Lue keskustelun säännöt.
Tunnistatko kun sinulle kerrotaan salaisuus?
15.06.2019 |
Jäin toisesta ketjusta miettimään, tunnistatko aina selvästi milloin sinulle kerrotaan salaisuus? Jos kaveri kertoo sairastuneensa masennukseen, miehensä olevan lomautettuna, lapsensa saaneen riittämätöntä tukea oppimisvaikeuksiinsa tai anopin menehtyneen alkoholismiinsa, ovatko nämä salaisuuksia vai asioita joista voi esim. oman puolison kanssa keskustella?
Minulle tämä ei ole aina selvää. Pyrin ehdottomasti olemaan ystävieni luottamuksen arvoinen, mutta koska olen itse melko avoin ihminen ja tietoisesti tehnyt kauan sitten valinnan että sairauksia ja hankalia vaiheita elämässä ei pidä hävetä ja syventää salailulla, voi olla etten aina hoksaa mitä toinen haluaa pitää salaisuutena. Esim. puolisolleni ja lapselleni olen kertonut tuttavaperheen lapsen pitkäaikaissairaudesta esimerkkinä että vaikka monelle meistä flunssa on pikkujuttu niin kaikille ei. Tai olen sanonut puolisolleni että menen kaveria auttamaan siivouksessa kun hänellä on ollut masennuksessa kanssa nyt vähän hankalampaa. Tai jos kaveri on saanut lapsestaan perusteettomalta tuntuvaa ikävää arviointia päiväkodista niin saatan taivastella sitä puolison kanssa jos meillä on vähän sama kokemus ko. hoitajasta.
Koskaan en käyttäisi tietoja ystävää vastaan, mutta en varmaan tajuaisi että esim. oppimisvaikeudet olisi joku suuri salaisuus ja voisin hyvinkin omalle puolisolle ihastella tai kauhistella kaverilta kuulemiani tukijärjestelyjä, kun saman ikäisten vanhempana ilmiö kiinnostaa.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelleni voin kertoa kaiken, mutta miksi kertoisin? Mulla on työ jossa kuulen paljon kaikkea vaitiolovelvollisuuden alaista. Näistäkin voin kertoa miehelleni, ja kerronkin, mutta harkinta on siinäkin, eli asian täytyy koskea ja mietityttää minua paljon, ja minun täytyy tarvita siihen miehen näkökulmaa kertoakseni. Hyvä ystäväni pettää miestään, tai siis petti aiemmin. En koskaan kertonut kenellekään, koska mitäpä mieheni sillä tiedolla tekisi. Kavereiden asioista en kerro toisille kavereille. Ei kaverin tarvitse tietää uutta autoa ostaessaan minun kaverini nimeä, vaan hänelle riittää "eräs tuttavani" -ilmaus. Olen myös tekemisissä välistä musajulkkisten kanssa. En todellakaan voi kertoa kenellekään käymisämme keskusteluja, koska menettäisin luottamukseni niiden vuotaessa jotain kautta seiskalehteen.
Eli ap sinulle neuvoksi: ei tarvitse juoruta nimineen päivineen ihan kaikkea, vaan voi sanoa kuulleensa, tai lukeneensa, tai että tuttu on tehnyt, tai yks kaveri käynyt. Puolisoahan nämä ei sileen koske, kun hän on niin läheinen, mutta älä levittele ystäviesi ulkomaanmatkoja ja keskittymisvaikeuksia nimineen naamoineen kaikille tutuillesi. Idea tulee selväksi ilman henkilön tunnistamistakin.
Sepä se, kun monen muun mielestä on aika paljon asioita joita ei saa tunnistettavasti kertoa sille puolisollekaan. Ja minustakin on. Mutta mietin mistä se kunkin omassa päässä oleva raja syntyy. Itse pohdin juurikin suhteessa puolisoon, kavereille on selvää että sanon "yks tuttu".
Ap.
No ajatteleppa näin: Raja on asiakohtainen. Noin. Nyt ei tarvitse enää pohtia kaikkia mahdollisia 14 miljoonaa skenaariota mielessäsi, ja voit lähteä vaikka aamukävelylle.
Keskustelupalstalle tullaan kai yleensä jos halutaan keskustella, ja kävelylle mennään kun halutaan kävellä. En voi käsittää näitä tyyppejä jotka tulee keskustelupalstalle ohjeistamaan muita että näiden tulisi tehdä muuta kuin keskustella 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletuksena minulla on, että ei tule kertoa muiden ikäviä ja sellaisia asioita, joita yleensä meidän kulttuurissamme pidetään yksityisasioina (terveydentila, raha, seksi, läheisten ihmissuhteiden ristiriidat yms.). En käytä näistä sanaa "salaisuus", koska se taas tarkoittaa minun ja toisen välistä tietoa, jonka yhteydessä kerrotaan erikseen, että kyse on ehdottoman luottamuksellisesta asiasta. Yksityisasiat ovat asioita, jotka pysyvät omissa piireissä (jotka saattavat olla laajojakin), salaisuudet ovat kahdenkeskisiä sopimuksia.
Mutta joo, tunnistan yksityisasiat ja salaisuudet.
En ylipäätään keskustele kavereideni, läheisteni ja tuttavieni kanssa muiden ihmisten asioista, vaan enemmän omista kokemuksistamme, kuulemistamme ilmiöistä ja ideoista, elokuvista, yhteiskunnallisista asioista jne. Joku kaverini saattaa kyllä joskus puhua jostain ihmisestä, jota en ole edes tavannut. Hän kai ajattelee ettei sillä ole väliä, kun en tunne sitä ihmistä.
