Lue keskustelun säännöt.
Mitä sulle tapahtuu kun sosiaaliturva Suomessa lakkaa ?
15.06.2019 |
Mulle ei tapahtuisi mitään koska hankin oman leipäni enkä saa sossun tukia.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, milloin se tuki loppuu?
No jos Kreikan tilanteesta voi ennustaa, niin siinä vaiheessa kun julkinen velka ylittää 100% BKT:sta. Näillä näkymin noin 7-8 vuoden kuluttua. Tosin tuet eivät lopu kokonaan vaan ne puolitetaan.
Höpsis. Suomen valtionvelan koko on aivan hallittavissa, 63 prosenttia BKT:sta. Eikä se missään oloissa kasva noin nopeasti. Nollakorolla saadaan lainaa tällä hetkellä.
Se kasvoi yli 30% vuodesta 2009 vuoteen 2017 eli ihan vauhdissa ollaan. Julkinen velka oli 32% vielä vuonna 2009.
Älä puhu pas.aa. Suomen valtionvelka on nyt itse asiassa alle euroalueen 60 prosentin säännön, 58,9 prosenttia.
Tuo prosenttiosuus riippuu myös talouskasvusta eli BKT:n määrästä. 2009 alkoi lama, jolloin bkt laski monta vuotta putkeen. Totta kai siinä tilanteessa velan prosenttiosuus nousi - ensinnäkin valtion menot kasvoivat, mutta myös bkt kutistui.
Jos yhtään katsot pidemmällä aikavälillä tilannetta, niin näet asian olevan toisin kuin mitä sinä väität.
Kas kummaa, 90-luvun alussa valtionvelan osuus oli liki 60 prosenttia bkt:sta, josta se LASKI kunnes taas siis nousi 2009. Miksi? Koska lama. MOT.
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Valtionvelka on tottakai pienempi, varsinkin kun valtio on viime aikoina siirtänyt kunnille tehtäviä.
Opettele nyt ensin peruskäsitteet ennen kommentoimista.
No totta on, käytin sinun käyttämääsi termiä.
Mutta tuossa olikin juuri julkisesta velasta kyse. Et siis katsonut linkkiä? Et selvästi.
Suomen JULKINEN VELKA ON 58,9 prosenttia.
Mitä jos itse nyt ekana perehtyisit faktoihin ja mussuttaisit vasta sitten.
Suomen Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon."
Älä puhu skeidaa, minä puhuin julkisesta velasta aivan alusta saakka. Ja nuo sinun luvut ovat ennakkotietoja, eivät vahvistettuja tietoja.
Julkista velkaa itse asiassa lyhennettiin nousukaudella 2004-2008, sen jälkeen sitä ei ole pystytty enää lyhentämään, ei edes kovimpana talouskasvun vuonna 2018. Edellisen hallituksen väite että velkaa muka lyhennettiin tullaan kumoamaan kun viime vuoden luvut vahvistuvat.
No sulla on sitten ihan oma kristallipallo käytössä, enkä ala sen kanssa kinata, koska se on huuhaata. Minä uskon paljon enemmän Tilastokeksukseen kuin johonkin vouhottavaan av-mammaan.
Joka tapauksessa esittämässäni Tilastokeskuksen kuvaajassa on julkisen velan kehitys piiitkältä ajalta, 1976 vuodesta lähtien. Ei mitään "ennakkotietoja".
Lisäksi velkasuhde lähti laskuun jo 2014, eli nekään eivät ole mitään "ennakkotietoja". Kyse on siis bkt:n kääntymisestä kasvuun, mikä laskee velkasuhdetta.
Mutta tuo simppeli matemaattinen fakta - että jonkun suhde toiseen lukuun johtuu KAHDESTA muuttujasta - ei mene sun kovaan pääluuhusi millään. Velkasuhde heikentyi osin siksi, että bkt kääntyi 2009 laskuun. Toki osin myös siksi, että valtion ja kuntien menot lisääntyivät laman aikana.
Mutta koska vastaavaa lamaa ei nyt ole näköpiirissä, alkuperäinen väitteesi siitä, että velkasuhde ylittää seitsemässä vuodessa 100 prosenttia on ihan vaan... niin, suoraan sanottuna paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, milloin se tuki loppuu?
