Psykologia 2020

Haluisiko joku vielä hommata tuon psykanetin frendialella? :)

Tässäpä yökyöpeleille lukemista hakutilastoista ja ylioppilasmenestyksestä viime kevään haussa!

https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…

Moikka!

Mä oon ollut yksi innokkaista kirjottajista täällä palstalla vuosien 2018 ja 2019 psykalle -ketjuissa. Viime vuonna työnteko palkittiin ja pääsin sisään unelmieni opiskelualalle. :) Halusin tulla tsemppaamaan että ahkeralla ja hyvin toteutetulla (riittävästi myös muuta elämää lukemisen ohella yms.) pääsykokeisiin valmistautumisella voit olla yksi heistä joka paikan saa! Noita tilastoja sisäänpääsevien lukumääristä on ihan turha katsoa ja stressata. Sä tarviit tasan sen yhen paikan sulle, joten keskity vaan omaan tekemiseesi. 😊 Jos mun kokemukset joko hakemisesta tai itse opiskelusta kiinnostaa, niin vastailen mielellään!

Ai kamala kun alkoi näitä lukiessa ahdistaa. Tuntuu, että on aivan liian myöhäistä aloittaa valmistautuminen, vaikka pääsykokeisiin on vielä monta kuukautta.

Olen valmistumassa nyt keväällä. YO-tutkintoon mukaan lähtivät jo kirjoitetut keskipitkä ruotsi (M) ja terveystieto (L) sekä nyt keväällä tulevat pitkä englanti, psykologia ja äidinkieli. Yleisesti ottaen koulumenestys on ollut hyvä, joten toivottavasti lopuistakin kirjoituksista tulee hyvät arvosanat.

Kamalasti pelottaa se, pääsenkö sisään, kun en kirjoittanut matikkaa ollenkaan. Opiskelin lyhyen matikan ja se sujui kyllä ihan hyvin, mutta tuntuu silti, että jään pitkän matikan kirjoittaneiden varjoon.

Onko pääsykoe tasoltaan miten hankala esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin verrattuna? Onko ensikertalaisen mahdollista päästä sisään (tuntuu nimittäin, että kaikki alalle päässeet joutuivat hakemaan monia kertoja)?

Tuntuu, että kamalan typeriä huolia ja kysymyksiä, mutta opokursseilta saati tieto ei tunnu auttavan ja netistä löytyy vain kauhutarinoita.

Moikka taas!

Ymmärrän ton hyvin että tän palstan lukeminen ahistaa. Ite en osannut pysyä täältä pois vaikka varsinkin lähempänä pääsykoetta/kokeen jälkeen se ois voinut tehdä ihan hyvää.. 😅 Mut täälläkin pitää muistaa että kuka vaan voi sanoa mitä vaan, joku trolli voi kommentoida lukeneensa niin ja niin paljon vaikkei oikeasti edes hae psykalle jne. Sit jos tuntuu että ketju enemmän vie sitä keskittymistä omasta tekemisestä kuin auttaa siinä niin kannattaa koittaa jättää tää sivuun. Mä tosin en siinä onnistunut. 😅

En oikeen osaa sano tosta vaikeustasosta jos vertaa yo-kirjoituksia ja pääsykoetta. Omani oli 2015-2016 ja silti tuntuu että olen jo unohtanut kirjoitukset. Mutta sen tiiän että on ihan mahdollista päästä sisään suoraan lukiosta! Tiiän useemmankin sellaisen tyypin vaikka onkin harvinaisempaa. Varsinkin nyt tää uudistunut koevalinta mahdollistaa entistä paremmin sen. Kannattaa nyt vaan keskittyä ensin hoitamaan kirjoitukset hyvin alta pois, sillä kokemuksesta voin sano että helposti laiskottaa enää lähteä niitä korottamaan jälkikäteen. Niiden jälkeen sit vaan tiivis urakka pääsykoemateriaalin parissa ja sisäänpääsy on kyllä mahdollista.

