Ero ja miehen uusi

Viranomaiset tekevät olosuhdeselvityksen,jos asia on riitaisa.

Mitä onkaan tuo kiusaaminen lapsen kautta,lopettaisin hyvän sään aikana.Voi vaikuttaa asiaan.

Kyllä uusperheen äiti voi jakaa vastuun miehen kanssa ihan hyvin.

Toivottavasti lapsi pääsee isän mukana perheeseen.

Katkera yksinhuoltaja-äiti ei ole hyväksi kenellekään.

11 vuotias lapsi on jo niin iso, että myös hänen mielipiteensä vaikuttaa asiaan. Lähihuoltajuuteen katsotaan vanhempien kyky huolehtia jälkikasvustaan. Kyllä tässä vaikuttaa miehesi kiusaajalta. Kannattaisi nyt oikeasti miettiä, että lasta ei saa ikinä missään tilanteessa käyttää kiistakapulana. Yksinhuoltajuutta myönnetään muutenkin todella harvoin, pitää toisen olla sitten jo aikalailla rikollinen tai mieleltään sairas.

Tässä vaiheessa miehesi saa olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta hän ei lapsenne huoltajuutta yksin päätä.Viranomaiset ja lainsäädäntö kallistuu muutenkin ensin äidin puolelle, joten jos olet itse asiallinen huoltajuutta käsitellessä ja osaat pitää viisaasti lapsesi sekä itsesi puolta selviät kyllä tuosta sotkusta pois lapsesi huoltajana. Tai sitten yhteishuoltajuus, mutta joka tapauksessa yhteiskuntamme ei lähde rikkomaan lapsen elämää enempää kuin on pakko.

Älä vaan provosoidu miehesi puheista. Anna mölistä, mutta älä vastaa. Viisain neuvo, minkä osaan sinulle vastaavia kokeneena on se, että puhu lapsestasi vain viranomaisten kautta miehellesi tästä eteenpäin.

Mikä on lapselle paras? Jos rakastatte lasta, niin ette tee hänestä taistelukapulaa, mutta tämä on ilmeisesti jo myöhäistä.

Miksi mies edes epäilee sinun kiusaavan lapsen kautta? Minkälaista perhe-elämänne on ollut, että tuollaista tekstiä tulee?

Minkälainen tumppu uusi naikkonen oikein on, jos suostuu vieraan lapsen hoitajaksi suurimman osan ajasta?

Ei mies saa mitään yksinhuoltajuutta, jos sinulla asiat ovat mallillaan. Jos ovat, niin tottakai sinä taistelet, vaikka lapsi siinä kapulaksi joutuukin. Keräät kaiken miestä vastaan olevan materiaalin alkaen neuvolasta, päiväkodista, koulusta, isovanhemmilta jne. Näytät, että sinä olet hoitanut vanhemman velvollisuudet hyvin ja miestä ei ole vanhempain varteissa näkynyt. Kuka vei ja haki päiväkodista, kumpi hoitanut kouluasiat, Wilman, lääkärit, poissaolojen ilmoittamiset... Miehen menneet reissut kokoat kalenteriin näytettäväksi, eli sen että mies matkustaa koko ajan (sähköpostit, lippuset, lappuset, viestit ystävillesi, kaikki mistä näkyy, että mies on reissussa usein), printtaa kauppojen tiedot siitä, että sinä olet hoitanut ruokaostokset yksin, tiliotteesi lapselle hankkimista vaatteista ja tarvikkeista jne. Keräät kaiken kansioon ja näytät kun tarvis on.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lapselle paras? Jos rakastatte lasta, niin ette tee hänestä taistelukapulaa, mutta tämä on ilmeisesti jo myöhäistä.

Miksi mies edes epäilee sinun kiusaavan lapsen kautta? Minkälaista perhe-elämänne on ollut, että tuollaista tekstiä tulee?

Minkälainen tumppu uusi naikkonen oikein on, jos suostuu vieraan lapsen hoitajaksi suurimman osan ajasta?

