Mitä itse tuumisit tämmöisestä suhteesta, jossa
toinen osapuoli sanoo, "kun toisen kanssa on hyvä olla, kaikki on hyvin" tai "on toisen kanssa niin kauan, kun tuntuu hyvältä"?
Hän tuuminut myös näin, "mihinkään ei ole kiirettä", "päivä kerrallaan", "aika näyttää mitä tulee vai tuleeko mitään"....
Toisaalta itse mietin, että ei missään suhteessa pakolla pidä olla. Että sinänsä hyviä ajatuksia toisella osapuolella. Itsekin tykkään omasta ajastani ja vapaudestani. Nauttien toki hetkistä mitä tämän toisen osapuolen kanssa saan viettää. Elämä on niin yllätyksellistä, ikänä voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.
Muutenkin olen miettinyt näitä ihmissuhde-kuvioita, etten myöskään mitään syvällisempi juttuja (kihlat, avioliitto) enää kaipaa / halua. Minulle riittää hyvin, jos toista osapuolta tapaa muutaman kerran per viikko. Siinä saa läheisyyden tarpeen täytettyä vallan riittämiin.
Kommentit (23)
Ei ole sitoutunut. Jos haluat enemmän, laita vaihtoon.
En tekisi lapsia tai ottaisi asuntolainaa tuollaisen haihattelijan kanssa. Mutta jos et lapsia tai yhteistä asuntoa halua, niin mikäs siinä sitten.
Kuitenkin meillä keskusteluyhteys toimii ja tuo on itselle tärkeä juttu.
Hällä on itsellä pitempiaikainen juttu päättynyt viime syksynä. Että toki otan huomioon tuonkin. Taatusti vaikuttaa vielä hänen elämäänsä - ettei voi heti kättelyssä ajatella uutta pitempää suhdetta. Se vie oman aikansa päästä kriiseistä eteenpäin.
Siksi nautin pienistä hetkistä hänen kanssaan. Minulle riittää mainiosti tavata häntä kerran pari viikossa. Toki ollaan vasta kahdesti tavattu ja seuraavaa kertaa en vielä tiedä. Kummallakin meillä on omat arjen kiireemme. Vaan viestejä laitellaan menemään päivittäin.
Hällä on lapset ja minulla myös. Kumpikaan emme enää lisää lapsia halua.
Toinen osapuoli haaveilee joskus ok-talosta lastensa ja mahd. kumppanin & hänen lastensa kanssa. Tuo oli hänen seuranhaku-ilmoituksessaan.
Kerran hän on jonkun viestin yhteydessä maininnut "että sitten kun asutaan siellä ok-talossa" ( vaan saa nähä nyt )
Joo. Noin oli mullakin. Oli hyvä yhdessä. Sit se oli laittanut ilmotuksn ja p* vierasta naista ja kerto mulle. Mä että ok yritän elää tän asian kans et p* ja aikoo p* uudestaankin. Sit se kertokin että meiltä puuttuu kipinä, uuden kans on. Neljä viikkoo itkeny. Jouduin siis jättään sen siinä kohta. Nauti hetkistä mut ei ne välttis kestä.
Ihan normaalilta tuo kuulostaa. Miten muuten sitä voisikaan olla suhteessa? Sanooko joku muka: "Ollaan yhdessä paljon kauemmin kuin tuntuu hyvältä, eikä erota, vaikka kummallakin olisi parempi olla jonkun toisen kanssa"? Ei varmasti!
Sanoisin että moimoi. Ei ole sitoutunut selvästi.
"kun toisen kanssa on hyvä olla, kaikki on hyvin" tai "on toisen kanssa niin kauan, kun tuntuu hyvältä"?
Täsmälleen näin itsekin lähestyn ihmissuhteita. 12 vuotta olen nyt ollut kumppanini kanssa. Koko ajan on tuntunut hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilta tuo kuulostaa. Miten muuten sitä voisikaan olla suhteessa? Sanooko joku muka: "Ollaan yhdessä paljon kauemmin kuin tuntuu hyvältä, eikä erota, vaikka kummallakin olisi parempi olla jonkun toisen kanssa"? Ei varmasti!
Miinusäänistä päätellen jotkut todella ajattelevat näin.
Näkisin, että hän on vielä epävarma aloittamaan uutta suhdetta, jos kerran edellisestä on niin vähän aikaa. Anna hänelle hiukan aikaa, jatkakaa hetki noin ja tapailkaa ihan rauhassa jonkun aikaa. Etenette sitten jos molemmista alkaa tuntua siltä. Ja jos homma loppuu niin sen on sitten sen ajan suru.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin meillä keskusteluyhteys toimii ja tuo on itselle tärkeä juttu.
