Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta prosenttia otetaan todistusvalinnalla? Ensikertalaiset? entä todistusvalinta jos aiemmin kirjoittanut ja tutkinto jostain??????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Se on täsmälleen sama määrä kuin kandin kautta sisäänpäässeellä. Psykologian perus- ja aineopinnot 60 op, joka vastaa yhden vuoden täyspäiväistä opiskelua, mutta tutkintoon kuuluu muitakin opintoja: kieliä, metodiopintoja, sivuaineita ja muita opintoja. Ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan tehdä tiukkaa putkitutkintoa.
Psykologi on Suomessa oman alansa asiantuntija. Samalla tavalla vaikkapa sosiaalityöntekijä on koulutettu, pääaine tietysti sosiaalityö. Noin puolet tutkinnosta on muuta kuin pääainetta ja tohtorin tutkinto ei Suomessa ole vaatimuksena mihinkään muuhun kuin yliopistopuolelle. Tohtori on ennen kaikkea osoittanut kykynsä tieteelliseen tutkimukseen. Tohtoriksi ei pidä lähteä opiskelemaan ellei oikeasti ole paloa tutkimuksen tekoon. Se ei ole alan yleissivistävä jatkotutkinto, johon kaikkien pitäisi tähdätä, vaan oikeastaan aika kapean alan (oma tutkimusala) juttu.
Psykologi tekee sekä itsenäistä asiakastyötä, ainoana mahdollisena ammattilaisena psykologisia testejä sekä monenkirjavaa moniammatillista työtä. Lisäksi psykologi voi toimia koulutustaan vastaavassa työssä vaikkapa mainostoimistossa tai rekrytointipuolella. Lääkärin koulutuksella ei onnistu. Jos nyt koulutusasteita verrataan, lääkärillä on tietysti korkeampi koulutus, koska on suoraan lisensiaatti, muut yliopistokoulutetut ovat "vain" maistereita, paitsi varhaiskasvatuksen opettaja (sekä farmaseutti) on kandi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta prosenttia otetaan todistusvalinnalla? Ensikertalaiset? entä todistusvalinta jos aiemmin kirjoittanut ja tutkinto jostain??????
Laskeppa prossat tuosta:
Todistusvalinnan ensikertalaispaikat / Todistusvalinnan loput aloituspaikat / Ainereaalivalinnan ensikertalaispaikat / Ainereaalivalinnan loput aloituspaikat / Valintakoevalinnan aloituspaikat; yhteensä
Helsingin yliopisto: 28 / 7 / 7 / 4 / 4; yhteensä 50
Itä-Suomen yliopisto: 26 / 6 / 6 / 4 / 3; yhteensä 45
Jyväskylän yliopisto: 43 / 11 / 11 / 7 / 5; yhteensä 77
Tampereen yliopisto: 17 / 4 / 4 / 3 / 2; yhteensä 30
Turun yliopisto: 18 / 4 / 4 / 3 / 2; yhteensä 31
ja kohdat "...loput aloituspaikat" oletettavasti sisältävät sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Se on täsmälleen sama määrä kuin kandin kautta sisäänpäässeellä. Psykologian perus- ja aineopinnot 60 op, joka vastaa yhden vuoden täyspäiväistä opiskelua, mutta tutkintoon kuuluu muitakin opintoja: kieliä, metodiopintoja, sivuaineita ja muita opintoja. Ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan tehdä tiukkaa putkitutkintoa.
Psykologi on Suomessa oman alansa asiantuntija. Samalla tavalla vaikkapa sosiaalityöntekijä on koulutettu, pääaine tietysti sosiaalityö. Noin puolet tutkinnosta on muuta kuin pääainetta ja tohtorin tutkinto ei Suomessa ole vaatimuksena mihinkään muuhun kuin yliopistopuolelle. Tohtori on ennen kaikkea osoittanut kykynsä tieteelliseen tutkimukseen. Tohtoriksi ei pidä lähteä opiskelemaan ellei oikeasti ole paloa tutkimuksen tekoon. Se ei ole alan yleissivistävä jatkotutkinto, johon kaikkien pitäisi tähdätä, vaan oikeastaan aika kapean alan (oma tutkimusala) juttu.