Ei mies saa mitään yksinhuoltajuutta, jos sinulla asiat ovat mallillaan. Jos ovat, niin tottakai sinä taistelet, vaikka lapsi siinä kapulaksi joutuukin. Keräät kaiken miestä vastaan olevan materiaalin alkaen neuvolasta, päiväkodista, koulusta, isovanhemmilta jne. Näytät, että sinä olet hoitanut vanhemman velvollisuudet hyvin ja miestä ei ole vanhempain varteissa näkynyt. Kuka vei ja haki päiväkodista, kumpi hoitanut kouluasiat, Wilman, lääkärit, poissaolojen ilmoittamiset... Miehen menneet reissut kokoat kalenteriin näytettäväksi, eli sen että mies matkustaa koko ajan (sähköpostit, lippuset, lappuset, viestit ystävillesi, kaikki mistä näkyy, että mies on reissussa usein), printtaa kauppojen tiedot siitä, että sinä olet hoitanut ruokaostokset yksin, tiliotteesi lapselle hankkimista vaatteista ja tarvikkeista jne. Keräät kaiken kansioon ja näytät kun tarvis on.

No, totta kai mä olen hoitanut käytännön asiat, koska mies on ollut viikot työmailla. Mies on kyllä osallistunut taloudellisesti enemmän (koska hänellä paremnat tulot).

Mies vetoaa siihen, että lapsi saa jäädä kotiinsa asumaan ja jatkaa samassa koulussa. Aikoo katkaista välit muhun kokonaan (lapsi "saa tavata" sitten kun itse pystyy tapaamisista huolehtimaan kuulemma). Täällä ei ole esim. julkista liikennettä eli.varmaan sitten täysi-ikäisenä kun saa ajokortin tai ehkä jo 15v jos mopolla ajelee äitin luo... Uusi nainen pystyy kuulemma huolehtimaan paremmin kun mä.

Mitään todisteita miehen reissaamisesta ei ole, mutta tuskin tuo nyt reissutöiden tekemisen kiistääkään. Vetoaa vaan varmaan uuteen perheeseen ja tosiaan siihen että lapsi saa pitää tutun kodin (vaikka sinne nyt tuleekin uusia ihmisiä) mä oon ihan pihalla tän kanssa. Ei olis voimia (eikä haluakaan sen puoleen), mutta en vaan voi hyväksyä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä vaiheessa miehesi saa olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta hän ei lapsenne huoltajuutta yksin päätä.Viranomaiset ja lainsäädäntö kallistuu muutenkin ensin äidin puolelle, joten jos olet itse asiallinen huoltajuutta käsitellessä ja osaat pitää viisaasti lapsesi sekä itsesi puolta selviät kyllä tuosta sotkusta pois lapsesi huoltajana. Tai sitten yhteishuoltajuus, mutta joka tapauksessa yhteiskuntamme ei lähde rikkomaan lapsen elämää enempää kuin on pakko.

Yhteishuoltajuus on suorastaan päivänselvä päätös, yksinhuoltajuutta on hyvin vaikea saada, ellei toinen vanhempi ole siihen suoraan haluton, tai on rikollisuutta, alkoholismia, väkivaltaa tms. takana, ja näistä todisteet eikä vain toisen sana. 

Ap, nyt unohda miehen vänkäykset. Ei mitään uutta auringon alla, että erotessa toinen osapuoli alkaa käyttää lasta aseena ja kiristää ja uhkailla sen myötä ja esittää kaiken maailman ehtoja ja vaateita. Haluaakin järkyttää sun hyvinvointiasi, sinä voit itse päättää annatko hänen tehdä sen. Katkaise kaikki yhteydenpito, sano että nämä asiat käsitellään sitten lastenvalvojan luona, teidän ei tarvitse niitä kahdestaan sumplia kun on päivänselvää, että ette siihen tässä tilanteessa sovinnossa pysty. Mies saa nikotella ihan mitä tykkää keskenään, mutta hän ei vaan voi sanella yhtään mitään jatkosta. Rauhoitu, hengittele syvään ja koita keskittyä erosta toipumiseen. Asiat järjestyvät kyllä.

