen. Silti pelottaa, että en saa fysiikan rutiinia tarpeeksi kovalle tasolle ajoissa.
Mutta täysillä yritän loppuun asti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo mitään järkee korottaa, jos on huono kielissä ja ei kykene niistä saamaan hyvää, vaikka kuinka opiskelisi. Epäreilua, että meitä lukivaikeuksista kärsiviä syrjitään näin.
No täähän on kovin suhteellista. Itse taas oon superonnellinen, että todistusvalinnassa huomioidaan kieliosaaminenkin, sillä ne omat omia vahvuuksiani (äi+enkku L ja b-ruotsi E) ja matikka taas ei niinkään. Mulla ei olisi kovin hyvää saumaa, jos katsottaisiin vaan reaaleja ja matikkaa.
Niin mutta sinulla ei lienee ole lukivaikeutta haittaamassa oppimista.
Eikö lukivaikeudesta saa lisäaikaa yo-kokeisiin?
Oliko se puolituntia. Oikiksen kokeessa olivat unohtaneet lukihäriöiset.
Unohtaneet lukihäiriöiset? Siis eivät olleet tehneet päätöstä lisäajasta vai järjestelmään oli unohdettu lisätä aika?
Sain maanantaina päätöksen lisäajasta. Yo-kokeissa n 10v sitten muistaakseni sain tunnin lisäajan, en tiedä, mikä nykyään. On kyllä kullan arvoista, kun lukee puolet muita hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
No mitä se on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo mitään järkee korottaa, jos on huono kielissä ja ei kykene niistä saamaan hyvää, vaikka kuinka opiskelisi. Epäreilua, että meitä lukivaikeuksista kärsiviä syrjitään näin.
No täähän on kovin suhteellista. Itse taas oon superonnellinen, että todistusvalinnassa huomioidaan kieliosaaminenkin, sillä ne omat omia vahvuuksiani (äi+enkku L ja b-ruotsi E) ja matikka taas ei niinkään. Mulla ei olisi kovin hyvää saumaa, jos katsottaisiin vaan reaaleja ja matikkaa.
Niin mutta sinulla ei lienee ole lukivaikeutta haittaamassa oppimista.
Eikö lukivaikeudesta saa lisäaikaa yo-kokeisiin?
Oliko se puolituntia. Oikiksen kokeessa olivat unohtaneet lukihäriöiset.
Unohtaneet lukihäiriöiset? Siis eivät olleet tehneet päätöstä lisäajasta vai järjestelmään oli unohdettu lisätä aika?
Sain maanantaina päätöksen lisäajasta. Yo-kokeissa n 10v sitten muistaakseni sain tunnin lisäajan, en tiedä, mikä nykyään. On kyllä kullan arvoista, kun lukee puolet muita hitaammin.
Unohdettu lisätä järjestelmään.
Siinä olisi kai saanut 25 % lisäaikaa per osio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
No mitä se on?
Sanoppa miten laskit ton, koska mulla on kirja, jossa on oikea vastaus ja se ei ole toi 93
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.
No tilasto on kyllä moneen muuhun matikan lajiin verrattuna niin helppoa, että ottaen huomioon ettei psykalle pääse todistuksella ilman E/L tasolla matikkaa kirjoitettuna, niin eiköhän kuka tahansa E/L tasoinen matikan osaaja onnistu oppimaan tilastomatikkaakin melko helposti sitten opinnoissa.
Täällä kans odottelen jotain tietoa tuosta ÅA:n psykasta... Tosin todistuspisteet sen verta heikot, etten haastatteluun pääse. Ja enpä tiedä selviäisinkö ruotsinkielisestä haastattelustakaan :D Oon kirjottanut ruotsista L:n pari vuotta sitten, mutta puheen tuottaminen on aika takkuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
No mitä se on?
Sanoppa miten laskit ton, koska mulla on kirja, jossa on oikea vastaus ja se ei ole toi 93
Laskin 8!/5! 3! + 8!/6!2! + 8/7!1! + se tapaus jossa kaikki ykkösiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
No mitä se on?
