Lue keskustelun säännöt.
Odotetusta matkasta tuli painajainen. Haluan kotiin :(
25.06.2019 |
Minulla piti olla tänä kesänä unelmaloma. Pariisissa kokonaiset kolme viikkoa yksinäni ja vieläpä koko loma pelkillä lentolipun hinnoilla.
Työkaverin tuttu asuu täällä ja me tehtiin sellainen diili, että se tuttu tulee asumaan mun kotiin Helsingissä ja minä tulen tänne Pariisiin. Ei makseta toisillemme mitään.
Asun nyt mun mielestä todella epämääräisellä kadulla 19. districtissä. Katu on hirveän meluisa yöllä. Musiikki pauhaa, autot tööttäilevät ja kaduilla ajetaan kilpaa, hälytysajoneuvot pitävät hereillä. Ja mulla on ikkunat kiinni! Ilmastointia ei ole, sisällä 29,2 astetta just nyt. Katu on roskainen, seinät täynnä graffiteja ja asukkaat, no, ei ranskalaista alkuperää. Mun perään huudeltiin kadulla.
Lähikaupat on jotain yksityisten pitämiä kioskeja ja kauppoja, joista en haluaisi ostaa mitään, kun kaikki on niin jotenkin epämääräistä. Haluaisin mennä johonkin ketjukauppaan ostamaan ruokaa, mutten uskalla haahuilla yksinäni tällä alueella.
Sänky on kivikova futon, jossa en pystynyt yöllä nukkumaan. Nukuin nojatuolissa viime yön (eka yö täällä). Kaikki on tosi epäsiistiä ja kämppä on täynnä sekalaista tavaraa. Jääkaappi on likainen ja uuni ei toimi. Lattia niin likainen, että sillä on varmaan kävelty kengillä.
Nukuin vain pätkissä, kun heräsin kaikkiin koviin ääniin. Olen asunut koko ikäni Helsingissä kerrostalossa ja meluisillakin alueilla, mutta tämä on ihan omaa luokkaansa.
Hanasta tuleva vesi on pahaa, mutta pakkohan sitä on kuumalla juoda. Suihku näyttää homeiselta ja mun tukkoon menevä nenä taitaa olla oikeassa. Suihkutilaa ei voi tuulettaa, eli kaikki kosteus tulee tähän asuntoon. Mikä on kivaa tällä helteellä.
En saanut juurikaan nukuttua viime yönä ja aloin vaan itkeä, kun heräsin hikisenä. Haluaisin kotiin. Tän piti olla unelmaloma, mutta tulikin painajainen. Mitä teen? Kärsin ja olen vai palaan Suomeen? Menen vaikka vanhemmilleni loppuajaksi ennen kuin se tyyppi lähtee mun luota. Hotelliin ei ole varaa täällä :(
Kommentit (351)
No jaa, ihan normaaliahan tuo on ulkomailla. Itse kotiuduin juuri Espanjan ja Portugalin kierrokselta, eikä kertaakaan tullut vastaan ns Suomi standardin mukaista asuntoa. Olin kierroksella Bilbaossa, San Sebastianissa, Portossa ja Madridissa. Joka paikassa kaduilla kova hälinä ja sisällä piti käyttää sandaaleja. En sitä pitänyt ongelmana, koska maassa maan tavalla.
Oli ihanaa istuskella kahviloissa, puistoissa ja rannoilla imemässä paikallista elämänmenoa. Ja ainahan joku huutelee yksinäisen naisen perään, mutta niitä ei kannata noteerata.
Ja jokaisessa vähänkään suuremmassa kaupungissa on hyvä julkinen liikenne, joten paikkaa voi vaihdella, jos jostain paikasta ei pidä. Asunnossa käy sitten vain nukkumassa ja huilaamassa ne pakolliset tunnit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä jumitat siellä ankeassa kämpässä väärällä puolella Pariisia? :D Itse kävisin siellä lähinnä nukkumassa ja käyttäisin päivät kierrellen eri kaupungiosia.