Mies varmaan luulee, että en kestä hänen onneaan ja siksi vaikeutan hänen tapaamisiaan tms. Tätä luulen hänen tarkottavan kiusaamisella.

Ei pidä paikkaansa. Olin ajatellu niin, että meillä olis yhteishuoltajuus ja lapsi sais olla isällä (tai isän uuden perheen kanssa, kuinka vaan) niin paljon kuin haluaisi mun ollessa kuitenkin lähivanhempi. Mutta tämä ei sovi (koska uusi nainen pitää parempaa huolta lapsesta kun mä).

Ap

Lähihuoltajuus ja yksinhuoltajuus on eri asioita. Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä että mies saadessaan sen sinä menetät kaikki oikeutesi lapsen huoltajana. Lähihuoltajuus on sitä että lapsen osoite ja vakuiten asuminen olisi isällään mutta kumpikin päätätte lapsen asioista. Ei ole tavatonta että miehet tätäkin kiusaa tekee tai yrittää. Narsistisimmat tapaukset jopa onnistuu maalaamaan äidistä kuvan jonain hirviönä joka ei ole lapselle hyväksi ja saakin huoltajuuden.

Lähivanhemman vastuulla on ylläpitää etävanhemman ja lapsen suhdetta ja tukea sitä. Ex miehesi ei vaikuta millään tavalla psyykkisesti terveeltä tapaukselta joka välittäisi lapsen hyvinvoinnista. Minä ainakin lähinä pidän huolen lapsemme oikeudesta isäänsä ja myös hänen oikeudesta tavata veljeään exän viimeisimmästä avioliitosta. Vaatii sumpilimista koska exä on myös etä hänen veljelleen, lasten oikeus sisaruksiinsa on tärkeä asia. Mikään random naikkonen ei kelpaa äidiksi ja koska itse olen ollut tällaisen narsistin random naikkonen jolle sysättiin vieraiden lasten hoitaminen yhtäkkiä ja velvoitettiin niiden 100% äidiksi.. Ap sinuna säilyttäisin malttini ja pitäisin ohjat tiukasti käsissä. 12 vuotias lapsi voi itse päättää asuinpaikastaan. Oikeus yleensä katsoo kuka on ollut lapsen pääasiallinen huoltaja suhteen aikana ja määrää huoltajuuden sille, jos rumaksi menee asiat.

Vierailija kirjoitti:

Lähihuoltajuus ja yksinhuoltajuus on eri asioita. Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä että mies saadessaan sen sinä menetät kaikki oikeutesi lapsen huoltajana. Lähihuoltajuus on sitä että lapsen osoite ja vakuiten asuminen olisi isällään mutta kumpikin päätätte lapsen asioista. Ei ole tavatonta että miehet tätäkin kiusaa tekee tai yrittää. Narsistisimmat tapaukset jopa onnistuu maalaamaan äidistä kuvan jonain hirviönä joka ei ole lapselle hyväksi ja saakin huoltajuuden.

Joo, mä tiedän, että ne on eri asioita, mies tuntuu ne jotenkin sekottavan. En vaan jaksais alkaa riidellä, mutta ainoa keino "sopueroon" on se, että suostun kaikkiin miehen vaatimuksiin. Musta jotenkin tuntuu, että yrittää nyt jotenkin sille uudelle naiselle näyttää miten on lapselle omistautunut isä ja samalla saa tietysti provosoitua mua. En jaksa!!!

Ap3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lapselle paras? Jos rakastatte lasta, niin ette tee hänestä taistelukapulaa, mutta tämä on ilmeisesti jo myöhäistä.

Miksi mies edes epäilee sinun kiusaavan lapsen kautta? Minkälaista perhe-elämänne on ollut, että tuollaista tekstiä tulee?

Minkälainen tumppu uusi naikkonen oikein on, jos suostuu vieraan lapsen hoitajaksi suurimman osan ajasta?