Toki kannattaa myös miettiä omaa jaksamista, yo-kirjoitukset vei ainakin itseltä silloin mehut pois etten olis jaksanut suoraan tykittää siitä vielä pääsykoemateriaalin parissa. Eli oo itsellesi myös armollinen jos tuntuu ettei vaan voimat riitä tuollaiseen puristukseen. Mahdollinen välivuosi on usein todella hyvä vaihtoehto (itellä oli niitä kolme ja voin suositella kaikille vähintään yhtä)!

Ja lisäksi kun pohdit tuota ettet kirjoittanut matikkaa, niin kantsii muistaa myös valintakoe jono, vaikka sillä onkin vähemmän paikkoja ensikertalaisille. Voit silti päästä myös siinä jos pisteet ei jostain syystä riittäisi todistusvalintaan. Hurjasti tsemppiä kirjoituksiin!

Voisin laittaa kunhan kerkeän niin tänne myöhemmin tänään/huomenna oman vinkkilistan ja mitä itse koin hyväksi omassa hakuprosessissa ja yleistä höpötystä psykan opiskeluista, vaikken tiedä kiinnostaako teitä.😄

Tsemppiä! kirjoitti:

Moikka taas!

Ymmärrän ton hyvin että tän palstan lukeminen ahistaa. Ite en osannut pysyä täältä pois vaikka varsinkin lähempänä pääsykoetta/kokeen jälkeen se ois voinut tehdä ihan hyvää.. 😅 Mut täälläkin pitää muistaa että kuka vaan voi sanoa mitä vaan, joku trolli voi kommentoida lukeneensa niin ja niin paljon vaikkei oikeasti edes hae psykalle jne. Sit jos tuntuu että ketju enemmän vie sitä keskittymistä omasta tekemisestä kuin auttaa siinä niin kannattaa koittaa jättää tää sivuun. Mä tosin en siinä onnistunut. 😅

En oikeen osaa sano tosta vaikeustasosta jos vertaa yo-kirjoituksia ja pääsykoetta. Omani oli 2015-2016 ja silti tuntuu että olen jo unohtanut kirjoitukset. Mutta sen tiiän että on ihan mahdollista päästä sisään suoraan lukiosta! Tiiän useemmankin sellaisen tyypin vaikka onkin harvinaisempaa. Varsinkin nyt tää uudistunut koevalinta mahdollistaa entistä paremmin sen. Kannattaa nyt vaan keskittyä ensin hoitamaan kirjoitukset hyvin alta pois, sillä kokemuksesta voin sano että helposti laiskottaa enää lähteä niitä korottamaan jälkikäteen. Niiden jälkeen sit vaan tiivis urakka pääsykoemateriaalin parissa ja sisäänpääsy on kyllä mahdollista.

Toki kannattaa myös miettiä omaa jaksamista, yo-kirjoitukset vei ainakin itseltä silloin mehut pois etten olis jaksanut suoraan tykittää siitä vielä pääsykoemateriaalin parissa. Eli oo itsellesi myös armollinen jos tuntuu ettei vaan voimat riitä tuollaiseen puristukseen. Mahdollinen välivuosi on usein todella hyvä vaihtoehto (itellä oli niitä kolme ja voin suositella kaikille vähintään yhtä)!

Ja lisäksi kun pohdit tuota ettet kirjoittanut matikkaa, niin kantsii muistaa myös valintakoe jono, vaikka sillä onkin vähemmän paikkoja ensikertalaisille. Voit silti päästä myös siinä jos pisteet ei jostain syystä riittäisi todistusvalintaan. Hurjasti tsemppiä kirjoituksiin!

