9.5 keskiarvo ilman opiskelua

Luultavasti lukion alussa laskee huomattavasti ja sitten nousee taas takaisin ainakin ysiin.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli 9,7 yläkoulussa lukematta. No, en oppinut koskaan lukemaankaan kokeisiin ja lukiossa sitten putosi keskiarvo ysiin ja kirjoitukset M ja E, kun en niihinkään lukenut. Kunnolla opin hyvät lukutekniikat pakolla vasta yliopistossa.

Miten tuo toimii? Esim. miten tiesit sanat kielissä?  Myönnä , että silmäilit sanastoa :)

Ehkä tarjoaa opettajille palveluksia, wink wink?

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli 9,7 yläkoulussa lukematta. No, en oppinut koskaan lukemaankaan kokeisiin ja lukiossa sitten putosi keskiarvo ysiin ja kirjoitukset M ja E, kun en niihinkään lukenut. Kunnolla opin hyvät lukutekniikat pakolla vasta yliopistossa.

Itse opin opiskelemaan vasta pääsykokeisiin lukiessani. Siksi olenkin kauhulla seurannut tätä muutosta, että jatkossa suurin osa opiskelijoista valitaan yliopistoon yo-todistuksen perusteella. Yliopistossa ei ilman hyviä opiskelutekniikoita pärjää ja lukiosta on mahdollista kirjoittaa hyvät arvosanat vaikka ei oikeasti osaisikaan opiskella.

Älykkyyosamääräni on 135+ (todennäkäisesti 150-160), peruskoulun päästötodistuksen ka 7,7, vähän lukemalla. Lukion jätin kesken.

Kouluaikoina pidin itseäni hieman tyhmänä huonon koulumenestyksen takia, mutta sittemmin olen ymmärtänyt, että tunnollisuus, sovinnollisuus ja keskittymiskyky ovat koulumenestyksen avaimet. Olen ADHD, ja sekin selvisi minulle vasta aikuisiässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli 9,7 yläkoulussa lukematta. No, en oppinut koskaan lukemaankaan kokeisiin ja lukiossa sitten putosi keskiarvo ysiin ja kirjoitukset M ja E, kun en niihinkään lukenut. Kunnolla opin hyvät lukutekniikat pakolla vasta yliopistossa.

Miten tuo toimii? Esim. miten tiesit sanat kielissä?  Myönnä , että silmäilit sanastoa :)

No myönnän, että lukion aikana paria ruotsin sanakoetta varten silmäilin aihepiirisanastoa, koska niitä ei käyty tunnilla läpi. Tavallisiin sanakokeisiin ei tarvinnut, koska niitä sanoja jankattiin jo niin monella tunnilla, että jäivät jo sieltä päähän. Lisäksi tässä on sekin puoli, että mikä sitten lasketaankin lukemiseksi kenenkin mielestä. Luin neljää kieltä ja opin paljon sanastoa kuuntelemalla musiikkia, katsomalla elokuvia ja videoita sekä lukemalla lehtiä ja kirjoja. Mutta nämä lasken enemmänkin harrastukseksi, koska tein näitä omasta aloitteesta ja halusta vapaa-ajalla, eivät liittyneet koealueisiin mitenkään.

Siis tyttö ei ole lukenut mitään, ei ole käynyt koulua - ja silti saa tuollaisia tuloksia. Se on kyllä ihme.

Jo pelkkä tunnilla kuunteleminen on opiskelua.

Lukiosta ällän paperit, keskiarvo 9,4, suhteessa muihin vähän valmistautumista ja lukemista. Akateemisuus ei kiinnostanut, joten en mennyt. 

Opinnoissa ja työuralla olen pärjännyt todella hyvin ja helposti. 

Olen myös läpäissyt Mensan testin. 

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa on todella helppo saada hyvät arvosanat. Ongelmana on että tuollaisissa tapauksissa jää usein se opiskelun opetteleminen välistä, mikä kostautuu myöhemmin. Itse oli peruskoulussa samanlainen, mutta lukio menikin sitten vähän persiilleen kun olisi pitäny oikeasti opiskella, tehdä tehtäviä, oppia uusia asioita.

Niin... viimeistään vaikeudet tulee eteen yliopistovaiheessa, jos ei lukiossa.

No minä vedin peruskoulun opiskelematta 6,5:n keskiarvolla. Onko tämä nyt joku kilpailu vai mit vit?

Kaverini sai peruskoulussa ja vielä lukiossakin helposti hyviä arvosanoja (älykkyys ja mm. runsas kaunokirjallisuuden lukeminen kantoivat pitkälle) mutta tämän seurauksena hän ei oppinut kunnolla opiskelemaan. Se että olisi esim. tenttiä varten oikeasti perehtynyt syvällisesti kurssikirjoihin, tehnyt muistiinpanoja, kerrannut oppimaansa jne. oli vierasta. Siksi jo korkeakoulun valintakokeet muodostivat ison esteen, kun olisi yhtäkkiä pitänyt syvällisemmin perehtyä johonkin alaan. Kesti muutama vuosi, että hän viimein pääsi opiskelemaan ja myös itse opiskelupaikassa energiaa vei se opiskelutapojen oppiminen.

Itse taas opettelin paljon ulkoa. Ei ollut fiksua sekään. Läpäisin helposti korkeakoulun valintakokeet, mutta sitten minunkin oli pakko opetella uusia opiskelutapoja, koska ei tuhannen sivun tenttikirjallisuutta voinut enää opetella ulkoa.

Olisi hyvin tärkeää, että jo alakoulusta alkaen opiskeltaisiin myös opiskelutapoja. Toki sitä tehdään jonkin verran, mutta siihen pitäisi keskittyä vielä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa on todella helppo saada hyvät arvosanat. Ongelmana on että tuollaisissa tapauksissa jää usein se opiskelun opetteleminen välistä, mikä kostautuu myöhemmin. Itse oli peruskoulussa samanlainen, mutta lukio menikin sitten vähän persiilleen kun olisi pitäny oikeasti opiskella, tehdä tehtäviä, oppia uusia asioita.

Niin... viimeistään vaikeudet tulee eteen yliopistovaiheessa, jos ei lukiossa.

Jos on luonnostaan niin hyvämuistinen ja nopeaoppinen, että on selvinnyt peruskoulusta ja lukiosta erinomaisesti pelkällä tuntiaktiivisuudella, pystyy varmasti omaksumaan ne yliopiston opiskelutekniikatkin. Ei se yliopisto ole helppoa sillekään, joka on joutunut alakoulusta saakka tekemään kovasti töitä numeroiden eteen - väittäisin että vielä vaikeampaa kuin syntymälahjakkaalle, jolla sitä oppimiskapasiteettia on lukion jälkeen vielä runsaasti käyttämättä.