Tuo turvattomuus on sinut asia, joka kuulostaa ikävältä. Olen asunut Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Asunnot ovat yleensä juuri tuollaisia. Ihmiset eivät vietä aikaa paljon kotona, joten niihin ei panosteta. Kaikki elämä tapahtuu kahviloissa ja ravintoloista. Ystäviä ei kutsuta kotiin, niinkuin Suomessa tehdään. Lämpimät illat ovat juuri parhautta ja silloin on kiva lähteä kävelylle, kahvilaan tms. Kysy ap tutultasi, onko alue oikeasti turvatonta. Tuota huutelua on nimittäin paljon, mutta se ei tarkoita välttämättä vaaraa. Muuten varmisti selviät hyvin, kunhan alkushokista pääset!
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla kaikki pitävät kotona kenkiä jalassa, vain Pohjoismaissa ne otetaan pois.
Juu toivottavasti muistit ap mainita tästä, muuten on taas kotiin mennessäkin pinttyneen p*skaiset lattiat odottamassa......
Kiitos kaikille! Ehkä tämä on sitten alkushokkia ja väsymystä huonosti nukutun yön jälkeen.
Otan toisenlaisen asenteen ja yritän selvitä ja nauttia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siellä 19./20. kaupunginosissa on todellakin juuri Buttes-Chaumont, aivan umpiranskalaisia korttelikahviloita, leipomoita ja leikkele- ja juustokauppoja, myös ihan kantaranskalaisten pitäminä jos nyrpistelet nenääsi arabeille/aasialaisille/muslimeille (olet muuten itsekin nyt ulkomaalainen, ehkä jopa kielitaidoton sellainen kun kuulostaa ettet ole löytänyt mitään). Jos ei ihan kymmenen metrin päässä kotiovestasi löydy niin tepsuttelepa muutama sata metriä. Kirjakaupoissa ranskalaiset filosofian teokset keskeisillä paikoilla, ihanista rentoja jazzkahviloita, luomukauppoja, tavallisia ketjumarketteja joista niistäkin saa kylmäsavustettua ankanrintaa ja luksusjugurttia ja itse voi appelsiinimehunsa puristaa. Ja metrolla todellakin pääsee.
Bellevillen historia on todella kiinnostava ja minusta on ollut mukava kävellä ykdeksännestätoista alas juuri rue de Bellevilleä, Saint-Martinin kanavan suluille ja sieltä Marais’n läpi joskus Notre Damelle astikin. Saman matkan pääsee tosiaan jossain vartissa metrolla. Siinä alarinteessä on todella paljon kivoja (ranskalaisia, vaikka kiinalaista näkyy paljon) ravintoloita ja kahviloita.
Olen nainen ja kyllähän siellä hiljaisemmalla kaduilla saattaa saada kommentteja miehiltä. Olisin kyllä vähän tarkka, miten liikkuisin myöhään illalla, jos olisin yksin. Mutta tuo 19. kaupunginosa on omien kokemusteni mukaan todella viihtyisää aluetta, kun ihan pikkuisen tutustuu.
Jos haluat juoda hanavettä, siitä tulee vähän parempaa kun lisää sitruunaa. Mutta jos käsivarret kestää kantaa, nauttiakin pullovedestä.
Nyt lähikahvilaan, espresso tai pastis eteen ja hymyä harjoittelemaan!
Vierailija kirjoitti:
Siivoa se asunto niin se alkaa tuntua kodilta. Laita ulos mennessä itsesi miehen näköiseksi tai rumaksi niin kukaan ei huutele.
Valitettavasti moni suomalaisnainen on lähtökohtaisesti ranskalaisnäkökulmasta epäviehättävä pukeutumisen takia. Sortsit, piukea t-paita, päässä kummallinen lätsä ja jalassa jämerät terveyssandaalit. Selässä reppu. Naama punakka ja hikinen.