Voisin laittaa kunhan kerkeän niin tänne myöhemmin tänään/huomenna oman vinkkilistan ja mitä itse koin hyväksi omassa hakuprosessissa ja yleistä höpötystä psykan opiskeluista, vaikken tiedä kiinnostaako teitä.😄

Kiinnostaa! Kiitos jos laitat 🤗

Pääsykoe ja yo on niin eri tyyppiset, mutta sanoisin, että pääsykoe on vaikeampi. Siinä ei pärjää ellei tiedä juuri niitä asioita mitä pääsykoevaatimuksissa on. Tosi täsmällisesti ja ulkoa pitää osata. Yo-kirjoituksissa sulla on saattanut lukiosta jäädä jotain päähän mitä pystyt hyödyntämään, koska mukana on pitkiä vastaustyyppejä. Jos ymmärrät asian, niin pystyt aika hyvin vastaamaan. Pääsykokeessa joo sun pitää tavallaan ymmärtääkin, koska joskus on jo vaikea ihan vaan tajuta kysymys ja vaihtoehdot. Mutta ennen kaikkea sun pitää päntätä ne asiat pikkutarkasti muistiin. Mun mielestä se on vaikeampaa. Toisaalta monivalinnassa on puolensa. Eipähän tarvitse miettiä, että ilmaisenko tämän ajatuksen nyt hienosti ja selkeästi.

Barbaari kirjoitti:

Kamalasti pelottaa se, pääsenkö sisään, kun en kirjoittanut matikkaa ollenkaan. Opiskelin lyhyen matikan ja se sujui kyllä ihan hyvin, mutta tuntuu silti, että jään pitkän matikan kirjoittaneiden varjoon.

Onko pääsykoe tasoltaan miten hankala esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin verrattuna? Onko ensikertalaisen mahdollista päästä sisään (tuntuu nimittäin, että kaikki alalle päässeet joutuivat hakemaan monia kertoja)?

Mä en kirjoittanut matikkaa, ja lyhyen matikan arvosana oli 7. En oo ikinä kokenut olevani hyvä matikassa tai pitänyt siitä. Silti kuuluin top 15:een tilaston pisteissä. Tilasto on loogisinta matikkaa mitä löytyy.

Ensikertalaisen on täysin mahdollista päästä sisään. Syy sille, miksi moni hakijoista on pääsee 2. hakukerralla tai sen jälkeen on se, että kävivät ekalla hakukerralla vain kattomassa kokeen tai eivät osanneet/voineet lukea tarpeeksi. Pääsykoe on hankalampi kuin yokoe, vanhat kokeet löytyy netistä.

Mä lähdin ekalla hakukerralla itse myös TÄYSIN nollista tilastomatematiikan kanssa ja oon aina identifoinut itseni huonoksi matematiikassa. Muistan vaan miettineeni etten tuu koskaan ymmärtämään niitä kaavoja mitä tilasto- ja todennäköisyysmatikkaan kuuluu. Ajan kanssa kuitenkin huomasin kuinka tilastomatikka on eri tavalla loogista ja suurin vastus matikkaa kohtaan oli mun asenne. Parasta oli lopulta kokea onnistumisen tunteita kun vihdoin jokin kolahti niissä ja opin hiljalleen ymmärtämään laskuja. Ekana hakukeväänä se tapahtui hyvin myöhään, eli ei hätää vaikka tuntuu että siinä menee aikaa ennen kuin ne alkaa sujumaan.