Ei mies saa mitään yksinhuoltajuutta, jos sinulla asiat ovat mallillaan. Jos ovat, niin tottakai sinä taistelet, vaikka lapsi siinä kapulaksi joutuukin. Keräät kaiken miestä vastaan olevan materiaalin alkaen neuvolasta, päiväkodista, koulusta, isovanhemmilta jne. Näytät, että sinä olet hoitanut vanhemman velvollisuudet hyvin ja miestä ei ole vanhempain varteissa näkynyt. Kuka vei ja haki päiväkodista, kumpi hoitanut kouluasiat, Wilman, lääkärit, poissaolojen ilmoittamiset... Miehen menneet reissut kokoat kalenteriin näytettäväksi, eli sen että mies matkustaa koko ajan (sähköpostit, lippuset, lappuset, viestit ystävillesi, kaikki mistä näkyy, että mies on reissussa usein), printtaa kauppojen tiedot siitä, että sinä olet hoitanut ruokaostokset yksin, tiliotteesi lapselle hankkimista vaatteista ja tarvikkeista jne. Keräät kaiken kansioon ja näytät kun tarvis on.

No, totta kai mä olen hoitanut käytännön asiat, koska mies on ollut viikot työmailla. Mies on kyllä osallistunut taloudellisesti enemmän (koska hänellä paremnat tulot).

Mies vetoaa siihen, että lapsi saa jäädä kotiinsa asumaan ja jatkaa samassa koulussa. Aikoo katkaista välit muhun kokonaan (lapsi "saa tavata" sitten kun itse pystyy tapaamisista huolehtimaan kuulemma). Täällä ei ole esim. julkista liikennettä eli.varmaan sitten täysi-ikäisenä kun saa ajokortin tai ehkä jo 15v jos mopolla ajelee äitin luo... Uusi nainen pystyy kuulemma huolehtimaan paremmin kun mä.

Mitään todisteita miehen reissaamisesta ei ole, mutta tuskin tuo nyt reissutöiden tekemisen kiistääkään. Vetoaa vaan varmaan uuteen perheeseen ja tosiaan siihen että lapsi saa pitää tutun kodin (vaikka sinne nyt tuleekin uusia ihmisiä) mä oon ihan pihalla tän kanssa. Ei olis voimia (eikä haluakaan sen puoleen), mutta en vaan voi hyväksyä tätä.

Yritän ymmärtää sinua, mutta saan kaikesta sinun kirjoituksesta jotenkin niin masentavan kuvan, että luulen lapsella olevan paras isänsä luona. Isällä on hyvät perusteet saada ainakin lähihuoltajuus, sillä kaikki asiat ovat hänen puolellaan.

Sinä olet jotenkin niin velaton ja saamattoman tuntuinen, että ärsytyskynnykseni nousee heti. Jos nyt et löydä voimia, niin milloin sitten? Jos nyt meinaat vain vihellellä koko eron läpi, niin se on vain ja ainoastaan sinun valintasi.

Uskon, että miehen uusi nainen on täydellisen erilainen sinun kanssasi ja hän osaa hoitaa asiat aikuismaisesti ja fiksusti.

Se mitä mies on sinusta sanonut, on vain sinun kirjoitustasi ja emme tiedä sen todenperäisyydestä enempää, mutta totta toinen puoli, eli olet saamaton hoitamaan lapsen etuja ja elämää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mies varmaan luulee, että en kestä hänen onneaan ja siksi vaikeutan hänen tapaamisiaan tms. Tätä luulen hänen tarkottavan kiusaamisella.

Ei pidä paikkaansa. Olin ajatellu niin, että meillä olis yhteishuoltajuus ja lapsi sais olla isällä (tai isän uuden perheen kanssa, kuinka vaan) niin paljon kuin haluaisi mun ollessa kuitenkin lähivanhempi. Mutta tämä ei sovi (koska uusi nainen pitää parempaa huolta lapsesta kun mä).

Ap

”Mä olin ajatellut että mä oon lähivanhempi”

Millä perusteella, sillä että omistat toosan?

Rivien välistä on helppo ymmärtää eron juurisyyt. Toivottavasti lapsi saa jäädä isälleen.

Asukoon lapsi sinun kanssa ja mies maksaa elarit kun tienaa paremmin. Kouluja lapset on aina vaihtaneet ja uusia kavereita tulee.