No jos Kreikan tilanteesta voi ennustaa, niin siinä vaiheessa kun julkinen velka ylittää 100% BKT:sta. Näillä näkymin noin 7-8 vuoden kuluttua. Tosin tuet eivät lopu kokonaan vaan ne puolitetaan.
Höpsis. Suomen valtionvelan koko on aivan hallittavissa, 63 prosenttia BKT:sta. Eikä se missään oloissa kasva noin nopeasti. Nollakorolla saadaan lainaa tällä hetkellä.
Se kasvoi yli 30% vuodesta 2009 vuoteen 2017 eli ihan vauhdissa ollaan. Julkinen velka oli 32% vielä vuonna 2009.
Älä puhu pas.aa. Suomen valtionvelka on nyt itse asiassa alle euroalueen 60 prosentin säännön, 58,9 prosenttia.
Tuo prosenttiosuus riippuu myös talouskasvusta eli BKT:n määrästä. 2009 alkoi lama, jolloin bkt laski monta vuotta putkeen. Totta kai siinä tilanteessa velan prosenttiosuus nousi - ensinnäkin valtion menot kasvoivat, mutta myös bkt kutistui.
Jos yhtään katsot pidemmällä aikavälillä tilannetta, niin näet asian olevan toisin kuin mitä sinä väität.
Kas kummaa, 90-luvun alussa valtionvelan osuus oli liki 60 prosenttia bkt:sta, josta se LASKI kunnes taas siis nousi 2009. Miksi? Koska lama. MOT.
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Valtionvelka on tottakai pienempi, varsinkin kun valtio on viime aikoina siirtänyt kunnille tehtäviä.
Opettele nyt ensin peruskäsitteet ennen kommentoimista.
No totta on, käytin sinun käyttämääsi termiä.
Mutta tuossa olikin juuri julkisesta velasta kyse. Et siis katsonut linkkiä? Et selvästi.
Suomen JULKINEN VELKA ON 58,9 prosenttia.
Mitä jos itse nyt ekana perehtyisit faktoihin ja mussuttaisit vasta sitten.
Suomen Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon."
Älä puhu skeidaa, minä puhuin julkisesta velasta aivan alusta saakka. Ja nuo sinun luvut ovat ennakkotietoja, eivät vahvistettuja tietoja.
Julkista velkaa itse asiassa lyhennettiin nousukaudella 2004-2008, sen jälkeen sitä ei ole pystytty enää lyhentämään, ei edes kovimpana talouskasvun vuonna 2018. Edellisen hallituksen väite että velkaa muka lyhennettiin tullaan kumoamaan kun viime vuoden luvut vahvistuvat.
No sulla on sitten ihan oma kristallipallo käytössä, enkä ala sen kanssa kinata, koska se on huuhaata. Minä uskon paljon enemmän Tilastokeksukseen kuin johonkin vouhottavaan av-mammaan.
Joka tapauksessa esittämässäni Tilastokeskuksen kuvaajassa on julkisen velan kehitys piiitkältä ajalta, 1976 vuodesta lähtien. Ei mitään "ennakkotietoja".
Lisäksi velkasuhde lähti laskuun jo 2014, eli nekään eivät ole mitään "ennakkotietoja". Kyse on siis bkt:n kääntymisestä kasvuun, mikä laskee velkasuhdetta.
Mutta tuo simppeli matemaattinen fakta - että jonkun suhde toiseen lukuun johtuu KAHDESTA muuttujasta - ei mene sun kovaan pääluuhusi millään. Velkasuhde heikentyi osin siksi, että bkt kääntyi 2009 laskuun. Toki osin myös siksi, että valtion ja kuntien menot lisääntyivät laman aikana.
Mutta koska vastaavaa lamaa ei nyt ole näköpiirissä, alkuperäinen väitteesi siitä, että velkasuhde ylittää seitsemässä vuodessa 100 prosenttia on ihan vaan... niin, suoraan sanottuna paskaa.
Oli pakko vähän naurahtaa tuolle tummennetulle lauseelle. Eiköhän jokainen tiedä että taantuma on tulossa. USA:n sekä kolmen kuukauden että 1-vuotisen lainan korot ovat nousseet 10-vuotisen lainan korkoa korkeammiksi. Näin on tapahtunut ennen jokaista taantumaa vuoden 1955 jälkeeen.
mä vain kirjoitti:
Veroprosenttini laskee ainakin 10 yksikköä, käteen jäävän rahan määrä kasvaa selvästi ja työmotivaationi paranee.
