Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Jos ensikertalaisuudesta ei olisi mitään hyötyä, kuinka monia keskeytettyjä tutkintoja oikein syntyisi, kun yksi jos toinen lähtee vaihtamaan alaa? Yhteiskunta kärsisi tästä edestakas alalta toiselle hyppimisestä ja koulutusajan pitenemisestä varmaan enemmän kuin siitä, että osa jättää opiskelupaikan ottamatta, jos tähtää esim Helsingin lääkikseen. Aika pieni osa jättää opiskelupaikkansa ottamatta, mutta aika moni varmaan lähtisi vaihtamaan alaa ja hakemaan uudestaan todistuksella muualle.
Ensikertalaisuuskiintiöt on hyvä juttu, ja vain, koska sua saattaa harmittaa se, että olet päätynyt väärälle alalle aluksi, niin ei tee kiintiöistä huonoa juttua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus mennä opiskelemaan sitä, mitä kiinnostaa ensikertalaisena.
Öö aina ei ole kiintiöitä ollut, eli tästä on ihan dataa olemassa. En jaksa sitä penkoa, mutta en usko, että ei-ensikertalaisten määrässä on juuri tullut muutosta uudistusten myötä.
Toiseksi, "aika moni lähtisi vaihtamaan", no ei todellakaan! Suurin osa suomalaisistakin kyllä haluaa vaan mahdollisimman nopeasti ja helpolla vaivalla hyvän ammatin. Ne ovat todella harvassa, joita ihan oikeasti kiinnostaa tietää lisää.
Kolmanneksi, ala ei välttämättä ole edes väärä, vaan ihan oikeasti haluaa työskennellä molemmilla aloilla tai yhdistää niitä. Nimenomaan siis laajentaa alaa, ei vain vaihtaa sitä. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen porukkaan. En alkujaan mennyt opiskelemaan psykologiaa, koska minua ahdisti sen yksipuolisuus. Oma kiinnostuneisuuteni on erittäin laaja. Harkitsin biotekniikkaa, psykologiaa, filosofiaa, sibeliusakatemiaa, ja vaikka mitä muuta. Luin sattumalta sinä keväänä Outolintu-kirjan ja mietin, että yliopistovalinta on vähän kuin tuo dystopia, jossa pitää päättää, mihin kapeaan kastiin itsensä haluaa.
Minulla on nyt eräs käytännönläheinen kanditutkinto ja aion psykologiksi joku päivä valmistuttuani yhdistää sen psykologiaan. Vaihtoehtoja kun on todellisuudessa niin paljon enemmän kuin vain ne itsestään selvimmät.
Jos kiintiö on olemassa, niin 70% on aivan järjettömän suuri, etenkin näin kovasti kilpailluilla yliopistoaloilla kuin psykologia. Tätä kiintiötä ei myöskään ollut silloin, kun ensimmäiseen tutkintooni hain. Niinpä en voinut tietää, että päätökseni lukea ensin tuo käytännönläheinen tutkinto voisi pahimmillaan riskeerata tulevaisuuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo ollu mielenterveyden kanssa mitään suurempia ongelmia ennen mutta jostain syystä tänä keväänä joo (kiitos koronan ja yliopistojen päätöksien koskien valintakokeita). Taitavat vaan koetella kenellä pysyy pää kasassa eli pääsee lukemaan psykologiaa ja keistä tulee psykologien uusia asiakkaita
72 % tänä vuonna hakevista on ensikertalaisen statuksella.
Viime syksynä oli ekan kerran tämä sama modulaarinen AMK-koe kuin nyt. Jos joku hakee yhtä aikaa insinööriksi ja hoitajaksi, tekee koko kokeen, sen kaikki osiot, eli saman kuin psyka. Mikään koulutusohjelma itsessään ei vaadi kaikkia osioita.
Onko tutkittu kuinka monta prosenttia on mielenterveys ongelmaisia? Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkittu kuinka monta prosenttia on mielenterveys ongelmaisia? Höpöhöpö.
Mielenterveysongelmainen on yhdyssana!