Hällä on itsellä pitempiaikainen juttu päättynyt viime syksynä. Että toki otan huomioon tuonkin. Taatusti vaikuttaa vielä hänen elämäänsä - ettei voi heti kättelyssä ajatella uutta pitempää suhdetta. Se vie oman aikansa päästä kriiseistä eteenpäin.
Siksi nautin pienistä hetkistä hänen kanssaan. Minulle riittää mainiosti tavata häntä kerran pari viikossa. Toki ollaan vasta kahdesti tavattu ja seuraavaa kertaa en vielä tiedä. Kummallakin meillä on omat arjen kiireemme. Vaan viestejä laitellaan menemään päivittäin.
Siis mitä ihmettä!? Miehen erosta on kulunut jo sen verran aikaa, että useimmat ovat tuossa vaiheessa hyvinkin valmiita uuteen vakavaankin suhteeseen. Mutta! Olette siis tavanneet vasta kaksi kertaa!? Vaikuttaa vähän siltä, että oot ihan liian varhaisessa vaiheessa alkanut puhumaan miehelle suhde/vakiintumisjuttuja tms. koska mies on sanonut kertomiasi asioita. Vaikutat vähän oudolta.
En ole mitään suhdeasioita ottanut puheeksi. Toinen osapuoli on itse niistä halunnut kirjoittaa.
Koska minulle riittää tämä, että nähdään muutaman kerran viikossa ja / tai kun keretään. Nytkin keretään näkemään vasta mahd. heinäkuun alussa ( eli noista kahdesta tapaamisesta on aikaa 3 viikkoa). Ensi viikolla minulla on lapset kotona.
Tarvitsen myös aikaa itselleni ja lapsilleni. Siksi ei haittaa, vaikkei aina keretä näkemään kovin usein / tiiviisti.
Jos mies on kerran ottanut tämän itse puheeksi niin todennäköisesti tapailee useampia naisia samaan aikaan tai muuten haluaa pitää ovet avoimina siihen, että voi panna menemään miten haluaa, jos tilaisuuksia tulee.
Kun kirjoittelu alkoi - kesäkuun alkupuolella - hän tuumi, ettei kirjoittele muitten kanssa eikä tapaile muita.
Ja muutama päivä sen jälkeen tuumi, olen tehnyt häneen vaikutuksen - hyvällä tapaa.
Noin viikko tuosta hän tuumi, että olen saanut hänen selkeät suunnitelmansa sekaisin ja vitsinä, taitaa polttaa munkkiluostarin hakupaperit.
Näette 1- 2 krt viikossa? Olette nähneet 2 kertaa tähän mennessä.. en ihan ymmärrä nyt 😁
Älä ap kahden tapaamisen perusteella vielä lähde miettimään yhtään mitään. Minulle hänen juttunsa tuovat väkisinkin mieleen hyvän pelurin. Heitto ok-talossa yhdessä asumisesta on jo saanut sinut haaveilemaan yhteisestä tulevaisuudesta, ja vaikka väität että sinullekin sopii tavata harvakseen ja vain niin pitkään kuin hyvältä tuntuu, niin oikeasti haluaisit hänen suurin piirtein kosivan seuraavalla tapaamisellanne.
Nauti ihastumisesta mutta pidä jalat maassa.
En koe että olisin vielä ihastunut. Lähinnä olen vain hyvän ja asiallisen kuvan miehestä saanut.
Muutenkin olen viimeisten 6kk aikana tavannut muutamia miehiä. Siksi turhat kuvitelmat ja haihatukset ovat heistä jo ajat sitten matkalle karisseet.
Silti kuitenkin koen tarvitsevani keskustelu-kaverin ja hieman läheisyyttä elämääni. Siksi näitä miehiä on elämässäni ollut.
Ei sutä koskaan tiedä suhde loppuu aina eroon. Takaportti on aina auki.
Yhdessäolo on aina valinta. Moni valitsee olla aina yhdessä ja päätös pitää.
Ottaa aikansa, mutta "päivä kerrallaan"-puheet on vaarallisia. Jos haihattelu jatkuu, kannattaa tehdä b-suunnitelma.
Itsellä on juuri tuollainen suhde. Juuri tuollaista on puhuttu, että päivä kerrallaan ja nyt on niin hyvä olla. Aikuisia ollaan. Viihdytään yhdessä. Nähdään noin 1-2 kertaa viikossa. Yökyläilyä 1-2kertaa kuukaudessa.