Tuskin laskee. Valtioverotuksen osuus kyllä, kunnallisvero ei.
Ja päälle joudut laskemaan sen, että jatkossa sinun pitäisi maksaa itse itsellesi sairasvakuutusta, työttömyysturvaa eläketurvaa... niihin meneekin sitten helposti vähintään sama rahasumma kuin nyt verojen kautta, koska välissä on vakuutusyhtiö keräämässä voittoa omille osakkeenomistajilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, milloin se tuki loppuu?
No jos Kreikan tilanteesta voi ennustaa, niin siinä vaiheessa kun julkinen velka ylittää 100% BKT:sta. Näillä näkymin noin 7-8 vuoden kuluttua. Tosin tuet eivät lopu kokonaan vaan ne puolitetaan.
Höpsis. Suomen valtionvelan koko on aivan hallittavissa, 63 prosenttia BKT:sta. Eikä se missään oloissa kasva noin nopeasti. Nollakorolla saadaan lainaa tällä hetkellä.
Se kasvoi yli 30% vuodesta 2009 vuoteen 2017 eli ihan vauhdissa ollaan. Julkinen velka oli 32% vielä vuonna 2009.
Älä puhu pas.aa. Suomen valtionvelka on nyt itse asiassa alle euroalueen 60 prosentin säännön, 58,9 prosenttia.
Tuo prosenttiosuus riippuu myös talouskasvusta eli BKT:n määrästä. 2009 alkoi lama, jolloin bkt laski monta vuotta putkeen. Totta kai siinä tilanteessa velan prosenttiosuus nousi - ensinnäkin valtion menot kasvoivat, mutta myös bkt kutistui.
Jos yhtään katsot pidemmällä aikavälillä tilannetta, niin näet asian olevan toisin kuin mitä sinä väität.
Kas kummaa, 90-luvun alussa valtionvelan osuus oli liki 60 prosenttia bkt:sta, josta se LASKI kunnes taas siis nousi 2009. Miksi? Koska lama. MOT.
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Valtionvelka on tottakai pienempi, varsinkin kun valtio on viime aikoina siirtänyt kunnille tehtäviä.
Opettele nyt ensin peruskäsitteet ennen kommentoimista.
No totta on, käytin sinun käyttämääsi termiä.
Mutta tuossa olikin juuri julkisesta velasta kyse. Et siis katsonut linkkiä? Et selvästi.
Suomen JULKINEN VELKA ON 58,9 prosenttia.
Mitä jos itse nyt ekana perehtyisit faktoihin ja mussuttaisit vasta sitten.
Suomen Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon."
Älä puhu skeidaa, minä puhuin julkisesta velasta aivan alusta saakka. Ja nuo sinun luvut ovat ennakkotietoja, eivät vahvistettuja tietoja.
Julkista velkaa itse asiassa lyhennettiin nousukaudella 2004-2008, sen jälkeen sitä ei ole pystytty enää lyhentämään, ei edes kovimpana talouskasvun vuonna 2018. Edellisen hallituksen väite että velkaa muka lyhennettiin tullaan kumoamaan kun viime vuoden luvut vahvistuvat.
No sulla on sitten ihan oma kristallipallo käytössä, enkä ala sen kanssa kinata, koska se on huuhaata. Minä uskon paljon enemmän Tilastokeksukseen kuin johonkin vouhottavaan av-mammaan.
Joka tapauksessa esittämässäni Tilastokeskuksen kuvaajassa on julkisen velan kehitys piiitkältä ajalta, 1976 vuodesta lähtien. Ei mitään "ennakkotietoja".
Lisäksi velkasuhde lähti laskuun jo 2014, eli nekään eivät ole mitään "ennakkotietoja". Kyse on siis bkt:n kääntymisestä kasvuun, mikä laskee velkasuhdetta.
Mutta tuo simppeli matemaattinen fakta - että jonkun suhde toiseen lukuun johtuu KAHDESTA muuttujasta - ei mene sun kovaan pääluuhusi millään. Velkasuhde heikentyi osin siksi, että bkt kääntyi 2009 laskuun. Toki osin myös siksi, että valtion ja kuntien menot lisääntyivät laman aikana.
