Lähes salamarakastunut mies, voiko tästä tulla mitään?

Hyi, miten ahdistavaa. Mullakin kokemus tuollaisesta miehestä, oltiin vain puhelimessa juteltu eikä vielä edes tavattu toisiamme, ja hetken päästä hän laittoi jo viestiä perään kuinka on ikävä. Minä hölmö vielä muutin yhteenkin hänen kanssaan. Ensimmäisen riidan jälkeen palava rakkaus muuttuikin ihan päinvastaiseksi, hän teki kaikkensa että sai mulle surkean olon.

Löysi jo uuden elämänsä naisen, ennenkuin kerkesin muuttaa pois..

Varoituksen sana, ne tunteet on intensiivisiä sekä hyvässä että pahassa.

Lukekaapa sellainen kirja kuin Kaikki anteeksi. Ihan silmiä avaava kirja aiheeseen liittyen.

Jospa puhuisit asiasta ao. miehen kanssa näin alkuun...

Vierailija kirjoitti:

No sinuna sanoisin miehelle et tutustutaan rauhassa, et ole tottunut niin nopeaan tahtiin.

Niin. Näin yksinkertaista se on. Tai sitten voi vaan toivottaa hyvää jatkoa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Jep.. ite tapasin Tinderissä kaksi vuotta sitten 30v miehen, joka olevinaan hullaantui muhun samantien. Intuitio varoitti, en uskonut. Miehen ekat viestit oli tylii : luen sua kun maailman mielenkiintosinta kirjaa/en tajuu mikä sussa vetoaa/olet unelma/miten voit olla sinkku. Mies oli muka tosi kiltti ja esitti mm. että asuu omistuskämpässä (en tajua miks, ite kun oon vuokralla). Esitti hyväpalkkaista firman osakasta (oli raksamies ja tuntipalkalla ja  luottitiedot menneet).

Mutta se alku oli sellasta rummutusta, että multa meni jalat alta ja luulin rakastuvani. Mies oli kuiteki sen verran dorka, että jäi kaikesta kiinni. Puhui epäilyttävän paljon exästään (pääosin pahaa ja aivan liian intiimejä asioita). Otin yhteyttä exään, joka alkoi heti varoittamaan miehestä ja näytti mm. viestit, joita mies edelleen hälle lähettelee. Kuulemma krooninen pettäjä, narsisti ja hyväksikäyttäjä. Pyysi kokeilemaan, miten mies suhtautuu kun jätän sen.

No, kilahti aivan täysin ja mä olin narsisti hullu, mt-ongelmainen ja mitä lie. Joten salamarakastumisia ei mulle kiitti enää.

Vierailija kirjoitti:

Jospa puhuisit asiasta ao. miehen kanssa näin alkuun...

Niin. 6/5 neuvo. Parempi tämäkin, kuin rakennella täällä harhakuvitelmia ja oletuksia tuntemattomasta ihmisestä vertaistuen kautta.

Seurannut tässä, kun yksi pisti heti suhteen alussa raskaaksi uuden naisen. Oma veikkaus ero tulille max. 5v sisään kun luonne, elämäntavat, ja lähipiirin luonne paljastuu.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne, joilla on näitä psykoja ja hulluja ex-kumppaneita ovat oikeasti itse niitä psykoja.

Mun exällä oli itse asiassa diagnoosi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Se ei kuitenkaan suhdetta kaatanut enkä pitänyt häntä millään tavalla pöpinä. Ehkä vähän ”tuulella käyvänä” enemmänkin.

Luulen, että näiltä kaikkein sekopäisimmiltä puuttuu kokonaan sairaudentunto ja siksi he syyttävät kumppaneitaan sekopäiksi, hulluiksi yms.

Voisin hyvin ruveta tapailemaan jollakin persoonallisuushäiriödiagnoosilla varustettua olettaen, että henkilö ymmärtää itse käytöksensä/reaktionsa poikkeaviksi ja on valmis tekemään töitä asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.

Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.

Onko tapaamallasi miehellä lapsia?

Terveisin nro 7

Ei ole lapsia. Sekin arveluttaa siksi, että mies on oikeasti hyvännäköinen ja pitää lapsista. Seuraa aivan varmasti löytyy ns. kevyempään käyttöön mutta miksei miehen haaviin sitten ole tarttunut kuin näitä ”hulluja”.