Huomasitteko, että Helsingin yliopisto julkaisu perusteet sille, miksi valintaperusteita muutettiin?
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakemine…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko, että Helsingin yliopisto julkaisu perusteet sille, miksi valintaperusteita muutettiin?
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakemine…
Vaaditaanko kaikilta hyväksyttäviltä nyt täydellinen L:n yleisarvosanan todistus?
Ei vaadita. Vuoden 2019 hakija-aineiston perusteella hakijoista kuuden (6) laudaturin kirjoittajia oli 7 kpl, viiden (5) laudaturin kirjoittajia 17 kpl, neljän (4) laudaturin kirjoittajia 49 kpl ja kolmen laudaturin kirjoittajia 80 kpl. Mikäli laudaturien lukumäärä lasketaan ainoastaan äidinkielestä, mistä tahansa reaaliaineesta, lyhyestä tai pitkästä matematiikasta ja pitkästä kielestä, joista todistusvalinnassa saa eniten pisteitä (eli lyhyet kielet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle) lukumäärät ovat seuraavat: kuuden (6) laudaturin kirjoittajia oli 3 kpl, viiden (5) laudaturin kirjoittajia 6 kpl, neljän (4) laudaturin kirjoittajia 41 kpl ja kolmen laudaturin kirjoittajia 68 kpl. Nämä luvut on laskettu kaikkien hakijoiden joukosta, eli tässä ei huomioida sitä, mitkä yliopistot olivat hakukohteena. Eri yliopistoihin todistuspisterajat voivat vaihdella huomattavasti. Kaikkien psykologian hakukohteiden valittavien opiskelijoiden määrä on yhteensä 243 (sisältäen myös HY:n maisterihakukohteen aloituspaikat).
Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko, että Helsingin yliopisto julkaisu perusteet sille, miksi valintaperusteita muutettiin?
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakemine…
"Vuoden 2020 valintakoemateriaali oli tarkoitus julkaista vasta 22.4.2020, ja ilmoitus fyysisten kokeiden peruuttamisesta tuli 9.4.2020. Hakijoilla ei ennen 22.4.2020 ole voinut olla tietoa aineistosta, joka vaihtuu joka vuosi eikä myöskään kokeen sisällöstä ollut annettu ennakkotietoja."
Aika hassua että sanovat näin, sillä kyllähän alkuperäisissä valintaperusteissa luki se kriittinen kohta "...tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä" ja että "kokeessa voi olla laskutehtäviä". Kyllähän se oli siis itsestään selvää, että tilastoa edelleen olisi normikokeessa mitattu, ja varmasti siellä yliopiston päässäkin tietävät että kaikki psykalle tosissaan hakevat pänttäävät sitä tilastoa, niin kauan kuin se tilasto mainitaan noissa marraskuussa julkaistavissa valintaperusteissa. Eli sikäli huonosti yrittivät seivata tilanteen tältä osin.
Muuten kyllä pisteet niille siitä, että julkaisivat tuollaisen. Selventää montaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko, että Helsingin yliopisto julkaisu perusteet sille, miksi valintaperusteita muutettiin?
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakemine…
Tämä on psykologian yhteisvalinnan sivut!
Siksi juuri täällä on kaikki tieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko, että Helsingin yliopisto julkaisu perusteet sille, miksi valintaperusteita muutettiin?
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakemine…
Vaaditaanko kaikilta hyväksyttäviltä nyt täydellinen L:n yleisarvosanan todistus?