Sanoppa miten laskit ton, koska mulla on kirja, jossa on oikea vastaus ja se ei ole toi 93
Laskin 8!/5! 3! + 8!/6!2! + 8/7!1! + se tapaus jossa kaikki ykkösiä.
MÄ sain tosta sun versiosta tulokseksi 92...
Ootas mistä sait ton 6 ja7 ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.Höpö höpö. J-kaupunkeihin oli vuosikausia materiaalina Karjalaisen tilastotieteen perusteet. Se ei todellakaan vaadi mitään syvällistä ymmärrystä vaan nimensä mukaisesti tilastotieteen perusteita. (Holopulkista mulla ei ole kokemusta, mutta Joensuu ja Jyväskylä kouluttaa kuitenkin suurimman osan kaikista psykologeista.) Olisi aika surkea opetuksen taso, jos itsenäisesti opiskeltu kirja takaisi paremman osaamisen kun 5,5 vuoden koulutus.
Nooh.... lääkäritutultani olen valitettavasti kuullutkin lähinnä huonoa psykologeista. Hän on ihmetellyt, miten sellaiset ihmiset ovat päässeet sisään, kun se on niin vaikeaa. Tarkoitukseni ei ole vähätellä ketään. Kaikilla aloilla on monenlaisia ihmisiä. Tuttunikin myöntää, että on alalla joitakin ihan fiksujakin joukossa ja hän tukee minua pääsykoepyrkimyksissäni.
Itse luin Holopulkin perusteellisesti kunnes selvisi nämä uudet järjestelyt. Koin paljon ahaa-elämyksiä siinä, kun todella pänttäsi, vaikka olen yliopistossa yhden tilaston kurssin käynyt (tajuamatta siitä mitään). Haen ekaa kertaa, mutta sain sen käsityksen vanhoista kokeista ja pisterajoista, että ihan perusosaaminen ei riitä. Tehtävät ovat todella haastavia.
Voi olla että J-kaupunkeihin ei aina ole ollut näin tiukkoja vaatimuksia. Parempi, että edes jonkinlainen vaatimus oikeasti osata tilastotiedettä. Yliopistokursseista pääsee kyllä läpi, vaikka ei kiinnostaisi opiskella ja matalimmat arvosanat harvemmin vaativat kovinkaan kummoista asian sisäistämistä. Opettajissakin on isoja eroja. – Omassa yliopistossani juuri autoin kaveria saamaan tilastomateriaalista tolkkua, kun opettaja ei selitä mistään mitään, heittelee vain termejä (jotka sitten täytyy kai itse googlettaa) ja materiaalit aivan olemattomat. Holopulkki on luksusta. – Eikä kukaan ihan yksittäisiä hommia lukuunottamatta katsele yliopistoarvosanoja enää valmistumisen jälkeen.
Joensuuhun oli vielä muutama vuosi sitten filosofian kirja tms. pääsyvaatimuksena. Keräsi juuri sitä porukkaa, joka ei olisi HTT päässyt ikinä. Hyvä heille, pääsevät unelma-ammattiinsa! Jyväskylään oli vamaan se Karjalaisen kirja, joka paljon helpompi?
Holopulkki vastaa ainakin 10 op tilastotieteen perusopintoja. Asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen on hyvä asia, mutta kaavat ulkoa, näpyttele nelilaskimella jne?
Jännä nähdä, mitä ensi vuonna vaaditaan. Voi olla, että nämä kevyemmät karsivat kokeet tulevat tämän kevään jälkeen muotiin. Vaikea sanoa, ei ole tullut vielä muuta kuin yksittäisiä Vakavan tuloksia liikunnasta (heidän pääsykoe korvattiin lennossa Vakavalla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei osaatteko laskee tätä? Tarkastellaan jonoja, joissa on 8kpl merkkejä 0 tai 1.
a) montako montako erilaista jonoa on olemassa?