Kaveripiirissämme se menee usein niin, että kaverini A kertoo minulle jonkin henkilökohtaisen ja periaatteessa nolon tapahtuman, joka vaikka naurattaa tai ihmetyttää minua, ja kysyn häneltä erikseen, saanko kertoa asian kaverilleni B. Saan siihen kyllä aina luvan, mutta kysyn joka kerta erikseen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerro koskaan toisten asioita eteenpäin vaan saavat kertoa itse mitä kertovat.
Tämä on kyllä aika uskomatonta, jos elämässä ei on toisiaan tuntevia ihmisiä. Ihmisen kokemusmaailma on suurelta osin kuultuja kokemuksia, ja toisten asioiden kertomista on sekin kun ehdotat puolisolle Pärnun matkaan ja kerrot että Miettiset oli siellä viime kesänä ja kehuivat kovasti rantaa ja palvelua. Tai kun olette vaihtamassa autoa niin kerrot että Jaana just viime kuussa vaihtoi omansa liikkeessä X ja sai tosi hyvän korvauksen vanhasta. Tai että Kallelta luulit että heidän Olavinsa oli saanut apua ruokapöytälevottomuuteen sellaisesta tyynystä pyllyn alla, kokeillaanko mekin Hillalle?
Sä olet kunnon juoruakka tai .ukko.
En välttämättä tunnista salaisuuksia yksitysasioista. Sinänsä sillä ei ole väliä, koska en kerro myöskään yksityisasioita toisille, edes saman kaveriporukan sisällä. En myöskään kerro veljeltäni kuulemiani asioita siskolleni, ja toisinpäin.
Yksityisasioihin kuuluu mm. parisuhteet, raha, asumismuodot, ammatti, työpaikka, koulutustaso, asuinpaikka, poliittinen kanta, ellei ole julkisuudessa, terveys, sairaudet, haasteet kuten oppimisvaikeudet, hankalat sukulaiset... matkat, haaveet ym.
Mun mielestä lähestyt asiaa väärästä suunnasta. Oletat, että kaiken muun paitsi salaisuudet saa kertoa eteenpäin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Opettele ajattelemaan niin, että millä tavalla tämä nimenomainen tieto on jollekin kolmannelle osapuolelle tarpeellinen. Esimerkkejä:
1. Ystäväsi kertoo sulle, että heidän työpaikallaan on avautumassa projektipäällikön paikka. Miehesi on samalla alalla ja on jo jonkin aikaa harkinnut työpaikan vaihdosta. Kerrotko miehellesi? Kyllä, koska silloin miehesi voi hakea tätä työpaikkaa ja jos hyvin käy, saakin vielä paikan.
2. Sama tilanne kuin edellä, mutta miehesi on ammatiltaan vaikkapa bussikuski. Kerrotko miehellesi? Et, koska miehesi ei tällä tiedolla yhtään mitään.
3. Ystäväsi kertoo sulle, että hänen pitkäaikaisten vatsavaivojensa syy on selvinnyt: hänellä on keliakia. Olet järjestämässä miehesi kanssa juhlia ja lähetät miehesi kauppaan. Kerrotko miehellesi ystäväsi keliakiasta? Kyllä, koska silloin miehesi osaa tehdä ostokset siten, että myös ystävällesi on jotain hänelle sopivaa syötävää.
4. Sama tilanne kuin edellä. Ystäväsi kertoo vihdoin löytäneensä hyvä lääkärin, Teppo Tohtorin. Miehelläsikin on epämääräisiä vatsavaivoja. Kerrotko miehellesi? Kyllä, kerrot hänelle, että hänen kannattaisi varata aika Teppo Tohtorilta.
5. Sama tilanne kuin kohdassa 3 ja 4, mutta miehelläsi ei ole vatsavaivoja ettekä ole järjestämässä mitään sellaista, johon ystävällesi pitäisi varata tarjottavia. Kerrotko miehellesi? Et, koska miehesi ei tee tiedolla yhtään mitään.
6. Ystäväsi kertoo tulleensa yt-neuvotteluissa irtisanotuksi ja etsii nyt kuumeisesti uutta työpaikkaa. Miehesi on samalla alalla. Kerrotko miehellesi? Kyllä, koska miehelläsi saattaa olla tiedossa jokin paikka, joka sopisi ystävällesi.
7. Sama tilanen kuin edellä, mutta miehesi on taas bussikuski (ystäväsi ei). Kerrotko miehellesi? Et, koska miehesi ei tee tiedolla yhtään mitään eikä kertominen myöskään hyödyttäisi millään tavalla ystävääsi.
8. Ystäväsi kertoo uudesta ulkomaalaisesta miesystävästään, joka ei puhu suomea vaan englantia. Sinut ja miehesi on kutsuttu juhannukseksi ystäväsi mökille. Kerrotko ystäväsi miesystävän kielitaidosta miehellesi? Kyllä, koska miehesi osaa varautua puhumaan koko juhannuksen englantia eikä joudu noloon tilanteeseen selitettyään ensin ummet ja lammet suomeksi ystäväsi miesystävän ihmetellessä, mistä muut oikein puhuvat.
Selvensikö?
Kierrän kaukaa ihmiset, jotka kertovat muiden asioita eteenpäin.
Jos on tarve keskustella naapurin uuden auton hankinnasta, niin voi miettiä mitä siinä omassa elämässä oikein tapahtuu tai ei siis tapahdu...