Vaikka varsinainen pääsykoemateriaali julkaistaan vasta vähän ennen pääsykoetta, suosittelen mahdollisuuksien mukaan harjoittelemaan jo sitä ennen tilastomatikkaa. Se että sulla on jo edes jonkinlainen käsitys tilastosta tai jopa jo hyvä laskurutiini kun varsinaiset materiaalit ilmestyy, antaa sulle mahdollisuuden keskittyä enemmän artikkeleihin samalla hioen matikkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että pitäisi nyt jäädä pois töistä ja lukea hiki hatussa seuraavat kuukaudet. Eikä se myöskään tarkoita ettet voisi menestyä jos voit aloittaa lukemisen vasta materiaalien ilmestyttyä. Jos kuitenkin sulla on mahdollista jo harjoitella tilastoa, suosittelen niin tekemään. :) "Holopulkki" eli ennen käytössä ollut tilaston kirja on yksi perusopus tilasto- ja todennäköisyysmatikasta, jota voisi vilkaista jos saa sen jostain käsiinsä. Kaikkia sen laskuja ei ole tarkoitus laskea nelilaskimella, joten osa tehtävistä on kovin työläitä nelilaskimelle joten sieltä voi valikoida niitä tehtäviä jotka on nelilaskimella laskettavia. Itse koin kirjan alkuun kovin epäselväksi mutta hiljalleen se alkoi avautumaan. Itse sain matikkaan suurimman avun valmennuskurssilta ja sieltä saatujen ystävien kautta ja koen etten ois päässyt sisään ilman kursseja. Valmennuskurssi ei oo millään tavoin välttämätön pärjäämiseen, mutta jos sulla on mahdollisuus sellaiseen niin kannattaa ehdottomasti harkita sellaiselle osallistumista!

Mä hankin itselleni pienimmän nelilaskimen jonka löysin, jotta pystyin harjoitella laskurutiinia pienillä näppäimillä eivätkä ne mahdollisesti säikäyttäisi mua pääsykokeessa kun en tiennyt millainen laskin siellä jaetaan. Jos laskin olisi sitten pääsykokeissa isompi kuin mihin on tottunut, olisi se vaan plussaa, jos yhtä pieni niin olin saanut hyvää harjoitusta sitä varten.  Nelilaskimen summaominaisuutta kannattaa opetella hyödyntämään, sillä kun sen oppii se nopeuttaa laskujen tekemistä huomattavasti. Nelilaskimia on kuitenkin kahdenlaisia, joten kannattaa katsoa vaikka netistä video miten nelilaskimen summatoiminto toimii kahdella erilaisella nelilaskimella.

(Jatkuu)

Itse koin viimeisenä hakuvuotenani tärkeimmäksi tekijäksi sen että keskityin vaan omaan tekemiseeni. En jäänyt vellomaan ajatukseen siitä kuinka taistelin vaan muutamista hassuista opiskelupaikoista. Sen sijaan mietin vaan että teen nyt kaikkeni että pärjään kokeessa ja saan yhden koulupaikan, se riittää. Löysin oman mulle sopivan lukemisrutiinin. Mulle sopi paremmin lukea kotona, jollekin toiselle kirjastossa. Mä keskityn paremmin lukemaan iltaisin kun päivän muut askareet oli jo tehty, jotkut taas opiskelee parhaiten heti aamusta. Luo sulle sopivat rutiinit, jätä tarpeeksi aikaa harrastuksille, ystäville ja muille sinulle tärkeille asioille. Kun materiaalit julkaistaan, on hyvä jos pystyt pääasiassa keskittymään niiden parissa puurtamiseen. Silti silloinkin on pidettävä vapaapäiviä! Yleinen moka on vetää itsensä niin puhki ettei mikään enää jää päähän tai ei pysty ajattelemaan selkeästi. Kuten muulloinkin, perusasiat kuten ravitseva ruokavalio ja riittävät yöunet on myös hyvä muistaa! :)

Mä koitin käyttää erilaisia opiskelutekniikoita ja löytää itselleni toimivimmat. Kun ekan kerran luin artikkelin, luin sen ääneen sen samalla äänittäen. Näin pystyin jatkossa esim. bussissa tai lenkillä ollessani kuunnella artikkelia. En usko että sillä oli suurta merkitystä oppimiseeni, mutta se ei vienyt ylimääräistä aikaa kun luin artikkelin joka tapauksessa ääneen ensimmäisen kerran sitä lukiessani. Se oli hyvä myös siksi että jouduin silloin lukemaan tekstin pysähtymättä vaikeisiin kohtiin ja näin sain heti alkuun jonkinlaisen ymmärryksen koko artikkelista enkä jumittunut heti vaikeisiin kohtiin. Yksi jonka koin toimivaksi oli tehdä flashcardseja vaikeimmista jutuista. Koska aikaa on rajallisesti, pitää toki miettiä ajankäyttöä ja jos flashcardsien tekoon menee kauheasti aikaa se ei välttämättä ole fiksua ajankäyttöä. Mutta itsensä testaaminen on tutkitusti yksi parhaimmista oppimiskeinoista. Toinen tapa testata omaa osaamistaan olisi pyytää vaikka jotain kaveria tai perheenjäsentä kuulustelemaan artikkelia sulta.