>>okei tän osaan; 2*2*2*2*2*2*2*2=256
mutta..
b) Montako jonoista on sellaisia, joissa esiintyy 5 ykköstä ja 3 nollaa
c) ainakin 5 ykköstä?
Eiku tajusin!
Unohtakaa
Luulen myös tajunneeni. Mitkä ovat oikeat vastaukset? :)
Kerron oikeet vastaukset, jos kerrot miten ajattelit ensin :)
56 ja 93. :)
Joo oikein!
Laskin ton b:n 8!/ 5!* (8-5)!
Mutta miten toi c?
Toin C:n vastaus EI ole 93!!
No mitä se on?
Sanoppa miten laskit ton, koska mulla on kirja, jossa on oikea vastaus ja se ei ole toi 93
Laskin 8!/5! 3! + 8!/6!2! + 8/7!1! + se tapaus jossa kaikki ykkösiä.
MÄ sain tosta sun versiosta tulokseksi 92...
Ootas mistä sait ton 6 ja7 ?
Tos on tapaus, jossa viisi ykköstä, sitten kuusi, sitten seitsemän ja sitten se tapaus jossa kaikki ovat ykkösiä. Näin siinä on kaikki "vähintään 5 ykköstä" -mahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuuko psykalta jatkossa keittiöpsykologiksi? kirjoitti:
Musta on huolestuttavaa, että todistusvalinnan myötä psykologian opiskelijoilla ei välttämättä tule olemaan minkäänlaista tilastotieteen ymmärrystä ja tieteellistä ajattelutapaa. Olivatpa he kuinka hyviä lukiossa tahansa, niin tilasto + tiede on aika oma maailmansa.
Jos opiskelijat eivät ymmärrä syvällisesti tilastotiedettä, johon heidän alansa vahvasti nojaa, niin a) millaista tutkimusta alalta tuotetaan tulevaisuudessa ja b) millaisia virhepäätelmiä ja mutuilua asiakkaiden kanssa tehdään? Psykologian tieto sattuu olemaan erityisen herkkä väärille tulkinnoille ja siinä voi herkästi hairahtaa keittiöpsykologiaan.Tilanne tuskin korjaantuu opintoihin kuuluvilla tilaston kursseilla, koska niistä pääsee läpi ilman syvällistä ymmärrystä. Jonkinlaiset tutkielmatkin voi kyllä kyhätä ilman, että oikeasti tajuaa, mitä tekee. Aiemmin hyvin tiukalla pääsykokeella varmistuttiin siitä, että opiskelijoilla on alalle vaadittu tilastollinen ymmärrys. Nyt sitä ei enää varmisteta mitenkään.
Moni hakija kammoksuu tilastotiedettä, mutta se on ihan syystä se kova kulmakivi, johon psykologia nojaa.Höpö höpö. J-kaupunkeihin oli vuosikausia materiaalina Karjalaisen tilastotieteen perusteet. Se ei todellakaan vaadi mitään syvällistä ymmärrystä vaan nimensä mukaisesti tilastotieteen perusteita. (Holopulkista mulla ei ole kokemusta, mutta Joensuu ja Jyväskylä kouluttaa kuitenkin suurimman osan kaikista psykologeista.) Olisi aika surkea opetuksen taso, jos itsenäisesti opiskeltu kirja takaisi paremman osaamisen kun 5,5 vuoden koulutus.
Nooh.... lääkäritutultani olen valitettavasti kuullutkin lähinnä huonoa psykologeista. Hän on ihmetellyt, miten sellaiset ihmiset ovat päässeet sisään, kun se on niin vaikeaa. Tarkoitukseni ei ole vähätellä ketään. Kaikilla aloilla on monenlaisia ihmisiä. Tuttunikin myöntää, että on alalla joitakin ihan fiksujakin joukossa ja hän tukee minua pääsykoepyrkimyksissäni.