Ei vaadita. Vuoden 2019 hakija-aineiston perusteella hakijoista kuuden (6) laudaturin kirjoittajia oli 7 kpl, viiden (5) laudaturin kirjoittajia 17 kpl, neljän (4) laudaturin kirjoittajia 49 kpl ja kolmen laudaturin kirjoittajia 80 kpl. Mikäli laudaturien lukumäärä lasketaan ainoastaan äidinkielestä, mistä tahansa reaaliaineesta, lyhyestä tai pitkästä matematiikasta ja pitkästä kielestä, joista todistusvalinnassa saa eniten pisteitä (eli lyhyet kielet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle) lukumäärät ovat seuraavat: kuuden (6) laudaturin kirjoittajia oli 3 kpl, viiden (5) laudaturin kirjoittajia 6 kpl, neljän (4) laudaturin kirjoittajia 41 kpl ja kolmen laudaturin kirjoittajia 68 kpl. Nämä luvut on laskettu kaikkien hakijoiden joukosta, eli tässä ei huomioida sitä, mitkä yliopistot olivat hakukohteena. Eri yliopistoihin todistuspisterajat voivat vaihdella huomattavasti. Kaikkien psykologian hakukohteiden valittavien opiskelijoiden määrä on yhteensä 243 (sisältäen myös HY:n maisterihakukohteen aloituspaikat).
Ja ne kaikki parhaat on täällä kirjottelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän eivät vastanneet avoimen opintoja koskevaan kysymykseen eli miksi avoimen opinnoista ei saa pisteitä! Ei muutenkaan oikein vakuuttavia vastauksia.
"Ainereaalivalinnassa otetaan huomioon ainoastaan psykologian ainereaalin arvosana. Myös ainereaalivalintaan laaditut tasapistesäännöt poikkeavat yleisestä todistusvalinnasta. Esimerkiksi pitkän ja lyhyen matematiikan painotusero on poistettu, koska psykologian hakijat tyypillisesti ovat kirjoittaneet lyhyen matematiikan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän eivät vastanneet avoimen opintoja koskevaan kysymykseen eli miksi avoimen opinnoista ei saa pisteitä! Ei muutenkaan oikein vakuuttavia vastauksia.
Se olisi ollut valintaperusteiden muuttamista. Nythän ne eivät muuttuneet. Osa valitaan todistuksella, osa valintakokeella.
Eikä ollut dataa mallintaa 2019 sisäänpääsijöiden avoimia opintoja? ;-)
Ei ole kovinkaan pätevä tuo peruste, että alanvaihtajat voivat hakea maisteriin. Ei pidä paikkansa. Kaikki alanvaihtajat eivät ole valmistuneet edellisestä tutkinnosta ollenkaan ja tutkinto on voinut olla amis tai amk-tutkinto.
Unohdettiin mainita että valintaperusteissa on lukenut aina tilastollisten menetelmien osaaminen. Mutta hyvä yritys paikata tehtyjä virheitä
Vierailija kirjoitti:
"Ainereaalivalinnassa otetaan huomioon ainoastaan psykologian ainereaalin arvosana. Myös ainereaalivalintaan laaditut tasapistesäännöt poikkeavat yleisestä todistusvalinnasta. Esimerkiksi pitkän ja lyhyen matematiikan painotusero on poistettu, koska psykologian hakijat tyypillisesti ovat kirjoittaneet lyhyen matematiikan."
Eli suositaan vain arvosanaa vaikkei tasot ole lähellekään samat. Tasa-arvo mennyttä siis
https://yle.fi/uutiset/3-11338321
Jos lääkikseen hakijat valittaa niin psykan hakijoiden pitäisi nousta barrikadeille.
Eli onko rivien välistä luettavissa, että se kakkosvaihe voi olla taas ihan mitä tahansa, jos AMK-koe on vain esikarsiva?
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Tämä moduulityyppinen koe on ensimmäistä kevättä nyt käytössä, vain viime syksynä on ollut samantyylinen valintakoemenettely amkeissa. Käy tosiaan tutustumassa siihen kokeen rakenteeseen netissä, hirveästi muuta tietoa ei ole saatavilla. Toki osviittaa voi ottaa insinöörien ja sotealojen vanhoista kokeista, mutta tämä koe on kuitenkin eri asia. Psykalaiset tekee kokeen kaikki osiot, kun taas mikään amk-ala ei tee kaikkia osioita joten meidän koe ei ole identtinen kenenkään kanssa vaan siinä on vaan samoja osioita kun sairaanhoitajilla ja samoja osioita kuin insinööreillä ja samoja osioita kun millä tahansa amk-alalla.