Mutta koska vastaavaa lamaa ei nyt ole näköpiirissä, alkuperäinen väitteesi siitä, että velkasuhde ylittää seitsemässä vuodessa 100 prosenttia on ihan vaan... niin, suoraan sanottuna paskaa.
Oli pakko vähän naurahtaa tuolle tummennetulle lauseelle. Eiköhän jokainen tiedä että taantuma on tulossa. USA:n sekä kolmen kuukauden että 1-vuotisen lainan korot ovat nousseet 10-vuotisen lainan korkoa korkeammiksi. Näin on tapahtunut ennen jokaista taantumaa vuoden 1955 jälkeeen.
Et ymmärrä suomea. Sanoin, että VASTAAVAA LAMAA ei ole näköpiirissä. 2008 Yhdysvalloista alkanut lama oli aika poikkeuksellisen kova kriisi, sitä pidetään jopa pahimpana sitten suuren pörssiromahduksen. Arviosta voi olla eri mieltä, mutta poikkeuksellisen kovasta talouskriisistä puhutaan joka tapauksessa.
Totta kai taantumia tulee, mutta taantuma ei ole sama asia kuin lama. Ja lamatkaan eivät ole välttämättä yhtä rajuja kuin kymmenen vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämän puitteita se ei muuta, kun olen työssäkäyvä. Mutta elämästäni tulee turvattomampaa, koska tietyillä alueilla lisääntyy ihmisten ryöstely ja rikollisuus. Suomessahan juuri vaikkapa ryöstely ei ole niin tavanomaista kuin taas maissa, joissa kerjääminen, ryöstely yms. toiminta on aidosti tulonlähde. Myös turistipaikoista tutut kerjääminen ja kaupustelu tulevat rasittavalla tavalla lisääntymään.
Kyllä se voisi sinun elämäsi puitteita siten muuttaa, että silloin kun sinä olet töissä, jotkut muut käyvät "töissä" sinun asunnossasi. Niissä olemattoman sosiaaliturvan maissa riskin tuohon on todellinen.
Ei tule tapahtumaan. Hyvin pienellä osalla ihmisistä on sellainen luonne että kääntyvät rikollisiksi. Toki jokunen murtovaras tulee mutta ne lähetetään rangaistuslaitoksiin ja elämä jatkuu taas.
Sinun mukaasi ihmiset mieluummin asettuvat katuojaan odottamaan nälkäkuolemaa, kuin varastavat leipää? No se osoittaisi kyllä sellaista luonteenlujuutta, että meillä taitaakin olla työpaikat jatettu täysin väärälle porukalle.
Ei tietenkään katuojaan vaan sukulaistensa nurkkiin, kuten Suomessa tehtiin aikaisemminkin. Ja vielä tänä päivänäkin esim. Aasiassa, ei siellä mitään työttömyyskorvauksia makseta. Eikä rikostilastot ole sielläkään korkeat.
Kummallisen vieraantuneita nykyihmiset näyttävät olevan ihan maalaisjärjellä selitettävistä asioista.
Vai niin, no montakos ajattelit omissa nurkissas elättää?
Hyvä kommentti!
Helppoa on uudella vieraantumisesta ja, että tietenkin sukulaisten nurkkiin.
Kuinkahan moni todellisuudessa olisi valmis nurkkiin ottamaan.
Yllättävästi löytyisi oven takaa vanhoja pappoja, mammoja, tätejä, setiä tai muita sukulaisia yösijaa ja puurolautasta jonottamasta.
Vaikka itsellä olisikin se työpaikka ja rahaa, niin yllättävästi sitä sitten kuuluisien kun asuja- ja syödä määrä huushollissa moninkertaistuisi.
Ja tietysti asunnot omistajan omaan piikkiin kulut menisi kun kerran niitä tukia ei maksettaisi kenellekään.
Ei tietysti silloin myöskään niille, jotka näitä huono-osaisia sukulaisia tai tuttavia majoittavat kotiinsa.