Hienoja olettamuksia, sekä oletuksia. Mitens toi sun alemmuuskompleksi ja itseinho?

Miksi vertaat itseäsi niihin muihin? Niihin "parempiin"?

Vertaan? Yleensä ajattelen, että entiset kumppanit kertovat samalla suhteen vastapuolesta.

Ei minulla ole taustallani exiä, joita väittäisin hulluiksi. Ei minulla ole tarvetta heitä parjata. Hyviä tyyppejä mutta muita mutkia tuli vastaan. Voidaan hyvin käydä kahvilla tms. jos sattumalta törmätään.

-ap

No nyt saattaa olla tulossa hullu eksä. Olet siis pilalla?

Minä ainakaan en ota vastuuta siitä, että eksä oli sairas enkä osannut nähdä sitä heti. Eiväthän hänen ystävätkään nähneet sellaista.

Kyse onkin enemmän siitä, että on tarve puhua niistä existä kenties hyvinkin tarkkaan ja korostaa miten hulluja HE ovat olleet. Sitten kun se toinen ei lähdekään mukaan haukkumaan omaa exäänsä, niin jatkossa voikin syyttää siitä että hänellä on vielä jotain menossa exän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne, joilla on näitä psykoja ja hulluja ex-kumppaneita ovat oikeasti itse niitä psykoja.

Toinen sormi osoittaa toisella sormella toista. Hah hah hah. LOL.

Minun eksässäni oli AIVAN RIITTÄVÄSTI NARSISTISIA PIIRTEITÄ ja se oli syy siihen, miksi erosin hänestä.

Kerronpa esimerkin siitä mitä eräälle ex-kamulleni kävi tuossa muutama vuosi takaperin. Hän nettideittaili ja sopi treffit mukavan tuntuisen miehen kanssa. He tapasivat, ja jo ensimmäisillä treffeillä mies sanoi kaverilleni että taitaa rakastaa häntä... Meni kolme viikkoa ja mies oli saanut suostuteltua kaverini muuttamaan yhteen häneen kanssaan. Kaverini muutti miehen luokse, ja ei mennyt kuin viikko niin miehestä alkoi paljastumaan että hän polttaa pilveä, juo paljon ja on sairaalloisen mustasukkainen. Sitten meni parisen kuukautta ja kaverini pamahti paksuksi. Nyt hän elää täysin miehen armoilla koska ei ole tehnyt töitä lapsen saamisen jälkeen, ja monet ystävyyssuhteet jäivät. Veikkaanpa että sama tulevaisuus odottaa sinuakin, jos et ole varovainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.

Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.

Onko tapaamallasi miehellä lapsia?

Terveisin nro 7

Ei ole lapsia. Sekin arveluttaa siksi, että mies on oikeasti hyvännäköinen ja pitää lapsista. Seuraa aivan varmasti löytyy ns. kevyempään käyttöön mutta miksei miehen haaviin sitten ole tarttunut kuin näitä ”hulluja”.

Hienoja olettamuksia, sekä oletuksia. Mitens toi sun alemmuuskompleksi ja itseinho?

Miksi vertaat itseäsi niihin muihin? Niihin "parempiin"?

Vertaan? Yleensä ajattelen, että entiset kumppanit kertovat samalla suhteen vastapuolesta.

Ei minulla ole taustallani exiä, joita väittäisin hulluiksi. Ei minulla ole tarvetta heitä parjata. Hyviä tyyppejä mutta muita mutkia tuli vastaan. Voidaan hyvin käydä kahvilla tms. jos sattumalta törmätään.

-ap

No nyt saattaa olla tulossa hullu eksä. Olet siis pilalla?

Minä ainakaan en ota vastuuta siitä, että eksä oli sairas enkä osannut nähdä sitä heti. Eiväthän hänen ystävätkään nähneet sellaista.

Kyse onkin enemmän siitä, että on tarve puhua niistä existä kenties hyvinkin tarkkaan ja korostaa miten hulluja HE ovat olleet. Sitten kun se toinen ei lähdekään mukaan haukkumaan omaa exäänsä, niin jatkossa voikin syyttää siitä että hänellä on vielä jotain menossa exän kanssa.

No minulla ei tuollaista tarvetta ole, koska minun ei tarvitse YLENTÄÄ ITSEÄNI PAREMMAKSI IHMISEKSI ALENTEMALLA MUITA.

