Lue keskustelun säännöt.
Selviytymiskeinoja yksinäiseen juhannukseen?
Juhannus yksin...ahdistaa
17.06.2019 |
Olen vastikään eronnut ja juhannus ahdistaa ihan hillittömästi. Nyt ollaan vasta maanantaissa mutta loppuviikko ahdistaa, kuristaa ja oksettaa jo nyt. Olen ystäväpiirini ainut sinkku, muut viettävät pariskuntajuhannusta toisten pariskuntien kanssa mökeillä. Ei ole kutsuttu mukaan (ja vaikka kutsuttaisi niin ei tekisi mieli mennä katsomaan muiden kuhertelua ja onnea kun itsellä pahin mahdollinen olotila ja erotuska päällä). Autoa en omista. Ei ole lapsia. Mitä tehdä yksin kaupungissa ja miten selvitä juhannus?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Tanssit varmaan sielläkin on, sinne vaan etsimään panoseuraa. Jos ei tärppää, niin sitten porkkanat, kurkut ja kesäkurpitsat peliin jos on budjetti. Muussa tapauksessa hanki kunnon dildo.
Saisiko neuvoja joltain muilta kuin vajakeilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanssit varmaan sielläkin on, sinne vaan etsimään panoseuraa. Jos ei tärppää, niin sitten porkkanat, kurkut ja kesäkurpitsat peliin jos on budjetti. Muussa tapauksessa hanki kunnon dildo.
Saisiko neuvoja joltain muilta kuin vajakeilta?
Jos ei tuo neuvo kelpaa, niin
- ulkoile
- shoppaile, marketit on auki vaikka juhannus
- paista makkaraa
- juo kaljaa
Mitäs kyselet tyhmiä... juhannus ei ole sen kummoisempi kun muukaan viikonloppu. Miten selviät erosi jälkeen yleensä elämästä, jos et yhdestä viikonlopusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanssit varmaan sielläkin on, sinne vaan etsimään panoseuraa. Jos ei tärppää, niin sitten porkkanat, kurkut ja kesäkurpitsat peliin jos on budjetti. Muussa tapauksessa hanki kunnon dildo.
Saisiko neuvoja joltain muilta kuin vajakeilta?
Jos ei tuo neuvo kelpaa, niin
- ulkoile
- shoppaile, marketit on auki vaikka juhannus
- paista makkaraa
- juo kaljaaMitäs kyselet tyhmiä... juhannus ei ole sen kummoisempi kun muukaan viikonloppu. Miten selviät erosi jälkeen yleensä elämästä, jos et yhdestä viikonlopusta?
Mikä vaivaa ihmistä joka on ilkeä yksinäiselle? :(
Sinkuilla on aika monta viikonloppua yksinään ja yksinäisyys korostuu näiden perhejuhlien aikaan. Kun kaikki tututkin on perheensä kanssa tai muiden perheiden ja sinkuille ei näihin kutsua tule. Yksinäisyys voi olla musertavaa hiljaisessa kaupungissa. Ei mikään ihme että itsemurhia tapahtuu eniten jouluna ja juhannuksena :(
Tsemppiä aloittaja! Tutki onko paikkakunnallasi jotain juhannusohjelmaa, täällä on esim kokon polttoa ja sellaista mikä on kaikille avointa, ei ainakaan ihan yksin tarvitse olla.
Opettele vaikka eroon tuollaisesta läheisriippuvuudesta jonkun selfhelp-oppaan avulla.
Mä aloitin tänään suursiivouksen. Käyn läpi kaikki kaapit, heitän tarpeettomat pois, juon punaviiniä, käyn ravintolassa syömässä ja lopun ajan katson netflixiä ja palstailen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuitenkin vain yksi viikonloppu, loppujen lopuksi. Ja voit olla varma, että läheskään kaikkien pariskuntien juhannus ei ole auvoisaa kuhertelelua ja harmoniaa. Ei kannata liioitella omaa surkeuttaan, paitsi joskus voi olla terapeuttistakin sääliä itseään urakalla, on jotenkin puhdistunut olo jälkeenpäin.
Ensinnäkin ymmärrän ahdistuksesi. Olin nuorena muutaman vuoden tosi yksinäinen ja juhannus oli jotenkin pahin juhla silloin (joulut ym nyt meni vanhempien kanssa).