Psykologi tekee sekä itsenäistä asiakastyötä, ainoana mahdollisena ammattilaisena psykologisia testejä sekä monenkirjavaa moniammatillista työtä. Lisäksi psykologi voi toimia koulutustaan vastaavassa työssä vaikkapa mainostoimistossa tai rekrytointipuolella. Lääkärin koulutuksella ei onnistu. Jos nyt koulutusasteita verrataan, lääkärillä on tietysti korkeampi koulutus, koska on suoraan lisensiaatti, muut yliopistokoulutetut ovat "vain" maistereita, paitsi varhaiskasvatuksen opettaja (sekä farmaseutti) on kandi.
Sitä en tiennytkään, että kandeilla on myös vain 60op psykan opintoja. Sekin kuulostaa vähältä eikä ole tarkoitus dissata. Miten musta joillain muilla aloilla on paljon enemmän oman erityisalan opintoja jo kandissa, esim. opettajilla?
Tuo tohtoritasoinen koulutus siellä maassa missä olin kulki eri nimellä kuin akateeminen tohtori ja oli sisällöltään myös eri. Muistaakseni siihen kuului 1,5v ohjattua harjoittelua (johon sisältyi paljon akateemisia tapaustutkimuksia ym. eli ei todellakaan "työharjoittelua" orjatyö mielessä. Ohjattua.) Ja olisko ollut 1,5v väikkäriä. Eli väikkärikin oli laajudeltaan erilainen ja eri tyylinen kuin akateemisessa tohtoritutkinnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Se on täsmälleen sama määrä kuin kandin kautta sisäänpäässeellä. Psykologian perus- ja aineopinnot 60 op, joka vastaa yhden vuoden täyspäiväistä opiskelua, mutta tutkintoon kuuluu muitakin opintoja: kieliä, metodiopintoja, sivuaineita ja muita opintoja. Ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan tehdä tiukkaa putkitutkintoa.
Psykologi on Suomessa oman alansa asiantuntija. Samalla tavalla vaikkapa sosiaalityöntekijä on koulutettu, pääaine tietysti sosiaalityö. Noin puolet tutkinnosta on muuta kuin pääainetta ja tohtorin tutkinto ei Suomessa ole vaatimuksena mihinkään muuhun kuin yliopistopuolelle. Tohtori on ennen kaikkea osoittanut kykynsä tieteelliseen tutkimukseen. Tohtoriksi ei pidä lähteä opiskelemaan ellei oikeasti ole paloa tutkimuksen tekoon. Se ei ole alan yleissivistävä jatkotutkinto, johon kaikkien pitäisi tähdätä, vaan oikeastaan aika kapean alan (oma tutkimusala) juttu.
Psykologi tekee sekä itsenäistä asiakastyötä, ainoana mahdollisena ammattilaisena psykologisia testejä sekä monenkirjavaa moniammatillista työtä. Lisäksi psykologi voi toimia koulutustaan vastaavassa työssä vaikkapa mainostoimistossa tai rekrytointipuolella. Lääkärin koulutuksella ei onnistu. Jos nyt koulutusasteita verrataan, lääkärillä on tietysti korkeampi koulutus, koska on suoraan lisensiaatti, muut yliopistokoulutetut ovat "vain" maistereita, paitsi varhaiskasvatuksen opettaja (sekä farmaseutti) on kandi.
Sitä en tiennytkään, että kandeilla on myös vain 60op psykan opintoja. Sekin kuulostaa vähältä eikä ole tarkoitus dissata. Miten musta joillain muilla aloilla on paljon enemmän oman erityisalan opintoja jo kandissa, esim. opettajilla?
Tuo tohtoritasoinen koulutus siellä maassa missä olin kulki eri nimellä kuin akateeminen tohtori ja oli sisällöltään myös eri. Muistaakseni siihen kuului 1,5v ohjattua harjoittelua (johon sisältyi paljon akateemisia tapaustutkimuksia ym. eli ei todellakaan "työharjoittelua" orjatyö mielessä. Ohjattua.) Ja olisko ollut 1,5v väikkäriä. Eli väikkärikin oli laajudeltaan erilainen ja eri tyylinen kuin akateemisessa tohtoritutkinnossa.
mä uskon et sulla ei ole mitään hätää. Jos pääset kandihaussa sisään ni ota vaan se paikka ja jätä meille muille maisterihaussa oleville mahis.