Sitten taas joilla sellainen tarve on, niin heistä pysyisin mahdollisimman kaukana, koska niillä ei ole pää ja itsetunto kunnossa.

Ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.

Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.

Onko tapaamallasi miehellä lapsia?

Terveisin nro 7

Ei ole lapsia. Sekin arveluttaa siksi, että mies on oikeasti hyvännäköinen ja pitää lapsista. Seuraa aivan varmasti löytyy ns. kevyempään käyttöön mutta miksei miehen haaviin sitten ole tarttunut kuin näitä ”hulluja”.

Hienoja olettamuksia, sekä oletuksia. Mitens toi sun alemmuuskompleksi ja itseinho?

Miksi vertaat itseäsi niihin muihin? Niihin "parempiin"?

Vertaan? Yleensä ajattelen, että entiset kumppanit kertovat samalla suhteen vastapuolesta.

Ei minulla ole taustallani exiä, joita väittäisin hulluiksi. Ei minulla ole tarvetta heitä parjata. Hyviä tyyppejä mutta muita mutkia tuli vastaan. Voidaan hyvin käydä kahvilla tms. jos sattumalta törmätään.

-ap

No nyt saattaa olla tulossa hullu eksä. Olet siis pilalla?

Minä ainakaan en ota vastuuta siitä, että eksä oli sairas enkä osannut nähdä sitä heti. Eiväthän hänen ystävätkään nähneet sellaista.

Kyse onkin enemmän siitä, että on tarve puhua niistä existä kenties hyvinkin tarkkaan ja korostaa miten hulluja HE ovat olleet. Sitten kun se toinen ei lähdekään mukaan haukkumaan omaa exäänsä, niin jatkossa voikin syyttää siitä että hänellä on vielä jotain menossa exän kanssa.

No minulla ei tuollaista tarvetta ole, koska minun ei tarvitse YLENTÄÄ ITSEÄNI PAREMMAKSI IHMISEKSI ALENTEMALLA MUITA.

Sitten taas joilla sellainen tarve on, niin heistä pysyisin mahdollisimman kaukana, koska niillä ei ole pää ja itsetunto kunnossa.

Ymmärrätkö?

Ymmärrän, hyvinkin. En ole ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Jotain tällaista pelkään. Intuitioni sanoo, ettei mies ole aivan normaalilla tavalla stabiili. Myös jutut parista aivan ”hullusta” exästä ovat minusta todella arveluttavia.

Apua, toivottavasti et ole tavannut minun ex-miestäni. Hänen exänsä oli tarinan mukaan "hullu" ja minä olen nyt varmaan se toinen hullu.... Mies vielä niin taidokkaasti mustamaalasi exänsä, että uskoin vaikka pidän itseäni ihan järkevänä ihmisenä. Nyt osaan ajatella toisin.

Onko tapaamallasi miehellä lapsia?

Terveisin nro 7

Ei ole lapsia. Sekin arveluttaa siksi, että mies on oikeasti hyvännäköinen ja pitää lapsista. Seuraa aivan varmasti löytyy ns. kevyempään käyttöön mutta miksei miehen haaviin sitten ole tarttunut kuin näitä ”hulluja”.

Hienoja olettamuksia, sekä oletuksia. Mitens toi sun alemmuuskompleksi ja itseinho?

Miksi vertaat itseäsi niihin muihin? Niihin "parempiin"?

Vertaan? Yleensä ajattelen, että entiset kumppanit kertovat samalla suhteen vastapuolesta.

Ei minulla ole taustallani exiä, joita väittäisin hulluiksi. Ei minulla ole tarvetta heitä parjata. Hyviä tyyppejä mutta muita mutkia tuli vastaan. Voidaan hyvin käydä kahvilla tms. jos sattumalta törmätään.

-ap

No nyt saattaa olla tulossa hullu eksä. Olet siis pilalla?

Minä ainakaan en ota vastuuta siitä, että eksä oli sairas enkä osannut nähdä sitä heti. Eiväthän hänen ystävätkään nähneet sellaista.

Kyse onkin enemmän siitä, että on tarve puhua niistä existä kenties hyvinkin tarkkaan ja korostaa miten hulluja HE ovat olleet. Sitten kun se toinen ei lähdekään mukaan haukkumaan omaa exäänsä, niin jatkossa voikin syyttää siitä että hänellä on vielä jotain menossa exän kanssa.