Itse luin Holopulkin perusteellisesti kunnes selvisi nämä uudet järjestelyt. Koin paljon ahaa-elämyksiä siinä, kun todella pänttäsi, vaikka olen yliopistossa yhden tilaston kurssin käynyt (tajuamatta siitä mitään). Haen ekaa kertaa, mutta sain sen käsityksen vanhoista kokeista ja pisterajoista, että ihan perusosaaminen ei riitä. Tehtävät ovat todella haastavia.
Voi olla että J-kaupunkeihin ei aina ole ollut näin tiukkoja vaatimuksia. Parempi, että edes jonkinlainen vaatimus oikeasti osata tilastotiedettä. Yliopistokursseista pääsee kyllä läpi, vaikka ei kiinnostaisi opiskella ja matalimmat arvosanat harvemmin vaativat kovinkaan kummoista asian sisäistämistä. Opettajissakin on isoja eroja. – Omassa yliopistossani juuri autoin kaveria saamaan tilastomateriaalista tolkkua, kun opettaja ei selitä mistään mitään, heittelee vain termejä (jotka sitten täytyy kai itse googlettaa) ja materiaalit aivan olemattomat. Holopulkki on luksusta. – Eikä kukaan ihan yksittäisiä hommia lukuunottamatta katsele yliopistoarvosanoja enää valmistumisen jälkeen.
Vähän oon eri mieltä. Kyl uskon, et todistuksellakin pääsee sisään sen verran motivoitunutta porukkaa, että he sitten kirivät muut tilaston osalta. Tilastojen ymmärtäminen on tärkeä osa toki psykologian opiskelua, mutta jotenkin koen, että sitä vartenhan se yliopisto on, että se valmentaa psykologiksi. Lisäksi eihän kaikkialla psykologian työllistymiskentällä tarvita niin laajaa ymmärrystä tilastotieteestä, etteikö sitä oppisi yliopistossa. Ne, jotka sitten taas haluavat enemmän tilastollisiin tehtäviin (mm. tutkijaksi) kyllä panostaisivat muutenkin enemmän niiden opiskeluun.
Jotenkin outo ajatusmaailma, että ennen yliopisto-opintoja pitäisi osata jotain, joka opitaan yliopistossa. Tilastotiede ei kuitenkaan niin vaikea osa-alue ole, etteikö sitä oppisi hyvillä papereilla sisäänpäässyt opiskelija. Aika harva hakija myöskään täysin voi luottaa siihen, että todistusvalinnalla tulee valituksi varmasti, joten jatkossakin todistuksellakin päässeet valmistautuvat kyllä valintakokeeseen. Ei valintakokeet tee hyvää psykologia, vaan ne opinnot. Valintakokeilla vaan karsitaan hakupainealalla enemmistö pois.
Laskit siinä kuinka monessa rivissä on täsmälleen 5, täsmälleen 6 ja täsmälleen 7 ykköstä.
Rivit, joissa on 7 ykköstä, on myös 6 ja 5 ykköstä.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään, joka ois päässy alempaan hakukohteeseen psykalle mutta metsästää vielä paikkaa ylemmälle kohteelle?
Yritän vielä kokeella Tampereelle, vaikka tuntuu aika toivottomalta kun sinne otetaan vaan 2 enkä oo ihan kauheesti lukenut. Aattelin, että hauska kuitenkin käydä katsomassa millainen se amk-koe on :)
Ketju on lukittu.
No hei älä höpötä. Ihan yhtälailla tähänkin asti siellä psykologian laitoksella on niitä, jotka ei sen paremmin tiedä. Kursseista on mahdollista päästä läpi, jos vain on mukana jokaisella tunnilla ja oikeasti perehtyy. Omalla kohdalla meni vähän huonosti, kun en päässyt tunneille ja jouduin vetämään puolivaloilla koko kurssin, mutta tiedät, että jos olisin voinut panostaa sataprosenttisesti, niin olisin kyllä osannut paljon paremmin.