Artikkeleja koskevissa monivalintatehtävissä mun pelastus oli se että olin tehnyt mahdollisimman paljon muistisääntöjä vaikeista artikkeleista ja tärkeimmistä asioista. Muistisääntöihin voi tiivistää paljon tietoa pieneen muotoon. Jos oli esim. pitkä tutkimusartikkeli jossa oli vaikeita taulukoita sen tuloksista, kehittelin taulukkoa vastaavan visuaalisen muistisäännön jonka pääsykokeissa nopeasti piirtämällä pystyin palauttamaan mieleeni isonkin taulukon tiedot. Vaikka tähtäys kannattaa olla artikkelin ymmärtämisessä (silloin yksityiskohdatkin on helpompi muistaa), on jotkin asiat vaan opeteltava ulkoa. Jos tutkimustulokset esim. toteavat liikunnan, unen ja ravitsemuksen olleen merkittäviä tekijöitä, saatoin kehittää niiden ensimmäisistä kirjaimista muistisäännön "LUR". Kun sitten monivalintatehtävässä kysyttäisiin jotain pikkutarkkaa, esim. oliko uni, liikunta ja vitamiinit merkitseviä tekijöitä tutkimuksessa, muistaisin ettei tämä vaihtoehto ole oikea koska muistisäännössä ei ollut v-kirjainta jne. Mitä oudompi muistisääntö, sen paremmin ne yleensä jää mieleen!

Tulipas paljon asiaa ja sitä ois vielä vaikka kuinka. Nää on monet aika itsestäänselvyyksiä, mutta silti voi olla muistutuksena jollekin. :)

Onko ennen todennäköisyyslaskut olleet myös oleellisia osata? Vai vain tilastomatikka?

Tuo matikan taso kyllä mietityttää. Eli on ilmeisesti reippaasti laajempi kuin lukion kirjoissa opetetut asiat? Vaikka opettelisi lyhyen ja pitkän jutut niin onko siitä apua? Vai onko niissä aivan alkeet vasta?

Kannattaa tutustua niihin vanhoihin valintakokeisiin niin saatte käsityksen vaatimustasosta. Ainakin aiemmin (en ole viime vuoden kokeeseen tutustunut) tehtävät ovat olleet soveltavia ja osa pitkiä eli Holopulkin tehtävien vaikeustaso ei ole todellakaan ollut riittävä. Ei kannata lukion kirjoja opiskella vaan Holopulkkia, viime vuoden materiaalia sekä vanhoja valintakokeita.

t. Hgissä opiskeleva

Ei kai lukion sisällöt kokonaan turhia voi olla🤔 Vai mikä pointti on muuten tilastokursseilla? Ajattelin, että luen ne pohjalle ja sen jälkeen sitä Holopulkkia. Onko tämä nyt ihan älytön suunnitelma? Lähtötilanne tilastomatikan suhteen siis melko olematon.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai lukion sisällöt kokonaan turhia voi olla🤔 Vai mikä pointti on muuten tilastokursseilla? Ajattelin, että luen ne pohjalle ja sen jälkeen sitä Holopulkkia. Onko tämä nyt ihan älytön suunnitelma? Lähtötilanne tilastomatikan suhteen siis melko olematon.