Talueen rahapussia olisikin jakamassa silloin moni oman perheen ulkopuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös tämä palsta ollutkaan täynnä työttömiä? Ei ainakaan tämän ketjun perusteella, mutta muista ketjuista voisi niin päätellä.
Sosiaalitukia saa muutkin kuin työttömät.
Itse kuolisin nälkään ja syöpään ja joutuisin kodittomaksi. Sairastan siis syöpää ja siksi saan tukia: asumistuki, sairauspvraha ja toimeentulotuki yht. noin 1100 euroa.
Oletko miettinyt mitä itse tekisit jos joutuisit työttömäksi tai sairastuisit syöpään? Joka kolmas meistä sairastuu syöpään. Se että halveksii sosiaalisia etuja saavia ei ennaltaehkäise vakavilta sairauksilta millään tavalla. Olisiko sinulla itselläsi maksaa esim. 30000 euron syövänhoitokulut kaikkien muiden kulujen lisäksi?
Kyllä ihan työssäkäyvätkin saavat "ilmaista rahaa" jo lapsuudestaan: lapsilisät, opintotuet, koulutus, lomapäivärahat, ansiosidonnainen, erilaiset koulutuksen tuet, eläke, liikunta- ja lounassetelit, sairaudenhoidosta maksetaan itse vain murto-osa ym. Onko näiden rahojen vastaanottaminen jotenkin hienompaa?
Asuuko ap jo valmiiksi muurien takana, turvamiesten ympäröimänä, vai miksi luulee, ettei muiden lohduton köyhyys vaikuttaisi häneen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tule tapahtumaan. Hyvin pienellä osalla ihmisistä on sellainen luonne että kääntyvät rikollisiksi. Toki jokunen murtovaras tulee mutta ne lähetetään rangaistuslaitoksiin ja elämä jatkuu taas.
Et ole tainnut koskaan kohdata nälkää tai muuta kriisiä? Ihmisen "kiltti" perusluonne väistyy aika äkkiä kun keho ottaa ohjat. On todella kaunis ajatus, että köyhät vain kuolisivat parijonoon, mutta se ei ole realismia. Realismia on se, että nälkä tekee ihmisestä ta.pp aj_an.
Ne Kunnolliset Veronmaksajat, jotka iloitsevat jos tuet loppuisivat ovat varsin lyhytnäköisiä.
Minä, Kunnollinen Veronmaksaja, ihan mielelläni pidän tämän nykykäytännön. Maksan veroja senverran enemmän, että perustuki on noin 500 euroa. Plus muut tarvittavat. Silloin ihmisillä on varaa asua omillaan, (vuokralla tai omassa) hankkia omat ruokansa ja keittää ja syödä ne kotonaan omassa pöydässä.
Jos vaihtoehtona on tuo ehdotettu, että huono-osaiset sukulaiset tai tuttavat majoitetaan omiin nurkkiin.
Silloin tuskin riittäisi herra tai rouva Kunnollisen Veronmaksajan rahat ja omaisuus (tulot ei suurenisi).
Lisäksi menisi myös yksityisyys ja kotona olisi porukkaa vaihteleva kokoonpano, miten kukin sukulainen sattuisi kuoleman kautta poistumaan ja miten taas uusia sukulaisia kotiin tulisi.
Lisäksi päivisin kun olisitte töissä kotonanne majailisi ja vierailisi (myös jääkaapissa) lukuisa joukko muita apua tarvitsevia. Koutoa saattaisi häipyä pikkuhiljaa tavaroita.
Tietysti myös nuo kaikki kotona majailevat sukulaisihmiset tarvitsevat omat avaimet, ei heitä sisäänkäån voi lukita.
Tuntuuko vielä nyt mukavalta ehdotus: köyhiltä tuet pois, sukulaiset majoittavat ja syöttävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, milloin se tuki loppuu?
No jos Kreikan tilanteesta voi ennustaa, niin siinä vaiheessa kun julkinen velka ylittää 100% BKT:sta. Näillä näkymin noin 7-8 vuoden kuluttua. Tosin tuet eivät lopu kokonaan vaan ne puolitetaan.
Höpsis. Suomen valtionvelan koko on aivan hallittavissa, 63 prosenttia BKT:sta. Eikä se missään oloissa kasva noin nopeasti. Nollakorolla saadaan lainaa tällä hetkellä.
