"In" vai "out"
Haluaisin kuulla kommentteja ja mielipiteitä. Olen keski-ikäinen nainen ja koen olevani samalla nuori, mutta toisaalta vanha. Musiikkimakuni ja muoti - inspiraationi, eivät ole juuri tämän hetken juttuja. Välillä tunnen olevani todella "out" kaikesta tämän hetken jutuista.
Toisaalta koen, että taide, musiikki ja esteettisyys ovat ajattomia, ja hienoja juttuja on tehty ja ajeltu yhtä hyvin 1900-luvun alussa kuin nykyäänkin. Eli tietyllä tavalla miellän olevani "in".
Salaa olen ylpeä, että minulla on voimakas oma sisäinen maailma, joka ei ole tämän hetken sanelemaa. Mutta toisaalta, elänkö omassa kuplassani ja pitäisikö enemmän seurata nykyaikaa? Luen kyllä lehtiä ja katson uutisia ja näin pääpiirteittäin tiedän maailmantapahtumat.
Kommentit (4)
Tavallaan myös se, että koittaa nähdä suuret linjat kaikenlaisen "epäolennaisen" ympäröimänä, on mielenkiintoista.
Mutta sitten taas runko ilman versoja on tylsää, lopulta kuolee pystyyn. Ja mikä on "isoja" linjoja ja mikä "pieniä" linjoja, sen hahmottaminen. Kuitenkin pienet asiat ovat usein muuttaneet isojen asioiden kurssia.
Huumori on esimerkiksi aikaan sidottua ja nykynuorilla on hiukan erilainen huumori, kuin nelikymppisillä. Sitten taas koen, että vanhat kaskut ovat ajattomia ja usein erittäin osuvia, miellän nämä huulenheitoksi.
Toisaalta elämän perusasiat ovat ja pysyvät, vaikka tulee virtauksia sinne sun tänne, ja jotkut nuoret ajattelevat, että olen mummomainen ja en tajua mitään ajatuksineni.
Ketään ei kiinnosta. Siinä oli jo vastaus.
Onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia?