Miten kertoa sukulaisperheelle, että haluaisimme viettää juhannuksen oman perheen kesken?

Jos et nyt osaa sanoa ilman tekosyitä, että en jaksa kun koko kesä on buukattu, niin sulle käy oikeasti niin, että vielä sairastut tuosta (en tiedä mihin, burnoutiin tai johonkin) ja sitten se on viimeistään osattava sanoa.  Jos joku loukkaantuu, niin se ei sitten ole sen ystävyyden arvoinen ihminen tai perhe. Voi olla, että joku luulee puolestaan, että te petytte jos he eivät tule. Suuta siis auki nyt vaan!

Sun ois pitänyt hoitaa asiasta kertominen jo kuukausia sitten!

Miksi pitää viime hetkellä tylyttää?Nämä selvästi tykkää teistä ja viihtyy kanssanne.Miltä tuntuisi heidän asemassa?

Minusta on kauhean vaikeaa sanoa ei tuollaisessa tilanteessa. Ja sitten jos onnistunkin sanomaan, niin tunnen huonoa omaatuntoa ja jään kelailemaan että olisi vaan pitänyt suostua. Eli jokatapauksessa kaikki pielessä. Olen tossu.

Onko tuommoisia oikeasti Suomessa, eikä vaan Porvoossa? Että joku vaan ilmoittaa, että tullaan teidän mökille?

Sitten toinen ihmetys, onko tuommoisia oikeasti Suomessa eikä vaan Porvoossa, jotka ei osaa sanoa EI?

"Hei, teitä olisi kiva nähdä kesän mittaan, mutta tällä kertaa olemme päättäneet viettää juhannuksen ihan oman perheen kesken. Sovitaanko joku muu ajankohta yhteiseen ajanviettoon?" Ei se oikeasti niin hirveän vaikeaa ole. Me kun menemme joskus sukulaisille tai kavereille kyläilemään, kysymme, sopiiko joku ajankohta.  Jos ei sovi, koitetaan sumplia muuta. Ei herneitä nenään kenellekään ja jos jollekin tulee, se on heidän ongelmansa.

Olipa ikävää että haukuit heitä yksinkertaisiksi, wtf... ovatko he edes kavereitasi?

Kai ne yksinkertaiset ihmiset sitten ymmärtävät, että he eivät kuulu teidän perhepiiriin?

Käytät samaa keinoa kuin 99% miehistä eli laitat puolison syyksi.... Yleisin syy hän perua joku meno tai kieltäytyä kutsusta on se, kun "hallitus ei myönnä lupaa". Sanot vaan, että mies haluaa viettää juhannuksen oman perheen kanssa... Näin sinä itse et kieltäydy vaan mies...😉

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kesän ongelma meilläkin. Ei niinkään juhannus, sen olemme aina viettäneet oman perheen kesken. Onneksi! Kyse on siitä, että lukuisat tuttavaperheet, ystävät ja sukulaiset tulevat mieluusti meille kesällä, kun asumme maatilalla. Luonnonrauhaa ja kesästä nauttimista, lapsille kiva, kun ei nyt ole muutakaan ei-betonista paikkaa. Toki olemme sitten kutsuneet ja aikaa monesti täällä viettäneet yhdessä. Nämä perheet eivät vain tajua, että kaikista kutsuista ei voi muodostua perinnettä. Tai jos on viitenä vuotena oltu tiiviisti kyläillen, niin siihen kohtaan vois vaihtaa välillä perheen, jota näkee tosi harvoin ja jotka ei tunge itseään mihinkään. On tympeä juttu, kun kesä on ikään kuin määritelty etukäteen ilman mahdollisuutta spontaaniin toimintaan. Kalenteri vapaiden osalta täynnä. Ollaan varmaan joo oltu liian kilttejä, mutta mites teet sen muutoksen? Aina joku loukkaantuu ja ajattelee, että miksi ei, kun niillä on niin paljon tilaakin ja aikaa loputtomiin...jne. Juu, että tarpeeksi alettu saada ap täälläkin.

