Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lisääntyminen on eettisesti väärin - muuta mieleni
23.06.2019 |
Erittäin yksinkertaistetusti tietoinen lisääntyminen on väärin, koska olemassaoloon tuleva yksilö joutuu kärsimään elämässään. Pyydän asiallista keskustelua.
Kommentit (63)
Nihilismin ongelma on kyllä mielenkiintoinen ja ehkä siihen paras vastaus on, että konsekventialismi nyt vain on rajallinen maailmankuvassaan, eikä se alkuperäiseltä tarkoitukseltaan sovellu rooliin jota sinä sille sovitat. Kärsimyksen tehtävä on suojata eläintä typeriltä ratkaisuilta, ja sen säätelyyn on myös kehittynyt erilaisia suojamekanismeja. Kuten lehtitietojen mukaan venäläistyttö kertoi äidilleen puhelimessa, kun karhu söi häntä - äiti ei satu enää. Jos voisi valita teoreettisesti, niin aika moni mieluummin taitaisi päätyä äkkiarvaamatta tiikerin lounaaksi mieluummin kuin käydä läpi rankat ja toivottomat syöpähoidot peläten loppua vuosien ajan. Mutta sekin on asennelaji. Kärsimys ei ole vain paha asia, se on myös hyvä juttu. Se miltä kärsimys tuntuu ja mikä sen merkitys on eivät ole sama asia.
Muutama kohta. Mistä tulee oikeus päättää omasta syntymästä? Se seuraa nimenomaan oletuksesta, että kärsimyksen välttäminen on ylin hyvä. Se harvoin pitää paikkaansa kenenkään elämässä. Yksiarvoetiikka vie lähtökohtaisesti hetteikköön, koska se tekee väkivaltaa monelle muulle tärkeälle asialle.
Eläinsuojelijat ovat usein nihilistejä ja sentimentaalikkoja samaan aikaan, puhumattakaan näiden ajatusmallien fanaattisten versioiden fundamentalistisesta tuhovoimasta. Tuloksena on kaikenlaista pahaa enemmän kuin hyvää, esimerkiksi kissat tuomitaan eläintarhaelämään jopa maaseudulla, koska äkkikuolemanvaara auton tai kotkan kynsissä on muka kauheampi asia kuin onnellinen elämä siihen asti ja toistuva eläinlääkäriin retuuttaminen. Sama ilmiö tuntuu vaikuttavan myös lastensuojelussa, jossa ihmistaimi revitään juuriltaan ja heitetään palkkarenkien armoille toisten samanikäisten huono-osaisten vaikutuspiiriin sen sijaan että hänelle tarjottaisiin vapaavalintaista lisäturvaa ja juurten säilyttämistä samassa paketissa silloin kun se on mahdollista.
Nihilismi on masentuneen mielen suojamekanismi, mutta vahingollinen sellainen. Masennus nimittäin alkaa parantua vasta kun ihminen alkaa käydä kipua päin ja lopettaa sen välttelyn ja siirtämisen muiden kannettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsimyksen tehtävä on suojata eläintä typeriltä ratkaisuilta, ja sen säätelyyn on myös kehittynyt erilaisia suojamekanismeja. Kuten lehtitietojen mukaan venäläistyttö kertoi äidilleen puhelimessa, kun karhu söi häntä - äiti ei satu enää. Jos voisi valita teoreettisesti, niin aika moni mieluummin taitaisi päätyä äkkiarvaamatta tiikerin lounaaksi mieluummin kuin käydä läpi rankat ja toivottomat syöpähoidot peläten loppua vuosien ajan. Mutta sekin on asennelaji. Kärsimys ei ole vain paha asia, se on myös hyvä juttu. Se miltä kärsimys tuntuu ja mikä sen merkitys on eivät ole sama asia.
Kärsimys voi joskus opettaa eläintä välttämään "typeriä ratkaisuja", jotka aiheuttavat kärsimystä. Eli käsityksesi hyvästä on kuin onkin, kärsimyksen välttäminen? Eikö olisi parempi välttää kärsimys kokonaan, jos kärsimyksen ainoa hyvä puoli on välttyä kärsimykseen johtavilta päätöksiltä tulevaisuudessa? Kärsimys ei myöskään aina ole opetus. Mitä eläin oppii siitä kärsimyksestä, jonka hän kokee kun häntä syödään elävältä? Onko raiskaaminen oikeutettua, koska uhri oppii välttämään kyseiseen tilanteeseen joutumista? Ei tietenkään ole.
Muutama kohta. Mistä tulee oikeus päättää omasta syntymästä? Se seuraa nimenomaan oletuksesta, että kärsimyksen välttäminen on ylin hyvä. Se harvoin pitää paikkaansa kenenkään elämässä. Yksiarvoetiikka vie lähtökohtaisesti hetteikköön, koska se tekee väkivaltaa monelle muulle tärkeälle asialle.
Se tulee oletuksesta, jonka mukaan yksilöllä on oikeus itse päättää, onko elämän hyvät asiat riittävä korvaus elämässä koettavasta kärsimyksestä.
Kuvitellaan laite, johon kytkettynä ihminen kokee joko tunnin parasta kuviteltavissa olevaa nautintoa, tai tunnin hirveintä mahdollista kipua ja kärsimystä. Laite aiheuttaa kärsimystä kymmenen prosentin todennäköisyydellä. Yksilö voi omalta osaltaan päättää, onko kärsimyksen riski laitteeseen menemisen arvoista. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta päättä sitä toisen puolesta.
Eläinsuojelijat ovat usein nihilistejä ja sentimentaalikkoja samaan aikaan, puhumattakaan näiden ajatusmallien fanaattisten versioiden fundamentalistisesta tuhovoimasta. Tuloksena on kaikenlaista pahaa enemmän kuin hyvää, esimerkiksi kissat tuomitaan eläintarhaelämään jopa maaseudulla, koska äkkikuolemanvaara auton tai kotkan kynsissä on muka kauheampi asia kuin onnellinen elämä siihen asti ja toistuva eläinlääkäriin retuuttaminen. Sama ilmiö tuntuu vaikuttavan myös lastensuojelussa, jossa ihmistaimi revitään juuriltaan ja heitetään palkkarenkien armoille toisten samanikäisten huono-osaisten vaikutuspiiriin sen sijaan että hänelle tarjottaisiin vapaavalintaista lisäturvaa ja juurten säilyttämistä samassa paketissa silloin kun se on mahdollista.
En ole varma liittyykö tämä aiheeseen, olen kanssasi samaa mieltä.
-ap
Alue: Aihe vapaa
Olen täysi vastakohta jumalan leikkimiselle. Vastustan uuden elämän luomista, mitä Jumala tarinan mukaan toteuttaa. Mikä tarkoitus kärsimyksellä on? Oikeuttaako tämä "tarkoitus" kärsimyksen aiheuttamisen? Onko raiskaaminen oikeutettua, koska siitä koituvalla kärsimyksellä on tarkoitus? Mielestäni yksinkertaisuutta on se, että ei kyseenalaista mitään vaan elää sellaisen tarinan pohjlta, jonka totuusarvolle ei ole mitään todisteita.
-ap