Lähes salamarakastunut mies, voiko tästä tulla mitään?
Tapasin keski-ikäisen miehen. Ulkonäöltään ihan helmi mutta kaikenlaista erikoista on ollut ilmassa jo lyhyen tuttavuuden jälkeen. Sanoi rakastavansa kahden viikon tuntemisen jälkeen ja kertoi haluavansa kanssani lapsia kolmannella tuntemisviikolla. Haluaisi olla tekemisissä ihan koko ajan.
Minua ahdistaa. Onko joku tällaisen alun jälkeen todennut kumppaninsa olevan sittenkin ihan kunnollinen mies? Minusta vaikuttaa takertuvalta. Minusta kukaan aikuinen ei rakastu kahdessa viikossa.
Kommentit (60)
Voihan joku rakastua ihan ensisilmäyksellä.
Älä huoli, ap. Olet vain niin ihana!
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen? Niillä on kiire.
Ei ole.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Voihan joku rakastua ihan ensisilmäyksellä.
Älä huoli, ap. Olet vain niin ihana!
Yrititkö olla sarkastinen vai eikö sinusta miehen käytös todellakaan ole aika lapsenomaista?
-ap
Aika harvinaista jos on suomalainen. olisin varovainen. Joku mättää
Kaipaisin kommentteja samaan ilmiöön aikuisena törmänneiltä. Miten meni?
Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.
Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.
Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.
Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.
Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.
Läheisriippuvainen. Yrittää saada sinut sitoutumaan alta aikayksikön, että hän voi sitten levähtää, istua sohvalla käsi housuissa ja katsella jääkiekkoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.
Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.
Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.
Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.
Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.
Been there, done that... Mies tunki elämääni kauhealla kiireellä. Puhui miten ei ole koskaan tavannut kaltaistani, miten hyvin meillä menee kaikki asiat yksiin, miten olen kaikki mistä hän on koskaan haaveillut. Rakkauden tunnustukset tulivat tyyliin parissa-kolmessa viikossa. Muutamassa kuukaudessa oltiin kihloissa ja taisin olla raskaanakin. Varoituskellot kilisivät täysillä, mutta biologinen kello vaimensi ne.
No, kun mies oli vakiinnuttanut asemansa, alkoi mun mitätöiminen. Mies kulki missä tykkäsi ja kohteli minua kuten huvitti. Eroonhan se lopulta johti, monien vaikeiden vaiheiden jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna mies vastasi täydellisesti kuvausta narsistista.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin kommentteja samaan ilmiöön aikuisena törmänneiltä. Miten meni?
Meni siten että karttelen häntä. Kyselee ystävältäni minusta, mutta kielsin puhumasta. Hyvä ystäväni suojelee minua eikä kerro minusta mitään. En halua kertoa enempää.
Mustasukkaisuus ja kontrollinhalu ovat minusta vain kauniisti verhoiltuna se sama, että haluaa nähdä koko ajan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.
Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.
Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.
Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.
Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.
Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.
Onko tapaamallasi miehellä lapsia?
Terveisin nro 7
Vierailija kirjoitti:
Been there, done that... Mies tunki elämääni kauhealla kiireellä. Puhui miten ei ole koskaan tavannut kaltaistani, miten hyvin meillä menee kaikki asiat yksiin, miten olen kaikki mistä hän on koskaan haaveillut. Rakkauden tunnustukset tulivat tyyliin parissa-kolmessa viikossa. Muutamassa kuukaudessa oltiin kihloissa ja taisin olla raskaanakin. Varoituskellot kilisivät täysillä, mutta biologinen kello vaimensi ne.
No, kun mies oli vakiinnuttanut asemansa, alkoi mun mitätöiminen. Mies kulki missä tykkäsi ja kohteli minua kuten huvitti. Eroonhan se lopulta johti, monien vaikeiden vaiheiden jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna mies vastasi täydellisesti kuvausta narsistista.
Miten taitaa olla raskaana?
On kokemusta. Alku oli ihana, sitten alkoi järjettömät epäilyt ja koko suhteesta tuli todella stressaava ja siinä oli henkistä väkivaltaa. Ei niin välttämättä käy tässä suhteessa, mutta sen opin että jatkossa kuuntelen intuitiotani todella tarkasti. Jos alkaa ahdistaa, lopeta ajoissa äläkä jää kiusattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan joku rakastua ihan ensisilmäyksellä.
Älä huoli, ap. Olet vain niin ihana!
Yrititkö olla sarkastinen vai eikö sinusta miehen käytös todellakaan ole aika lapsenomaista?
-ap
Voi elämä että voi olla sunkin elämä hankalaa. Miten rakastuminen on "lapsenomaista". Ehkä sinunkin olisi vaan parempi tyytyä dildoon. Sitä sinä voit "rakastaa" ihan niin paljon kuin haluat. Tietenkin vielä lapsenomaisesti.
Vaikututat jotenkin täysin tunteettomalle kulissieläjälle.
"aikuiset ei rakasta"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Been there, done that... Mies tunki elämääni kauhealla kiireellä. Puhui miten ei ole koskaan tavannut kaltaistani, miten hyvin meillä menee kaikki asiat yksiin, miten olen kaikki mistä hän on koskaan haaveillut. Rakkauden tunnustukset tulivat tyyliin parissa-kolmessa viikossa. Muutamassa kuukaudessa oltiin kihloissa ja taisin olla raskaanakin. Varoituskellot kilisivät täysillä, mutta biologinen kello vaimensi ne.
No, kun mies oli vakiinnuttanut asemansa, alkoi mun mitätöiminen. Mies kulki missä tykkäsi ja kohteli minua kuten huvitti. Eroonhan se lopulta johti, monien vaikeiden vaiheiden jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna mies vastasi täydellisesti kuvausta narsistista.
Miten taitaa olla raskaana?
Wau, löysit olennaisen! :o
Tod. näk. joku narsisti. Pakene kun vielä voit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.
Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.
Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.
Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.
Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.
Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.
Onko tapaamallasi miehellä lapsia?Terveisin nro 7
Ei ole lapsia. Sekin arveluttaa siksi, että mies on oikeasti hyvännäköinen ja pitää lapsista. Seuraa aivan varmasti löytyy ns. kevyempään käyttöön mutta miksei miehen haaviin sitten ole tarttunut kuin näitä ”hulluja”.
Selvä narsku. Kyllähän jokainen normijärjellä varustettu sen noista merkeistä tunnistaa.
Ulkomaalainen? Niillä on kiire.