Parempi oman äidin kanssa kun uusperheessä äitipuolen kanssa. Hui mikä kuvio. Onni että lapsi noin iso! Jos isä matkustaa paljon niin miksi vieras nainen olisi parempi kuin oma äiti.

Yhteishuoltajuus, vko-vko systeemi, mikäli jaksat lastasi viikon kerrallaan kasvattaa, hoitaa ja rakastaa. Vanha koti ja vanha koulu kavereineen on perusteltua. Miten lapsi pääsisi sun luota kouluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lapselle paras? Jos rakastatte lasta, niin ette tee hänestä taistelukapulaa, mutta tämä on ilmeisesti jo myöhäistä.

Miksi mies edes epäilee sinun kiusaavan lapsen kautta? Minkälaista perhe-elämänne on ollut, että tuollaista tekstiä tulee?

Minkälainen tumppu uusi naikkonen oikein on, jos suostuu vieraan lapsen hoitajaksi suurimman osan ajasta?

Ei mies saa mitään yksinhuoltajuutta, jos sinulla asiat ovat mallillaan. Jos ovat, niin tottakai sinä taistelet, vaikka lapsi siinä kapulaksi joutuukin. Keräät kaiken miestä vastaan olevan materiaalin alkaen neuvolasta, päiväkodista, koulusta, isovanhemmilta jne. Näytät, että sinä olet hoitanut vanhemman velvollisuudet hyvin ja miestä ei ole vanhempain varteissa näkynyt. Kuka vei ja haki päiväkodista, kumpi hoitanut kouluasiat, Wilman, lääkärit, poissaolojen ilmoittamiset... Miehen menneet reissut kokoat kalenteriin näytettäväksi, eli sen että mies matkustaa koko ajan (sähköpostit, lippuset, lappuset, viestit ystävillesi, kaikki mistä näkyy, että mies on reissussa usein), printtaa kauppojen tiedot siitä, että sinä olet hoitanut ruokaostokset yksin, tiliotteesi lapselle hankkimista vaatteista ja tarvikkeista jne. Keräät kaiken kansioon ja näytät kun tarvis on.

No, totta kai mä olen hoitanut käytännön asiat, koska mies on ollut viikot työmailla. Mies on kyllä osallistunut taloudellisesti enemmän (koska hänellä paremnat tulot).

Mies vetoaa siihen, että lapsi saa jäädä kotiinsa asumaan ja jatkaa samassa koulussa. Aikoo katkaista välit muhun kokonaan (lapsi "saa tavata" sitten kun itse pystyy tapaamisista huolehtimaan kuulemma). Täällä ei ole esim. julkista liikennettä eli.varmaan sitten täysi-ikäisenä kun saa ajokortin tai ehkä jo 15v jos mopolla ajelee äitin luo... Uusi nainen pystyy kuulemma huolehtimaan paremmin kun mä.

Mitään todisteita miehen reissaamisesta ei ole, mutta tuskin tuo nyt reissutöiden tekemisen kiistääkään. Vetoaa vaan varmaan uuteen perheeseen ja tosiaan siihen että lapsi saa pitää tutun kodin (vaikka sinne nyt tuleekin uusia ihmisiä) mä oon ihan pihalla tän kanssa. Ei olis voimia (eikä haluakaan sen puoleen), mutta en vaan voi hyväksyä tätä.

Yritän ymmärtää sinua, mutta saan kaikesta sinun kirjoituksesta jotenkin niin masentavan kuvan, että luulen lapsella olevan paras isänsä luona. Isällä on hyvät perusteet saada ainakin lähihuoltajuus, sillä kaikki asiat ovat hänen puolellaan.

Sinä olet jotenkin niin velaton ja saamattoman tuntuinen, että ärsytyskynnykseni nousee heti. Jos nyt et löydä voimia, niin milloin sitten? Jos nyt meinaat vain vihellellä koko eron läpi, niin se on vain ja ainoastaan sinun valintasi.

Uskon, että miehen uusi nainen on täydellisen erilainen sinun kanssasi ja hän osaa hoitaa asiat aikuismaisesti ja fiksusti.