Hankala ja ikävä tilanne. Meillä myös vähän vastaavaa, maalla ja isossa kodissa kun asumme. Tykätään kyllä koko perhe vieraista, mutta meillä on oikeasti niin paljon muutakin hommaa, että välillä on mukava olla vain oman perheen kesken.

Meidän on ollut pakko opetella sanomaan ei. Nyt juuri eräs perhe, joka on ollut meillä monena vuonna Juhannuksena, kysyi, voisivatko olla meillä to-ma. Koska me ei oikeasti olla ehditty tehdä juuri mitään ihan oman perheen kesken, sanoin ihan ystävällisesti, että tällä kertaa me vietetään juhannus ihan vain omalla porukalla mutta ilman muuta olisi kiva saada teidät käymään meillä joku muu viikonloppu. Vaikutti siltä, ettei toisessa päässä loukkaannuttu, ja toista ajankohtaakin on sittemmin suunniteltu.

Yllätysvieraat on myös sellainen asia, mistä emme pidä. Tai lapset ehkä, mutta minä ja mies emme. Arkemme on tosi kiireistä ja työntäyteistä ja suorastaan v.tuttaa kuinka tänne pommaa juuri jonain rauhallisena hetkenä joku kauempana asuva sukulainen olettaen että meille voi tulla ja että voi siinä samalla tämän talon pihoineen esitellä myös seuralaiselleen, kun tää on ollut mummola. Ja siis mitään ei olla ilmoitettu.

Nämä tilanteet on hankalia, kun toinen ajaa täysin varoittamatta jostain 500km päästä ja pitäisi olla vastaanotto auki vaikka voi olla että juuri silloin oltaisiin haluttu olla rauhassa. Täällä päin asuu muitakin sukulaisia mutta "Meillä on tilaa", joten tänne tullaan. Ei toki tuossa tilanteessa käännytetä ketään pois, mutta ollaan kyllä kerrottu, että ilmoitusta jatkossa kiitos ja että tätä taloa tai pihaa pällistelemään ei kyllä tuoda yhtään outoa ihmistä. Siitä on toki loukkaannuttu, syynä varmaan se, että ei halutakaan ymmärtää.

Samaten ei ymmärretä että jos puhutaan kellonajoista ja toivotaan että tulkaa vaikka kuuden jälkeen niin tullaankin jo neljältä ja täällä kaikki kesken. Miksi talon isäntäväen toiveita ei voi kunnioittaa?

Jos ovat itse kutsumassa itseään mökille, ei mielestäni teidän pidä mitään ruveta perustelemaan tai pahoittelemaan ettei sovi. Ilmoitus vain että nyt ei tänä vuonna sovi, kiitos hei.

Kai te mökkilokit aka idi ootit ymmärrätte, että muiden mökeille mennään VAIN kutsuttuna? VAIN ja AINOASTAAN kutsuttuna? 

Vierailija kirjoitti:

Näissä haastavissa konfrontatioissa suosittelen aina ilmaisua tanssin keinoin.

Hehehe 😂 ja ehkä jopa polkan tahdissa 😂

Sinulla ap on ilmeisesti lapsia ja varmasti olet joutunut heillekin joskus tuottamaan pettymyksiä  eli sanomaan "ei" kun he ovat pyytäneet jotakin, mikä ei ole mahdollista.

Sama juttu tässä, tuotat pettymyksen, mutta sellaista tämä elämä on. Normaali ihminen on aikuisuuteen mennessä oppinut käsittelemään tuollaisia(kin) arkisia pettymyksiä, minkä sinä nyt mitä ilmeisimmin heille aiheutat.

Sanot vaan, että ikävä tuottaa teille pettymys, mutta nyt ei käy. He selviävät siitä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotte, että haluatte olla oman perheen kesken. Missä ongelma?

Viestittelivät niin iloisina, mitä kaikkea haluavat kanssamme juhannuksena mökillämme tehdä. Olivat käyneet jussijuomatkin Tallinnasta. Ei tämä ole aina niin helppoa kuin luulisi. Tuokin perhe on sellainen ehkä hieman yksinkertainen. En haluaisi loukata.