Olisiko sun mahdollista ottaa pyörä ja lähteä junalla vaikka saariston rengastielle pyöräilemään? Siellä on edullisia b&b paikkoja ja hostelleja ja tosi kaunista.
Pk-seudulla on myös kaunista luontoa. Voisitko lähteä patikoimaan tai jopa telttailemaan jonnekin missä ei ole hirveästi ihmisiä?
Helsingissä on kai myös järjestetty juhannustansseja, vaikuttaa kivalta tapahtumalta.
Tai vain pitkä luontoretki, uiminen, lueskelu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä kännit ja yövy putkassa. Siellä niitä muitakin erakkoja on.
Miksi sun pitää ylipäänsä ajatella koko juhannusta? Eihän se ole mikään juttu. Elät kuten normaalinakin viikonloppuna. Ja yritä päästä eroon tuollaisesta 'ahdistuksesta', ei se nyt mikään maailmanloppu ole että joskus on hetken aikaa yksinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä miettiä onko sellaisia asioita, joita olisit halunnut suhteen aikana tehdä mutta et kehdannut / voinut / muuten tehnyt. Esimerkiksi jotain herkkuruokiasi, joista puoliso ei pitänyt tai itsesi hemmottelua kasvonaamioilla ja jalkahoidoilla. Sen jälkeen pyhität koko viikonlopun näille jutuille joista nautit, olkoonkin että eivät välttämättä liity juhannukseen millään tavalla.
Ole onnellinen, kun saat olla rauhassa juhannuksen, mulla menee juhannus töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän sitä tekemistä juhannuksena löydy, kun vähän näkee vaivaa ja ottaa selvää. Sitten vaan valitsemaan. Voit pysyä kaupungissa ja mennä tapahtumiin, tai voit vaikka ottaa junan alle ja mennä johonkin muualle, mikäli se on mahdollista.
Tai voit kököttää yksin kämpässäsi ja joko pohtia elämäsi surkeutta, mahdollisesti riipaista kännit ja sammua, ei tarvitse miettiä.
Up to you.
Itse olen ihan normaali aikuinen ihminen ja pärjään illat ja arkiviikonloput ihan hyvin itsekseni, mutta nämä arjen juhlat, juhannukset, joulut ja pääsiäiset tuntuu jotenkin tosi kurjalta yksinään. Ymmärrän aloittajaa hyvin, ja tavallaan noita kommentoijiakin, tätä on varmaan tosi hankala ymmärtää jos itse ei ole kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihan normaali aikuinen ihminen ja pärjään illat ja arkiviikonloput ihan hyvin itsekseni, mutta nämä arjen juhlat, juhannukset, joulut ja pääsiäiset tuntuu jotenkin tosi kurjalta yksinään. Ymmärrän aloittajaa hyvin, ja tavallaan noita kommentoijiakin, tätä on varmaan tosi hankala ymmärtää jos itse ei ole kokenut.
Olen kokenut monia jouluja ja juhannuksia yksin, enkä silti ymmärrä. Mikä estää tekemästä ihan mitä huvittaa? Onhan sitä hyvä ihminen maailmassa satoja muitakin kiinnostavia ja kivoja asioita kuin parin kanssa kädestä pitely!
Siivoile tms hyödyllistä. Sitten juo alkoholia ja lähde ihmisten ilmoille johonkin baariin. Jos rahaa, ota hotellihuone, tee asioita joista pidät. Käännä voitoksi yksinäisyys. Se on ihanuutta jolloin saat olla itsekäs! Itkeäkin saa mutta tee se vaikka lauantaina aamulla ja illalla taas valoisampiin tunnelmiin! Elämä on asenne!
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ymmärrän ahdistuksesi. Olin nuorena muutaman vuoden tosi yksinäinen ja juhannus oli jotenkin pahin juhla silloin (joulut ym nyt meni vanhempien kanssa).
Olisiko sun mahdollista ottaa pyörä ja lähteä junalla vaikka saariston rengastielle pyöräilemään? Siellä on edullisia b&b paikkoja ja hostelleja ja tosi kaunista.
Pk-seudulla on myös kaunista luontoa. Voisitko lähteä patikoimaan tai jopa telttailemaan jonnekin missä ei ole hirveästi ihmisiä?