Se kasvoi yli 30% vuodesta 2009 vuoteen 2017 eli ihan vauhdissa ollaan. Julkinen velka oli 32% vielä vuonna 2009.
Älä puhu pas.aa. Suomen valtionvelka on nyt itse asiassa alle euroalueen 60 prosentin säännön, 58,9 prosenttia.
Tuo prosenttiosuus riippuu myös talouskasvusta eli BKT:n määrästä. 2009 alkoi lama, jolloin bkt laski monta vuotta putkeen. Totta kai siinä tilanteessa velan prosenttiosuus nousi - ensinnäkin valtion menot kasvoivat, mutta myös bkt kutistui.
Jos yhtään katsot pidemmällä aikavälillä tilannetta, niin näet asian olevan toisin kuin mitä sinä väität.
Kas kummaa, 90-luvun alussa valtionvelan osuus oli liki 60 prosenttia bkt:sta, josta se LASKI kunnes taas siis nousi 2009. Miksi? Koska lama. MOT.
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Valtionvelka on tottakai pienempi, varsinkin kun valtio on viime aikoina siirtänyt kunnille tehtäviä.
Opettele nyt ensin peruskäsitteet ennen kommentoimista.
No totta on, käytin sinun käyttämääsi termiä.
Mutta tuossa olikin juuri julkisesta velasta kyse. Et siis katsonut linkkiä? Et selvästi.
Suomen JULKINEN VELKA ON 58,9 prosenttia.
Mitä jos itse nyt ekana perehtyisit faktoihin ja mussuttaisit vasta sitten.
Suomen Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon."
Älä puhu skeidaa, minä puhuin julkisesta velasta aivan alusta saakka. Ja nuo sinun luvut ovat ennakkotietoja, eivät vahvistettuja tietoja.
Julkista velkaa itse asiassa lyhennettiin nousukaudella 2004-2008, sen jälkeen sitä ei ole pystytty enää lyhentämään, ei edes kovimpana talouskasvun vuonna 2018. Edellisen hallituksen väite että velkaa muka lyhennettiin tullaan kumoamaan kun viime vuoden luvut vahvistuvat.
No sulla on sitten ihan oma kristallipallo käytössä, enkä ala sen kanssa kinata, koska se on huuhaata. Minä uskon paljon enemmän Tilastokeksukseen kuin johonkin vouhottavaan av-mammaan.
Joka tapauksessa esittämässäni Tilastokeskuksen kuvaajassa on julkisen velan kehitys piiitkältä ajalta, 1976 vuodesta lähtien. Ei mitään "ennakkotietoja".
Lisäksi velkasuhde lähti laskuun jo 2014, eli nekään eivät ole mitään "ennakkotietoja". Kyse on siis bkt:n kääntymisestä kasvuun, mikä laskee velkasuhdetta.
Mutta tuo simppeli matemaattinen fakta - että jonkun suhde toiseen lukuun johtuu KAHDESTA muuttujasta - ei mene sun kovaan pääluuhusi millään. Velkasuhde heikentyi osin siksi, että bkt kääntyi 2009 laskuun. Toki osin myös siksi, että valtion ja kuntien menot lisääntyivät laman aikana.
Mutta koska vastaavaa lamaa ei nyt ole näköpiirissä, alkuperäinen väitteesi siitä, että velkasuhde ylittää seitsemässä vuodessa 100 prosenttia on ihan vaan... niin, suoraan sanottuna paskaa.
Oli pakko vähän naurahtaa tuolle tummennetulle lauseelle. Eiköhän jokainen tiedä että taantuma on tulossa. USA:n sekä kolmen kuukauden että 1-vuotisen lainan korot ovat nousseet 10-vuotisen lainan korkoa korkeammiksi. Näin on tapahtunut ennen jokaista taantumaa vuoden 1955 jälkeeen.
Et ymmärrä suomea. Sanoin, että VASTAAVAA LAMAA ei ole näköpiirissä. 2008 Yhdysvalloista alkanut lama oli aika poikkeuksellisen kova kriisi, sitä pidetään jopa pahimpana sitten suuren pörssiromahduksen. Arviosta voi olla eri mieltä, mutta poikkeuksellisen kovasta talouskriisistä puhutaan joka tapauksessa.