Toki voit näin tehdä mutta ei kannata jäädä junnaamaan liian kauaksi aikaa niihin lukiokirjoihin koska Holopulkin tehtävätkään eivät ainakaan aiemmin ole olleet riittävän haastavia vaan jossain vaiheessa pitää vielä siirtyä niistä askel vaikeampaan eli laskemaan vanhoja pääsykoetehtäviä. Eli kannattaa ehkä niitä lukiokirjoja käyttää lähinnä apuna jos ei asiat aukene muuten.

Mäkin sanoisin että jos lähtee aivan nollista tilaston kanssa, vois olla ihan pehmeä lähtö siihen lukion kirjojen kautta. Kuitenkaan niihin ei kannata jäädä pitkäksi aikaa, vaan kannattaa siirtyä siitä hiljalleen vaikeimpiin. Se että osaisi Holopulkin tehtävät ei oo verrattavissa pääsykoetehtäviin, joissa tietoa täytyy soveltaa. Toki viime vuonna esim. pääsykokeen laskemista vaativat tehtävät oli hyvin selkeitä ja lisäksi monivalintatehtävät tilastosta käsittelivät aika perusjuttuja. Aikaisempina vuosina jolloin on ollut käytössä pääsykoekirja, tehtävät on olleet soveltavampia. Silti lähtisin siitä oletuksesta että pitää osata soveltaa tietoa, joten kannattaa vaan lähteä rohkeasti tekemään vanhoja pääsykoetehtäviä. Voi olla etteivät ne heti aukea tai osa koskaan, mut varmasti lähtee nekin hiljalleen sujumaan. Lisäksi kun pääsykokeet ovat nyt neljätuntiset toisin kuin vielä pari vuotta sitten, pääsykokeissa voisi kuvitella olevan enemmän jo valmista materiaaleja, esim. spss -tulosteita (eli tilasto-ohjelmalla tehtyjen testien tulostaulukoita) joita pitää osata tulkita tai hyödyntää laskuissa. Tai valmiita taulukoita joissa on paljon tietoa mitä hyödyntää, jottei laskemiseen mene niin paljon aikaa. Näin oli viime vuonnakin. Päättelytehtäviä kannattaa harjoitella, psykologian pääsykokeissa ne on yleensä olleet monena vuotena tietyn tyylisiä (tosin viime vuonna oli hieman erilaiset kun oli niitä pieniä pulmatehtäviä joita ollut ihan esim. iltalehden sivuilla joskus).

Vierailija kirjoitti:

Onko ennen todennäköisyyslaskut olleet myös oleellisia osata? Vai vain tilastomatikka?

On ollut, katso vanhoja kokeita.

Pääsykoe on tänä vuonna kolmetuntinen. Toissavuonnakin kokeessa oli paljon vähemmän soveltamista kuin 2017, joten eiköhän koe ole tänäkin vuonna sellainen, että soveltamisen sijaan pitää osata löytää oikeat tiedot taulukosta ja että tulee uutta teoriaa. Vanhoja pääsykokeita on kuitenkin mustakin hyvä silti katsoa, mutta niin, ettei lannistu, jos ei saa vaikeimpia tehtäviä oikein.

Tykkään lukea tätä ketjua, en ole pyrkimässä mihinkään. Mitähän se kertoo minusta, psykot?

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoe on tänä vuonna kolmetuntinen. Toissavuonnakin kokeessa oli paljon vähemmän soveltamista kuin 2017, joten eiköhän koe ole tänäkin vuonna sellainen, että soveltamisen sijaan pitää osata löytää oikeat tiedot taulukosta ja että tulee uutta teoriaa. Vanhoja pääsykokeita on kuitenkin mustakin hyvä silti katsoa, mutta niin, ettei lannistu, jos ei saa vaikeimpia tehtäviä oikein.

Joo tämä. Viime vuoden kokeeseen mennessä olin just sellaisessa tilanteessa että periaatteessa tilasto aika hyvin hallussa, mutta kaikki vanhat pääsykoetehtävät eivät kyllä todellakaan auenneet vieläkään. Ja se taso riitti ihan hyvin.