Ehkä eivät olekaan niin yksinkertaisia, kuin luulisit - noilla ovelilla jussijuomillaan ja muilla tekevät teille muka vaikeaksi sanoa, kiitos ei. Ja he itse nauravat partaansa, kun taas pääsevät ilmaiseksi teidän täyshoitolaan nautiskelemaan kesän ihanuuksista ja teidän herkuistanne.

Ap, sano 35 kertaa nämä lausee, ystävällisesti, mutta lujasti: "Kiitos, mutta EI käy - Nyt on niin paljon porukkaa, ettei mahdu muita".

Vierailija kirjoitti:

Laita juhannusaattoaamuna kuudelta viesti:

"Ollaan koko perhe vatsataudissa, kaikilta lentää tavaraa molemmista päistä. PS. Tuokaa lisää vessapaperia"

Mitäs tuo hyödyttäisi? Luuletko että itse itsensä kylään kutsunut lokkeilijapoppoo jättäisi mökkijussinsa viime tipassa välistä sen takia että muut ovat kipeänä? Ehei, ne tulisivat mökille aivan taatusti ja myöhästyisivät alkuperäisestä suunnitelmasta vain sen verran, mitä vessapaperipaketin ostamiseen aikaa menee. Todennäköisesti sanoisivat isäntäväelle että levätkää rauhassa ja lähtisivät ulos grillaamaan ja juopottelemaan.

Meillä tällaiset asiat on aina hiertänyt mun ja miehen välejä. Hän on sosiaalinen ja rakastaa vieraita ja on ylipäätään tosi hidas sanomaan kenellekään ei. Hän on tietty myös tosi pidetty tyyppi ja monet viettäisivätkin mielellään aikaa hänen seurassaan.

Minäkin tykkään vieraista ja olen kyllä hyvinkin vieraanvarainen emäntä, mutta tykkään olla myös itsekseni ja oman perheen kesken ja ihan tarvitsenkin sellaista rauhallisempaa meininiä aina aika ajoin. En halua vieraita joka jouluna ja juhannuksena. Osaan ja uskallan myös tarvittaessa kieltäytyä suorista kylääntuloehdotuksista.

Meillä on kivat ja tilavat puitteet sekä kotona että mökillä, kun ollaan niihin erityisesti panostettu. Nekin houkuttelevat vieraita varsinkin juhla-aikaan, jouluina ja juhannuksena yms.

No, ei ole varmaan vaikea arvata, että meille kylään haluajat lähestyvät mielellään miestäni, joka paitsi on yleensä erittäin motivoitunut saamaan meille vieraita, ei myöskään millään raaski/kehtaa sanoa kenellekään ei.

Mies siis lupaa, tai kiertelee niin epäselvästi, että rohkeat, kylään hinkuvat ihmiset otaksuvat vihreätä valoa näytetyn. Asian hoitaminen siitä eteen päin jää minun huolekseni. 

Joko siis alistun ja ryhdyn suunnittelemaan juhlaa vieraiden kera tai sitten itse perun vieraat. Ja saan tietty pahiksen maineen ja olen jo saanutkin, kun ne estämiset on aina mun hommiani. En halua nolata miestänikään, enkä pakottaa häntä mihinkään sellaiseen, mikä on hänelle todella vaikeata. Siksi joustan aika usein, mutta kyllä sekin syö naista.

Voin sanoa, että aika ärsyttävä ongelma yhteiselämässä tämä tällainen! Mies muuten ihana ja kiva ja tosiaan erittäin hyvää seuraa mullekin.

Oikeastikos aikuiset ihmiset ihan valehtelee sairauksista, muista menoista ja toisista vieraista?!

Eikö ole munaa sanoa vain että valitettavasti tänä juhannuksena ei sovi. Syy ei kuulu kenellekään sen tarkemin muutenkaan.

Hei 97...jos miehesi lupaa vieraiden tulla niin miksi sinä alat suunnitella ja puuhata niitä juhlia? Eikö se ole miehen homma? Anna miehen kerrankin hoitaa kaikki alusta loppuun niin tuskin on vieraita heti taas kutsumassa.

Tänä vuonna vietämme juhannusta vain oman perheen kesken, Ville, minä ja lapset.

Oliko vaikeaa ?