Kandina voit hyväksiluettaa kaikki tähän asti käymäsi opinnot ja jatkaa suoraan maisteriopintoihin. Tiedän tän ku olen itse hyväksiluettanut paljon vanhoja opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ootte viettäny päivän? Tuntuu että ei tiedä miten päin sitä olisi kun ensin oli varautunut siihen että tänään pääsee artikkelien ja tilaston kimppuun. Mitä toisia vaihtoehtoja teillä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Se on täsmälleen sama määrä kuin kandin kautta sisäänpäässeellä. Psykologian perus- ja aineopinnot 60 op, joka vastaa yhden vuoden täyspäiväistä opiskelua, mutta tutkintoon kuuluu muitakin opintoja: kieliä, metodiopintoja, sivuaineita ja muita opintoja. Ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan tehdä tiukkaa putkitutkintoa.
Psykologi on Suomessa oman alansa asiantuntija. Samalla tavalla vaikkapa sosiaalityöntekijä on koulutettu, pääaine tietysti sosiaalityö. Noin puolet tutkinnosta on muuta kuin pääainetta ja tohtorin tutkinto ei Suomessa ole vaatimuksena mihinkään muuhun kuin yliopistopuolelle. Tohtori on ennen kaikkea osoittanut kykynsä tieteelliseen tutkimukseen. Tohtoriksi ei pidä lähteä opiskelemaan ellei oikeasti ole paloa tutkimuksen tekoon. Se ei ole alan yleissivistävä jatkotutkinto, johon kaikkien pitäisi tähdätä, vaan oikeastaan aika kapean alan (oma tutkimusala) juttu.
Psykologi tekee sekä itsenäistä asiakastyötä, ainoana mahdollisena ammattilaisena psykologisia testejä sekä monenkirjavaa moniammatillista työtä. Lisäksi psykologi voi toimia koulutustaan vastaavassa työssä vaikkapa mainostoimistossa tai rekrytointipuolella. Lääkärin koulutuksella ei onnistu. Jos nyt koulutusasteita verrataan, lääkärillä on tietysti korkeampi koulutus, koska on suoraan lisensiaatti, muut yliopistokoulutetut ovat "vain" maistereita, paitsi varhaiskasvatuksen opettaja (sekä farmaseutti) on kandi.
Sitä en tiennytkään, että kandeilla on myös vain 60op psykan opintoja. Sekin kuulostaa vähältä eikä ole tarkoitus dissata. Miten musta joillain muilla aloilla on paljon enemmän oman erityisalan opintoja jo kandissa, esim. opettajilla?
Tuo tohtoritasoinen koulutus siellä maassa missä olin kulki eri nimellä kuin akateeminen tohtori ja oli sisällöltään myös eri. Muistaakseni siihen kuului 1,5v ohjattua harjoittelua (johon sisältyi paljon akateemisia tapaustutkimuksia ym. eli ei todellakaan "työharjoittelua" orjatyö mielessä. Ohjattua.) Ja olisko ollut 1,5v väikkäriä. Eli väikkärikin oli laajudeltaan erilainen ja eri tyylinen kuin akateemisessa tohtoritutkinnossa.
mä uskon et sulla ei ole mitään hätää. Jos pääset kandihaussa sisään ni ota vaan se paikka ja jätä meille muille maisterihaussa oleville mahis.
Kandina voit hyväksiluettaa kaikki tähän asti käymäsi opinnot ja jatkaa suoraan maisteriopintoihin. Tiedän tän ku olen itse hyväksiluettanut paljon vanhoja opintoja.