No minulla ei tuollaista tarvetta ole, koska minun ei tarvitse YLENTÄÄ ITSEÄNI PAREMMAKSI IHMISEKSI ALENTEMALLA MUITA.

Sitten taas joilla sellainen tarve on, niin heistä pysyisin mahdollisimman kaukana, koska niillä ei ole pää ja itsetunto kunnossa.

Ymmärrätkö?

Ymmärrän, hyvinkin. En ole ap.

Harmi, että liian monet "ymmärtävät" tämänkin asian aivan liian myöhään, kun jo aikoja sitten olisi pitänyt vaan toivottaa hyvää matkaa.

Sellainen kokemus itsellä, että viestittelin yhden miehen kanssa noin pari viikkoa, tavattiin, todettiin että olisi kiva nähdä uudestaan, sitten seuraavalla kerralla hän jo pyysikin mua parisuhteeseen kanssaan ja minä epätoivoisena, vasta vähän aikaa sitten eronneena, suostuin vaikka hälytyskellot soivat. Facessa jotkut miehen kavereista ilkkuivat suhdestatuksemme alapuolelle, että jaahas taasko uusi nainen? Huomasin että hän tekstaili usein illalla jonkun tai joidenkin kanssa. Hän yllättäen olisi halunnut että värjään hiukseni punaiseksi, niin kuin jollakin naisella jonka kuvista hän kävi tykkäämässä Facessa, ilmeisesti halusi että muistuttaisin tätä kyseistä naista, en todellakaan tähän suostunut.

Seurustelimme ehkä kolme kuukautta, kunnes hän oli yhtenä päivänä liian pitkään vastaamatta viestiini, ja huomasin että hän oli poistanut Facen suhdestatuksen pois, ja jätti sinä päivänä viesteihini vastaamatta. Syy paljastui seuraavana päivänä, hän alkoi lennosta seurustelemaan jonkun toisen naisen kanssa (ei kylläkään sen em. punapään). Sanomattakin selvää että poistin hänet Facesta yms. Sitä suhdetta jatkui ehkä kuukauden, kunnes hän maanitteli minua jo takaisin, kun hän ei ollut yhtä hyvä hänelle kuin minä ja lässyn lää. Tyhmänä tietysti otin. Kävimme kylpylälomalla, luulin että meillä oli mukavaa, mutta tunne ei ilmeisesti ollutkaan molemmin puolinen, huomasin hänen kyllä tekstailevan välillä jonkun kanssa. Reissun jälkeen hän lopetti kokonaan yhteydenpidon minuun, en siitä oikeastaan jaksanut välittää enää, poistin hänet taas Facesta sekä yhteystiedoista ja hukutin itseni töihin. 

Oli kulunut noin pari vuotta, kun kerran ollessani salilla sain yllättäen vieraasta numerosta viestin, jossa joku maanitteli minua takaisin. Kun tajusin kuka se on, sanoin että se ei ole enää mahdollista, kohtele seuraavaa tyttöystävääsi paremmin. Ajatella että hän oli nämä kaksi vuotta säilyttänyt numeroani yhteystiedoissa, numeroni on siis salainen, joten hän ei ole sitä muualta voinut urkkia tietoonsa. Noin vuosi tämän jälkeen kuulin hänen seurustelevan jonkun ruskeahiuksisen naisen kanssa ja jonkin ajan kuluttua huomasin Facessa, että he olivat kihlautuneet, ja nainen oli vaalentanut hiuksensa ja leikannut samanlaiseksi, kuin minulla... lieköhän S. ehdottanut tätä muodon muutosta hänelle. Oli ilo kyllä huomata, että S. oli ottanut neuvostani vaarin ja oli alkanut kohtelemaan seuraavaa tyttöystäväänsä minua paremmin. Tiettävästi ovat vieläkin yhdessä.

Kokeilepa että menet jonkun kaverisi kanssa viikonloppureisulle, jolloin ette tapaa.Katso miten mies reagoi, laittaako viestiä koko ajan vai antaako olla rauhassa.Kertoo aika paljon.