Totta kai taantumia tulee, mutta taantuma ei ole sama asia kuin lama. Ja lamatkaan eivät ole välttämättä yhtä rajuja kuin kymmenen vuotta sitten.
Ei vaan nimenomaan yhtä paha, ellei pahempikin. Esim. Jim Rogersin mukaan tämä lama tulee olemaan pahin mitä meidän elinaikanamme on nähty:
https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-02-09/jim-rogers-says-next…
Tarinaa kerrottiin kun aikojen alussa maksettiin ensimmäisiä lapsilisiä.
Omavaraistaloudessa asunut perhe, emäntä ei tahtonut uskoa todeksi, kesti kauan ennen kuin haki rahat Postipankista.
Kaikkea sosiaaliturvaa ei voi viedä. Sehän tarkoittaisi ettei Suomi olisi sivistysvaltio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mä vain kirjoitti:
Veroprosenttini laskee ainakin 10 yksikköä, käteen jäävän rahan määrä kasvaa selvästi ja työmotivaationi paranee.
Tuskin laskee. Valtioverotuksen osuus kyllä, kunnallisvero ei.
Ja päälle joudut laskemaan sen, että jatkossa sinun pitäisi maksaa itse itsellesi sairasvakuutusta, työttömyysturvaa eläketurvaa... niihin meneekin sitten helposti vähintään sama rahasumma kuin nyt verojen kautta, koska välissä on vakuutusyhtiö keräämässä voittoa omille osakkeenomistajilleen.
Jaa, jos sairausvakuutus, työttömuusturva ja eläkemaksut lopetetaan myös, niin sittenhän minä säästän vielä enemmän. Alkuperäinen laskelmani sisälsi vain sen että rahan lappaaninen sosiaalipummeille lopetettaisiin.
Sairaus- työttömyys- ja eläkevakuutuksista säästyneet rahat sijoittaisin tietenkin itse pahan päivän varalle enkä antaisi vakuutusyhtiöille penniäkään. Elän keskimääräistä varovaisemmin ja terveellisemmin, olen ylityöllistetty ja lyhytikäistä sukua. Odotusarvo on siis, että jäisin nämäkin asiat huomioiden reilusti plussan puolelle.
Tulisi potkut palkkatukityöstä. Minun perässäni reipas puoli miljoonaa muutakin palkkatukityöllistettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rahat loppuu ni sit ruoat on vaan haettava marketista näpistämällä. Jos jää kiinni ni sit ylläpito tulee vankilassa, joten ei tässä nälkään kuolla.
No kuules, ihan ensimmäiseksi joutuisin kadulle vuokra-asunnostani ja sieltä ehkä psykiatriseen sairaalahoitoon, koska minulla ei olisi rahaa ostaa tarvitsemiani lääkkeitä. Sairaalasta minut potkittaisiin ulos, koska minulla ei olisi rahaa maksaa laadukkaasta psykiatrisesta hoidosta. Sitten saisitte katsella minun harhailuani kadulla. :)
t:skitsofreenikko työkyvyttömyyseläkkeellä ja saan Kelasta vähäisen eläkkeeni (760e/kk)
Suomessa on paljon esim mt potilaita jotka jäisivät asunnottomiksi ja lääkkeittä. Nöyryytetyn kynnys tehdä rötöksiä tuollaisessa tilanteessa ei olisi suuri. Myöskin muut työkyvyttömät sairaat joutuisivat ulos. Harva suostuu ''jalosti'' nälkä- tai pakkaskuolemaan. Myös päihdeongelmaisten jo nyt tekemät rikokset moninkertaistuisivat, ja nämä yhteiskunnan ''hylkiöt'' liittyisivät yhteen ja joukkovoimalla alkaisivat vaatia oikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, milloin se tuki loppuu?
No jos Kreikan tilanteesta voi ennustaa, niin siinä vaiheessa kun julkinen velka ylittää 100% BKT:sta. Näillä näkymin noin 7-8 vuoden kuluttua. Tosin tuet eivät lopu kokonaan vaan ne puolitetaan.
Höpsis. Suomen valtionvelan koko on aivan hallittavissa, 63 prosenttia BKT:sta. Eikä se missään oloissa kasva noin nopeasti. Nollakorolla saadaan lainaa tällä hetkellä.