No sitä vähän aattelinkin. En haluais viedä maisterihakijalta paikkaa, koska niitä on vaan 20 koko maassa. Olen oikeesti nyt miettinyt, että en orientoidu osallistumaan amk kokeeseen. Mulla on muistaakseni noin 145 aloituspistettä ja kakkosmahiksessa rivi LLL-. Enköhän niillä pääse? En usko, että siinä hikisessä amk kokeessa ja varsinkaan niissä haastattelu/etätehtävä osioissa pärjäisin sen paremmin. Äitinä mieluummin soisin nyt aikaa jälkikasvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole antanut mielipidettä tai jopa faktatietoa mun kysymykseen. En viitsi opintoneuvonnasta kysyä kun se on niin tukossa ja sieltä tuli se yleinen viesti, että älkää kyselkö. Eli kysymys kuuluu: minulla on psykan tutkinto ulkomailta. Olen ensisijaisesti hakenut maisteriin ja myös kaikkiin kandeihin. Yliopisto kertoi muutama vuosi sitten, että teoriapohjani on luultavasti tosi vahva, mutta harkka täytyy tehdä, sitten kun pääsen sisään. Onko ihan sama pääsenkö kandiin tai maisterihakuun sisään? Maisterihakuun liittyen yliopisto on sen verran vastannut, että sanonut mun ulkomaisen tutkinnon täyttävän kriteerit. Mietin sen kantilta, että en hirveesti haluis mennä siihen amk kokeeseen ja ennen kaikkea alkaa preppaamaan siihen, jos tulos on ihan sama. Uskon pääseväni papereilla LLLLE.
Varmasti monia meitä aiemmin maisteriohjelmaan päässeitä kiinnostaa vastata kysymyksiisi sen jälkeen kun lyttäsit aiemmassa viestissäsi osaamisemme täysin vääriin käsityksiisi perustuen.
En usko, että täällä on useita aiemmin maisyeriohjelmaan päässeitä. En lytännyt. Onpa omituisen herkkähipiäistä. Maisteriohjelmaan osallistuvalla tulee olla vain 1 vuosi psykkaa takana ja 2,5v maisteripsykkaa. Tätä ihmettelin verraten 8 vuoteen psykkaa ennen kun on pätevä siinä maassa missä itse olen tehnyt kandin + maisterin. Ihmettelin vain, en lytännyt. Esitin myös huolen, että minkälainen rooli psykologeilla on Suomessa. Siellä toisessa maassa ovat joissain asioissa ikään kuin lääkärin valtuuksin. Ei nyt tietenkään lääkkeitä määrää, mutta psykologin sana on painava moniammatillisessa työssä. Ottavat usein johtavan roolin erilaisissa työryhmissä. Jossain suomalaisessa yhteydessä (ammatinvalinta sivu tms.) sain sellaisen kuvan, että psykologi vain avustaa ja varsinaiset päätökset tekee muut ammattilaiset. Tätä vähän aloin pohtimaan ihan tämän koulutuspolunkin kautta. Siksi kysyin.
P.S. Sille joka sanoi, että mitä täältä kyselen jos kerran ylopisto on jo minulle sanonut... Yliopisto ei sanonut mitään liittyen pitääkö päästä kandissa vai maisterissa sisään, tai onko maisteriohjelmalla etua. En silloin tajunnut kysyä, kun en ollut niin perillä näistä eri hakumenetelmistä.
Se on täsmälleen sama määrä kuin kandin kautta sisäänpäässeellä. Psykologian perus- ja aineopinnot 60 op, joka vastaa yhden vuoden täyspäiväistä opiskelua, mutta tutkintoon kuuluu muitakin opintoja: kieliä, metodiopintoja, sivuaineita ja muita opintoja. Ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan tehdä tiukkaa putkitutkintoa.
Psykologi on Suomessa oman alansa asiantuntija. Samalla tavalla vaikkapa sosiaalityöntekijä on koulutettu, pääaine tietysti sosiaalityö. Noin puolet tutkinnosta on muuta kuin pääainetta ja tohtorin tutkinto ei Suomessa ole vaatimuksena mihinkään muuhun kuin yliopistopuolelle. Tohtori on ennen kaikkea osoittanut kykynsä tieteelliseen tutkimukseen. Tohtoriksi ei pidä lähteä opiskelemaan ellei oikeasti ole paloa tutkimuksen tekoon. Se ei ole alan yleissivistävä jatkotutkinto, johon kaikkien pitäisi tähdätä, vaan oikeastaan aika kapean alan (oma tutkimusala) juttu.
Psykologi tekee sekä itsenäistä asiakastyötä, ainoana mahdollisena ammattilaisena psykologisia testejä sekä monenkirjavaa moniammatillista työtä. Lisäksi psykologi voi toimia koulutustaan vastaavassa työssä vaikkapa mainostoimistossa tai rekrytointipuolella. Lääkärin koulutuksella ei onnistu. Jos nyt koulutusasteita verrataan, lääkärillä on tietysti korkeampi koulutus, koska on suoraan lisensiaatti, muut yliopistokoulutetut ovat "vain" maistereita, paitsi varhaiskasvatuksen opettaja (sekä farmaseutti) on kandi.
Sitä en tiennytkään, että kandeilla on myös vain 60op psykan opintoja. Sekin kuulostaa vähältä eikä ole tarkoitus dissata. Miten musta joillain muilla aloilla on paljon enemmän oman erityisalan opintoja jo kandissa, esim. opettajilla?
Tuo tohtoritasoinen koulutus siellä maassa missä olin kulki eri nimellä kuin akateeminen tohtori ja oli sisällöltään myös eri. Muistaakseni siihen kuului 1,5v ohjattua harjoittelua (johon sisältyi paljon akateemisia tapaustutkimuksia ym. eli ei todellakaan "työharjoittelua" orjatyö mielessä. Ohjattua.) Ja olisko ollut 1,5v väikkäriä. Eli väikkärikin oli laajudeltaan erilainen ja eri tyylinen kuin akateemisessa tohtoritutkinnossa.
mä uskon et sulla ei ole mitään hätää. Jos pääset kandihaussa sisään ni ota vaan se paikka ja jätä meille muille maisterihaussa oleville mahis.
Kandina voit hyväksiluettaa kaikki tähän asti käymäsi opinnot ja jatkaa suoraan maisteriopintoihin. Tiedän tän ku olen itse hyväksiluettanut paljon vanhoja opintoja.No sitä vähän aattelinkin. En haluais viedä maisterihakijalta paikkaa, koska niitä on vaan 20 koko maassa. Olen oikeesti nyt miettinyt, että en orientoidu osallistumaan amk kokeeseen. Mulla on muistaakseni noin 145 aloituspistettä ja kakkosmahiksessa rivi LLL-. Enköhän niillä pääse? En usko, että siinä hikisessä amk kokeessa ja varsinkaan niissä haastattelu/etätehtävä osioissa pärjäisin sen paremmin. Äitinä mieluummin soisin nyt aikaa jälkikasvulle.
20?
Huutista, kun psykalle hakevan tulee saada insinööreille tarkoitetusta luonnontieteellisestä osiosta luultavasti enemmän kuin insinööriksi hakevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huutista, kun psykalle hakevan tulee saada insinööreille tarkoitetusta luonnontieteellisestä osiosta luultavasti enemmän kuin insinööriksi hakevat.
Huutista, kun ylixen pojat eivät pysy omalla palstallaan. Täällä puhutaan meidän kieltämme.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006493510.html
KENTIES suurimpien rukkausten kohteeksi valintaperusteet ovat joutuneet psykologian koulutusohjelmassa. Psykologian pääaineopintoihin haetaan Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteisessä haussa. Aloituspaikkoja on tänä keväänä niissä yhteensä 243, kun ensisijaisia hakijoita oppiaineeseen on 4 371.
Alun perin psykologian opiskelijoista 60 prosenttia oli tarkoitus valita ylioppilastodistuksen perusteella ja loput 40 prosenttia valintakokeen perusteella. Nyt todistusvalinnan kiintiö kasvaa 93 prosenttiin: 70 prosenttia paikoista täytetään koko ylioppilastutkinnon arvosanojen ja täysin uutena lisänä 23 prosenttia psykologian ainereaalin tulosten perusteella.