Helsingissä on kai myös järjestetty juhannustansseja, vaikuttaa kivalta tapahtumalta.
Tai vain pitkä luontoretki, uiminen, lueskelu...
Nämä on hyviä neuvoja, jos on kenen kanssa lähteä. Yksin on aika turha lähteä yksinäisyydestä toiseen yksinäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ymmärrän ahdistuksesi. Olin nuorena muutaman vuoden tosi yksinäinen ja juhannus oli jotenkin pahin juhla silloin (joulut ym nyt meni vanhempien kanssa).
Olisiko sun mahdollista ottaa pyörä ja lähteä junalla vaikka saariston rengastielle pyöräilemään? Siellä on edullisia b&b paikkoja ja hostelleja ja tosi kaunista.
Pk-seudulla on myös kaunista luontoa. Voisitko lähteä patikoimaan tai jopa telttailemaan jonnekin missä ei ole hirveästi ihmisiä?
Helsingissä on kai myös järjestetty juhannustansseja, vaikuttaa kivalta tapahtumalta.
Tai vain pitkä luontoretki, uiminen, lueskelu...
Nämä on hyviä neuvoja, jos on kenen kanssa lähteä. Yksin on aika turha lähteä yksinäisyydestä toiseen yksinäisyyteen.
Ai, minusta oli yksinäisenä helpompaa olla ulkona niin että oli jotain tekemistä, kuin yksin kotona. Varsinkin kauniilla kesäsäällä.
Olen myös tykännyt matkustaa yksin silloinkin kun seuraa olisi ollut tarjolla. Tanssit yksin voi olla kyllä huono idea eron jälkeen, se on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihan normaali aikuinen ihminen ja pärjään illat ja arkiviikonloput ihan hyvin itsekseni, mutta nämä arjen juhlat, juhannukset, joulut ja pääsiäiset tuntuu jotenkin tosi kurjalta yksinään. Ymmärrän aloittajaa hyvin, ja tavallaan noita kommentoijiakin, tätä on varmaan tosi hankala ymmärtää jos itse ei ole kokenut.
Olen kokenut monia jouluja ja juhannuksia yksin, enkä silti ymmärrä. Mikä estää tekemästä ihan mitä huvittaa? Onhan sitä hyvä ihminen maailmassa satoja muitakin kiinnostavia ja kivoja asioita kuin parin kanssa kädestä pitely!
Itse haluaisin jonkun jakamaan niitä kivoja hetkiä. Tai vaikka ruokailuhetken. Ei tarvitse pitää kädestä kiinni, mutta vaikka kaveri seuraksi vähäksi aikaa. Ei kai se tavatonta ole että kaipaa joskus seuraa ellei ole aivan erakkoluonnne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihan normaali aikuinen ihminen ja pärjään illat ja arkiviikonloput ihan hyvin itsekseni, mutta nämä arjen juhlat, juhannukset, joulut ja pääsiäiset tuntuu jotenkin tosi kurjalta yksinään. Ymmärrän aloittajaa hyvin, ja tavallaan noita kommentoijiakin, tätä on varmaan tosi hankala ymmärtää jos itse ei ole kokenut.
Olen kokenut monia jouluja ja juhannuksia yksin, enkä silti ymmärrä. Mikä estää tekemästä ihan mitä huvittaa? Onhan sitä hyvä ihminen maailmassa satoja muitakin kiinnostavia ja kivoja asioita kuin parin kanssa kädestä pitely!
Itse haluaisin jonkun jakamaan niitä kivoja hetkiä. Tai vaikka ruokailuhetken. Ei tarvitse pitää kädestä kiinni, mutta vaikka kaveri seuraksi vähäksi aikaa. Ei kai se tavatonta ole että kaipaa joskus seuraa ellei ole aivan erakkoluonnne?
Mutta tiedäthän sinä, että joudut ihan itse nyt tekemään jotain sen seuran eteen? Kukaan ei tule sua kotoa hakemaan, että lähdetääs nyt ja ollaas nyt yhdessä.
Miten olisi jos vaikka meditoisit. Auttaisi sinua paljon. Hae kirjastosta stoalaisuudesta kertovia kirjoja.