Joo. Itselläni oli tällainen tapaus. Koki tyyliin elämää suurempia tunteita, ei ikinä ollut tuntenut niin, kaiken piti tapahtua heti jne. Heti kun oli saanut minut ns. nalkkiin, alkoi mitätöiminen, lyttääminen, ahdistelu, stalkkaaminen ja henkinen väkivalta. Kerran uhkaili myös veitsellä. Miehestä paljastui loppupeleissä, että oli tuomittu rikollinen sekä saanut narsismi diagnoosin laitoksessa.

Ap:na olisin todella varonainen. Narsistin pauloihin vajoaminen on petollinen äkkisyvä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

näytit ap:lle juuri hänen tulevaisuutensa, jos tämän salamarakastujan matkaan lähtee. Narsisti toimii juuri kuvailemallasi tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on kerran käynyt näin ja huonosti meni. Olisi pitänyt luottaa vaistoon.

Rakkaudentunnustukset tulivat pian, ja tämä sama lapsen haluaminen, ja someen halusi hirveästi meistä laittaa yhteiskuvia pian ja laittaa julkisesti, että on parisuhteessa...kivallehan se tuntui silloin, mutta jokin heikko ääni sanoi että jokin on pielessä.

Kun olimme suhteessa, mies alkoi olla kontrolloiva, mustasukkainen, vähättelevä, käytti minuun henkistä väkivaltaa ja oli tehdä minut hulluksi (ja tavallaan onnistuikin, olen vieläkin vähän sekaisin). Luovuin kaikista minulle tärkeistä asioista, koska ne olivat miehen mielestä typeriä.

Nyt kun vajaa vuosi sitten pääsin suhteesta irti, hän syyttää minua narsistiksi.

Joten sanoisin että ole varovainen. Voihan kyse olla ihan aidostakin tunteesta mutta jotenkin jos pystyy kovin suuria sanoja sanomaan hirveän aikaisin, niin epäilyttää ovatko ne ihan sydämestä.

Minulle kävi myös sama.

Kerroin miehelle alussa, että hän etenee aivan liian nopeasti, ja itse en pysty moiseen vaan tapailen aivan rauhassa muitakin miehiä. Koska tämä oli hänelle ok, rauhoituin ja suostuin jatkamaan hänen tapailemistaan. Kerta kerralta rakastuin häneen aina enemmän, ja lopulta aloitimme suhteen. Parin kuukauden kuluttua alkoi myrkyllinen, kontrolloiva ja vihamielinen käytös ja ihmeelliset flippailut asioissa, joihin olin täysin syytön. Miehellä oli kolme täysin sairaalta kuulostavaa eksää ja näiden lisäksi ensirakkaus, joka oli itse enkeli, mutta jonka kanssa mies ei ollut koskaan ollut oikeasti parisuhteessa. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tässä vaiheessa viimeistään laittaa poikki. Mutta mies suhtautui vakavasti tilanteeseen ja aloitti terapian, jossa edistyikin hyvin.

Kuitenkin nyt kaksi vuotta myöhemmin olen laittamassa poikki lopullisesti. En vain jaksa enää. Olen vaikeasti masentunut enkä kestä kuulla enää yhtään paskaa itsestäni ihmiseltä, joka väittää rakastavansa minua. Tiedän että mies ei ole paha ihminen, hän ei vain pysty tällä hetkellä parempaan. Paranemiseen menisi niin kauan, että en voi jäädä sitä odottelemaan, koska menettäisin sinä aikana oman mielenterveyteni lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

On muuten käynyt tämä minullekin peräti kahden miehen kanssa. Heti alkuun on esimerkiksi alettu puhumaan asunnon hankkimisesta ja päätetty tulevien lastemme nimet. Ja kyllä, olen melko varma että ihan tosissaan olivat juttujensa kanssa. Vähän oli vaikea suhtautua enkä niitä juttuja sitten pidemmälle halunnut katsoakaan. Molemmat miehet olivat kyllä päällisin puolin kunnollisia, hyvissä töissä, hyvännäköisiä jne.

Tästä jäi mainitsematta, että näitä molempia miehiä yhdisti myös kiinnostus puhua omista existään, mikä useissa muissakin tämän ketjun tapauksissa on nostettu esille. Sinänsä minua ei haittaa jos entisen jossain kohtaa ohimennen mainitsee asialliseen sävyyn, mutta näiden miesten puheet eivät kovinkaan asiallisia olleet - toinen naureskeli ihan avoimesti. Kertoo aina puhujasta itsestään jotain.