Se mitä mies on sinusta sanonut, on vain sinun kirjoitustasi ja emme tiedä sen todenperäisyydestä enempää, mutta totta toinen puoli, eli olet saamaton hoitamaan lapsen etuja ja elämää yksin.

Aika käsittämätöntä tekstiä ventovieraalle ihmiselle jonka analysoit parin viestin perusteella. Ilmeisesti aihe kosketti sua jotenkin? Oletko kenties ap:n miehen uusi nainen? Joka on ruusunpunaisissa laseissaan perustamassa uusperhettä? Vai ehkä kokenut vastaavaa muuten? Mutta melkonen tulkitsija oot kyllä (tää sun kommentti oli varmaan provo, mutta vastasinpa silti)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihuoltajuus ja yksinhuoltajuus on eri asioita. Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä että mies saadessaan sen sinä menetät kaikki oikeutesi lapsen huoltajana. Lähihuoltajuus on sitä että lapsen osoite ja vakuiten asuminen olisi isällään mutta kumpikin päätätte lapsen asioista. Ei ole tavatonta että miehet tätäkin kiusaa tekee tai yrittää. Narsistisimmat tapaukset jopa onnistuu maalaamaan äidistä kuvan jonain hirviönä joka ei ole lapselle hyväksi ja saakin huoltajuuden.

Joo, mä tiedän, että ne on eri asioita, mies tuntuu ne jotenkin sekottavan. En vaan jaksais alkaa riidellä, mutta ainoa keino "sopueroon" on se, että suostun kaikkiin miehen vaatimuksiin. Musta jotenkin tuntuu, että yrittää nyt jotenkin sille uudelle naiselle näyttää miten on lapselle omistautunut isä ja samalla saa tietysti provosoitua mua. En jaksa!!!

Ap3

Et jaksa, et jaksa, et jaksa. Mitä sinä jaksat?? Miten päiväsi kuluvat ja mitä jaksat tehdä? Oletko jaksanut edes hankkia itsellesi apua? Minkälainen lapsen elämä sinun luonasi olisi, jos sinä et kerran jaksa tehdä yhtään mitään?

Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla miehen tarina tästä erosta, sinusta ja elämästänne. Mitä luultavimmin tarina olisi sellainen, että sinä et tee yhtään mitään, että käy töissä, et edes yritä, koti on läävä ja valitat vain. Niin kuin kirjoitit, niin mies käy töissä ja huolehtii lapsen asioista ja tarvikkeista, ja sinä vain hengaat siinä siivellä. Mihin meinasit muuttaa eron jälkeen? Oletko tehnyt siihenkään mitään valmisteluja, jos kerran et ole enää lapsen koulualueella?

Miten veltto voi veltto ihminen ollakaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies varmaan luulee, että en kestä hänen onneaan ja siksi vaikeutan hänen tapaamisiaan tms. Tätä luulen hänen tarkottavan kiusaamisella.

Ei pidä paikkaansa. Olin ajatellu niin, että meillä olis yhteishuoltajuus ja lapsi sais olla isällä (tai isän uuden perheen kanssa, kuinka vaan) niin paljon kuin haluaisi mun ollessa kuitenkin lähivanhempi. Mutta tämä ei sovi (koska uusi nainen pitää parempaa huolta lapsesta kun mä).

Ap

”Mä olin ajatellut että mä oon lähivanhempi”

Millä perusteella, sillä että omistat toosan?

Rivien välistä on helppo ymmärtää eron juurisyyt. Toivottavasti lapsi saa jäädä isälleen.

Ööö... no vaikka sillä perusteella, että mä olen tähkänkin asti ollut se, joka lapsen kanssa elää arkea. Kun mies on ollut 5 päivää viikossa töissä muualla. Ja on jatkossakin, mutta ei se mitään kun lapsellahan on sitten turvana isän uusi vaimo (jolla on muuten varmaan myöskin toosa, onko hänkään siis kelvollinen hoitamaan??)

Ap

Tietysti voi toimia. Kummalla on paremmat tulot?