Se kasvoi yli 30% vuodesta 2009 vuoteen 2017 eli ihan vauhdissa ollaan. Julkinen velka oli 32% vielä vuonna 2009.
Älä puhu pas.aa. Suomen valtionvelka on nyt itse asiassa alle euroalueen 60 prosentin säännön, 58,9 prosenttia.
Tuo prosenttiosuus riippuu myös talouskasvusta eli BKT:n määrästä. 2009 alkoi lama, jolloin bkt laski monta vuotta putkeen. Totta kai siinä tilanteessa velan prosenttiosuus nousi - ensinnäkin valtion menot kasvoivat, mutta myös bkt kutistui.
Jos yhtään katsot pidemmällä aikavälillä tilannetta, niin näet asian olevan toisin kuin mitä sinä väität.
Kas kummaa, 90-luvun alussa valtionvelan osuus oli liki 60 prosenttia bkt:sta, josta se LASKI kunnes taas siis nousi 2009. Miksi? Koska lama. MOT.
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Valtionvelka on tottakai pienempi, varsinkin kun valtio on viime aikoina siirtänyt kunnille tehtäviä.
Opettele nyt ensin peruskäsitteet ennen kommentoimista.
No totta on, käytin sinun käyttämääsi termiä.
Mutta tuossa olikin juuri julkisesta velasta kyse. Et siis katsonut linkkiä? Et selvästi.
Suomen JULKINEN VELKA ON 58,9 prosenttia.
Mitä jos itse nyt ekana perehtyisit faktoihin ja mussuttaisit vasta sitten.
Suomen Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon."
Älä puhu skeidaa, minä puhuin julkisesta velasta aivan alusta saakka. Ja nuo sinun luvut ovat ennakkotietoja, eivät vahvistettuja tietoja.
Julkista velkaa itse asiassa lyhennettiin nousukaudella 2004-2008, sen jälkeen sitä ei ole pystytty enää lyhentämään, ei edes kovimpana talouskasvun vuonna 2018. Edellisen hallituksen väite että velkaa muka lyhennettiin tullaan kumoamaan kun viime vuoden luvut vahvistuvat.
No sulla on sitten ihan oma kristallipallo käytössä, enkä ala sen kanssa kinata, koska se on huuhaata. Minä uskon paljon enemmän Tilastokeksukseen kuin johonkin vouhottavaan av-mammaan.
Joka tapauksessa esittämässäni Tilastokeskuksen kuvaajassa on julkisen velan kehitys piiitkältä ajalta, 1976 vuodesta lähtien. Ei mitään "ennakkotietoja".
Lisäksi velkasuhde lähti laskuun jo 2014, eli nekään eivät ole mitään "ennakkotietoja". Kyse on siis bkt:n kääntymisestä kasvuun, mikä laskee velkasuhdetta.
Mutta tuo simppeli matemaattinen fakta - että jonkun suhde toiseen lukuun johtuu KAHDESTA muuttujasta - ei mene sun kovaan pääluuhusi millään. Velkasuhde heikentyi osin siksi, että bkt kääntyi 2009 laskuun. Toki osin myös siksi, että valtion ja kuntien menot lisääntyivät laman aikana.
Mutta koska vastaavaa lamaa ei nyt ole näköpiirissä, alkuperäinen väitteesi siitä, että velkasuhde ylittää seitsemässä vuodessa 100 prosenttia on ihan vaan... niin, suoraan sanottuna paskaa.
Kuten sanoin, nuo sinun linkkaamasi luvut olivat ennakkotietoja. Nyt vuoden 2018 BKT on vahvistettu, ja yllätys yllätys se oli paljon ennakoitua pienempi aivan kuten alunperin aavistin:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006148950.html
"Uusien tietojen mukaan talous kasvoi bruttokansantuotteen volyymillä mitattuna 1,7 prosenttia. Vielä maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,3 prosenttia."
Eli velkaantuminen suhteessa BTK:oon ei ole hidastunut kuvittelemallasi tavalla, koska talouskasvu olikin paljon ennakoitua matalampaa.
Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia per kerta ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.
Kuivaaminen: Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi.
Veroprosenttini laskee ainakin 10 yksikköä, käteen jäävän rahan määrä kasvaa selvästi ja työmotivaationi paranee.