Mikään tämä ei estä häirintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin ap,
1) hankkisin jotkut mukavat sisäkengät/tossut ja eläisin maassa maan tavalla
2) pitäisin käsilaukussa mukana pientä hiuslakka- tms. pulloa, josta voisi sihauttaa ensi hätään silmille, jos joku käy päälle
3) siivoaisin kämpän sellaiseksi, että siellä pystyy olemaan
4) ostaisin kasan korvatulppia ja avaisin ikkunat yöksi, ostaisin ehkä myös tuulettimen
5) nauttisin siitä, että lähellä on pieniä kauppoja, joista saa tuoretta ruokaa, eikä tarvitse lähteä hakemaan aamiaisomenoitaan jostain hypermarketista, missä ostokoritkin on pakattu vakuumiin
6) googlettaisin ihanimmat kaupunginosat, puistot ja muut ja viettäisin suurimman osan päivistä niissä, etsisin niitä kivoja pikkukahviloita ja nauttisin kahvin ja croissantin
7) tämä kaikki siis sen jälkeen, kun olisin selvinnyt shokista, että joudun viettämään kolme viikkoa homeisessa läävässä kaupunginosassa, jossa 99% asukkaista ei ole alkuperältään ranskalaisia.
Kostuta pussilakana sumutinpullolla ennen nukkumaanmenoa, haihtuva vesi viilentää mukavasti. Näin teen ite aina, kun on helteitä ja mun kerrostalokämppä on tuskaisan kuuma. Toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla kävi oikeastaan hyvä tuuri, koska se työkaverin tutuntuttu joutui vaihdokkina Porvooseen, joka pidemmän päälle on aika mielenkiinnoton elämys. Ei mitään kerrottavaa kavereille.
T: ulkosuomalainen, Fr (01)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoa se asunto niin se alkaa tuntua kodilta. Laita ulos mennessä itsesi miehen näköiseksi tai rumaksi niin kukaan ei huutele.
Valitettavasti moni suomalaisnainen on lähtökohtaisesti ranskalaisnäkökulmasta epäviehättävä pukeutumisen takia. Sortsit, piukea t-paita, päässä kummallinen lätsä ja jalassa jämerät terveyssandaalit. Selässä reppu. Naama punakka ja hikinen.
Mikään tämä ei estä häirintää.
Se, että te 50-70-luvuilla syntyneet ette kykene osoittamaan minkäänlaista tyylitajua, ei tarkoita, etteikö nuorempi sukupolvi osaisi pukeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, muista että kurjista kokemuksista syntyy aina parhaat tarinat. Kohta tuokin reissu on muisto vain ja ennemmin tai myöhemmin muistelet lämmöllä koko Pariisia.
Tuosta ap:n asunnonkuvauksesta tulee mieleen Catherine Sandersonin Petite anglaise -kirja.
Suosittelen kirjaa kevyenä kesälukemisena niille, jotka unelmoivat elämästä Ranskassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuumuus ja huono ilma tuntuu aluksi ahdistavalta, mutta usko pois. Sä totut siihen kyllä muutamissa päivissä. Siivoa kämppä kunnon aineilla ja siirrä ylimääräiset kamat syrjään. Ota vaikka valokuvia missä ne olivat, niin voit siirtää ne takaisin omille paikoilleen ennen kuin lähdet. Kun olet saanut kämpän kuntoon, niin käy kylmässä suihkussa ja juo paljon jääkaappikylmää pullotettua vettä. Osta kukkia pöydälle. Tee kämpästä koti.
Öisin voit pitää kostutettua pyyhettä peittona. Se viilentää kummasti ja on helpompi nukkua.
Jos sulla on rahaa, niin on ihan hyvä idea ottaa juna ja lähteä johonkin pienempään paikkaan ja ottaa sieltä kämppä muutamaksi päiväksi. Se on useimmiten edullisempi vaihtoehto, kun Pariisissa.
Älä välitä huutelijoista. Jätä ne täysin omaan arvoonsa. Lähde aamulla suht aikaisin liikenteeseen, niin on hieman viileämpää ja silloin ei myöskään ole tarvetta tulla kovin myöhään takaisin asunnolle. Kannattaa tosiaan kysyä myös asunnon omistajalta alueen turvallisuudesta ja onko esim. tarvetta välttää jotain katuja tai paikkoja. Buttes-Chaumont on todella ihana puisto, siellä voi hyvin viettää vaikka koko päivän. Ota matkaan omat eväät tai osta puistossa ruokaa. Sieltä löytyy myös isoja puita, jonka alla on hieman viileämpää oleilla. Canal St Martinilla on pikkuristeilyjä, sellaistakin voi harkita ja Villetten puisto, tiedekeskuksineen on myös ihan näkemisen arvoinen. Ja metrolla pääset kätevästi vaikka minne. Voit mennä myös vaikka uimahalliin pulikoimaan, jos kaipaat viilennystä.