Loput seitsemän prosenttia valitaan kaksivaiheisella kokeella, jonka ensimmäisen osan muodostaa sähköinen ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe. Sitä varten opiskelumateriaalia ei julkisteta etukäteen lainkaan. Aiempina vuosina kokeeseen on tavattu julkistaa joitakin viikkoja ennen koetta sekä tutkimusartikkeleita että tilastomatematiikkaa käsitteleviä materiaaleja.
Ammattikorkeakoulukokeen perusteella täytettäviin paikkoihin nähden noin kaksin- tai kolminkertainen määrä hakijoita kutsutaan haastatteluun. Valintakoekiintiön pienentäminen vähentää siten haastateltavien määrää, selvittää psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen.
”Psykologian kohdalla on varsin tarkkaan laskettu aikaisempien vuosien perusteella, minkälaisilla profiileilla meille on päästy sisään. Toinen vaihe joudutaan järjestämään joka tapauksessa. Olemme yrittäneet löytää ratkaisun, joissa voidaan olla varmoja, että tekniset ratkaisut toimivat ja hakijoiden oikeusturvaa rikotaan mahdollisimman vähän.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolta voi katsella mitä sisäänpäässeet aiemmin ovat kirjoittaneet.
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
Ja vaikka verrata insinööriopiskelijoihin.
Hyvää yötä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmittaa miten alentavasti moni suhtautuu esim abeihin ja yo-arvosanoihin. Ymmärrän, et harmittaa jos omat mahdollisuudet pieneni, mutta must ei oo kovin kiva et kovaa duunia tehneitä abeja ja muita yo-kokeissa panostaneita pidetään jotenkin vähemmän kelpoisina psykalle täällä.
En vähätteli abeja heidän näkemästään vaivasta, eniten ärsyttää taas-arvon puute. Herkästi moni menee syyttelemään abeja vain koska 93% on abeille annettu ja 7% muille. Toki ajattelen myös että moni abi ei välttämättä tiedä mitä haluaa ja sen takia hakee vain psykalle koska se on "suosittu ala". Ei koske kuitenkaan kaikkia, enkä siksi lähtisi osoittelemaan sormia ja haukkumaan, koska ei voi yleistää mitään. Monia vain harmittaa, joten jos psykalle olet nyt menossa opiskelemaan niin kannattaa ymmärtää että suru purkautuu eri ihmisillä eri tavoilla.
onko todella 93 % ensikertalaisille. Hurjaa. Ne loppupaikat menee sitten todella kovatasoisille jotka pääsee opiskelemaan.
Onkohan mitään toivoa päästä papereilla sisään 2.valintatavalla kun psykasta E, äikästä M ja matikkaa en oo kirjoittanut ?
Oon kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2008 ja suorittanut tässä jo yhden maisterin tutkinnon alalla jonne vaikea päästä sisään. Enpä olisi ikinä uskonut, että vielä tälleen kolmekymppisenä tulisin jotain noilla vanhoilla yo-arvosanoilla tekemään.
Täh kirjoitti:
Onkohan mitään toivoa päästä papereilla sisään 2.valintatavalla kun psykasta E, äikästä M ja matikkaa en oo kirjoittanut ?
Oon kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2008 ja suorittanut tässä jo yhden maisterin tutkinnon alalla jonne vaikea päästä sisään. Enpä olisi ikinä uskonut, että vielä tälleen kolmekymppisenä tulisin jotain noilla vanhoilla yo-arvosanoilla tekemään.
Ei tietenkään ole.
En usko kyllä yhtään, että psykasta E riittäisi. Tarkoittaisi sitä, että kaikki joilla psykan L olis jo päässyt ensin joko todistuksella tai siinä ainereaali valinnassa. Jos on psyka ja äikkä L niin ehkä jo pääsee.
Jännittää tuleeko ei-ensikertalaisille 2. valinnassa L M L-jono riittämään. Olen ollut todella lähellä ja tyhjä olo. Tilastoa osaan, mutta fysiikkaa en yhtään.
Ketju on lukittu.
Ei mistään sellaisia mihin me nyt osallistutaan. Koko tää uus amk-valinta on viime syksynä vasta lanseerattu juttu, eikä sitä koetta julkaistu netissä.