On ihan ymmärrettävää, että realismi ei aina vastaa mielikuvia. Alkushokista pääsee kyllä eroon, kun suuntaa ajatukset mahdollisuuksiin, pettymysten ja erilaisuuksien sijaan. Istuskele terasseilla, ota muutama lasi roseeta jääpalalla ja uppoudu katselemaan ihmisiä. Kyllä sulle vielä hyvä loma tulee, usko pois! :)
Inhosin Pariisia ainoalla reissullani sinne, mutta tuon voi ottaa ihan kokemuksen ja seikkailun kannalta. Sua tulee ihan varmasti harmittamaan enemmän, jos nyt lähdet kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoa se asunto niin se alkaa tuntua kodilta. Laita ulos mennessä itsesi miehen näköiseksi tai rumaksi niin kukaan ei huutele.
Valitettavasti moni suomalaisnainen on lähtökohtaisesti ranskalaisnäkökulmasta epäviehättävä pukeutumisen takia. Sortsit, piukea t-paita, päässä kummallinen lätsä ja jalassa jämerät terveyssandaalit. Selässä reppu. Naama punakka ja hikinen.
Mikään tämä ei estä häirintää.
Se, että te 50-70-luvuilla syntyneet ette kykene osoittamaan minkäänlaista tyylitajua, ei tarkoita, etteikö nuorempi sukupolvi osaisi pukeutua.
Kun tarkoitus on viettää päivä ulkona ympäristöön tutstuen ja nähtävyyksiä kierrellen, käytännöllinen pukeutuminen ja kävelyyn sopivat sandaalit ovat välttämättömät. Olisi todella hölmöä lähteä kierrokselle korkkareissa ja korsettimekossa.
Ap:n tosiaan kannattaa tsempata ja ottaa loma kasvattavana, mieltä avartavana kokemuksena.
Muuten kotiin palaa katkera ihminen, jonka odotettu vuosiloma meni pilalle.
Kyl se siitä. :)
Juuri itse vietin viikon Pariisissa suht samanlaisissa oloissa, ja oli todella hauskaa ja mielenkiintoista. Arkijärki ja sopeutuminen käyttöön.
Hanki tuuletin ja koita kestää. Nyt on tulossa +40 asteen helteet. Niin, ja juot pullovettä tietenkin. Syö ulkona. Osta patonki, pullo viiniä ja juustoa ja istu puistoon. Älä nyt sinne kämppään jää murehtimaan vaan kiertele kaupunkia. Kyllä siihen meluun tottuu ja hanki vaikka korvatulpat. Asennetta!
Kolme viikkoa menee heittämällä. Minä olin viime vuonna Italiassa kolme kuukautta juuri tuollaisessa kämpässä. Ekat pari päivää meni shokissa, mutta sitten alkoi helpottaa. Oli todella kuuma ja yöunet jäivät noin viiteen tuntiin. Välillä sitten nukuin enemmän. Keittiön pesuallas oli murtunut, vessa vanha ja likainen ja suihkusta tuli vettä pienellä paineella. Asuinalue oli onneksi turvallisen oloinen, paljon lapsiperheitä. Lattioita koitin pestä alussa monta kertaa, mutta lika oli niin pinttynyttä ettei irronnut kokonaan. Ulkomailla kaikki pitävät kotona kenkiä jalassa, vain Pohjoismaissa ne otetaan pois. Niinkuin joku edellä mainitsi, varmasti ranskalaisella ystävällä on samanlainen kulttuurishokki Suomessa. Minä nautin ystävällisistä ihmisistä, leipomoista, pienistä kahviloista ja ravintoloista. En ottanut stressiä mistään. Jos en nukkunut hyvin, ajattelin vaan että olen lomalla ja selviydyin tästä. Tsemppiä ap ja toivottavasti pystyt nauttimaan ainutlaatuisesta kokemuksesta! :)