Lasten huoltajuus vaikeassa erossa

Vierailija kirjoitti:

Haluatko lapsille parasta vai haluatko olla itsekäs?

Sokea Reettakin näkee, että lapsille parempi ja tasapainoisempi vanhempi on heidän isänsä. 

Se, että rakastan uutta kumppaniani, ei ole este rakkaudelle poikiani kohtaan. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lasten olisi parempi olla isän luona ilman uusperhepölöilyä varsinkin, jos isä on hyvä

Tod.näk isälläkin joskus uusi kumppani. Joten se ei ole mielestäni syy. ap

Juu mutta isällä ei ole nyt uutta kumppania eikä isä ole nyt raskaana

Onko tämä oikea arkumentti minua vastaan lastenvalvojalla? ap

Totta hitossa on. Siellä käydään keskustelua esim. kummalla on paremmat mahdollisuuden elättää lapsia, kumpi pystyy pitämään lapsen olosuhteet mahdollisemman muuttomattomina, säilyykö lapsilla sama hoito/koulupaikka, jne..

Ei kumpikaan yksinhuoltajuutta saa, viikko-viikko systeemi on hyvä, kun isäkin selvästi haluaa lastensa kanssa elää, ihan samoin kuin sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lasten olisi parempi olla isän luona ilman uusperhepölöilyä varsinkin, jos isä on hyvä

- lasten toisessa kodissa olisi vieras mies

- lasten toiseen kotiin on tulossa lisää huollettavia

- lapset on ollut isän luona useita kuukausia ennen kuin ollaan edes sovitteluvaiheessa

- isän koti on lapsille tuttu

- kun huoltajuudesta päästään sopimaan lapsilla on vakiintuneet olosuhteet isän luona

Voi isälläkin olla kotona joskus kodissa uusi vieras nainen. Voiko uusi kumppani olla este huoltajuudelle? ap

Voi olla joskus, mutta NYT on NYT ja sinun asemasi on suoraan sanottuna heikko NYT! Toivottavasti tulet järkiisi ja olet lastesi puolella etkä revi heitä pois kodistaan jonkun vieraan miehen hoiteisiin.

Ap, ikävä tilanne sinulla. Teit virheen lähtiessäsi ilman lapsia. Oikeudessa se saatetaan tulkitaan siten, että lasten olosuhteet ovat vakiintuneet isän luokse. Ovatko kirjasi vielä edellisessä kodissasi? Jos ovat, se hieman helpottaa tilannetta. Muista: lastenvalvojalla ei sovita yhtään mitään, elleivät vanhemmat pysty keskenään sopimaan. Sinun ei siis tarvitse - eikä pidä - suostua mihinkään, mitä lastenvalvoja tai isä ehdottavat, ellei ehdotus ole mielestäsi hyvä lapsille. Ainoa taho, joka pystyy päättämään sinun ja isän lapsista on oikeus, mikäli vanhemmat eivät pääse sopuun. Ja sinne sinun luultavasti kannattaa lähteä, jos raskaudeltasi jaksat raskaan prosessin. Kuitenkin parempi olisi lasten kannalta, ettei oikeuteen tarvitsisi lähteä. Ehdottaisin seuraavaa: Yritä jutella lasten isän kanssa niin hyvässä yhteistyössä kuin suinkin. Yrittäkää sopia asiat ilman riitaa. Tiedän että kuulostaa todella absurdilta tässä tilanteessa. Mutta koska lastesi isä on hyvä isä niin hän ei silloin luultavastikaan ole mahdoton persoona, eikä ikuisesti vihainen. Lapsesi tarvitsevat, ja kaipaavat äitiään, sen tulee lastesi isä kyllä huomaamaan. Myös uusi sisarus tulee olemaan lapsille tärkeä. Mielestäni viikko-viikko -systeemi on todella raskas noin pienille lapsille. Heidän aikakäsityksensä on erilainen kuin isompien lasten, ja viikko saattaa tuntua loputtomalta pienen lapsen mielessä. Ajattele sitä ikävää, jota lapsi tuntee aina viikon erossa ollessaan isää kohtaan ja viikon erossa ollessaan äitiä kohtaan. Ja taas ikävä toistuu, viikko toisensa jälkeen. Jos kuitenkin päädytte viikko-viikko -systeemiin, niin olisi upeaa jos lapset voisivat tavata toista vanhempaa viikon aikana. Tai ainakin asuisitte niin lähekkäin, että lapset voisivat piipahtaa toisen luona. Olet jo aika pitkään "alistunut" siihen, että näet lapsia vain vähän. Tämä voi toisaalta toimia sinun kannaltasi hyvänä näyttönä oikeudessa, että isä ei tue lasten suhdetta etävanhempaan, eli sinuun. Kuitenkin nyt kun kyseessä on tuore tilanne, voisi ehkä olla viisainta "antaa pölyn laskeutua" ja yrittää neuvotella lasten isän kanssa. Vaikea tilanne, yritä jaksaa.

On todella törkeää laittaa lapseet noin monen ison muutoksen läpi. Vanhempien ero on itsessään kamala asia ja toipumiseen menee vuosia mutta lisänä uusi mies äidillä, uusi kämppä ja uusi vauva. Yksikään vastuullinen vanhempi ei toimisi noin!

Ja vauvat ei nykypäivänä tule yllätyksenä, kun kaikki tietävät, miten niitä tehdään. Onko muuten varmasti uuden miehen vauva vai kenties exän? Jos erosta vain 1,5 kk.

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa olet kerennyt tuheroasi jakamaan jos olet muka ollut täysipäiväinen hoitaja lapsillesi? 

Vai ovatko edelliset vahingot katsoneet vierestä kun naapurin Pera jyystää äiskää?

Lapset eivät ole nähneet mitään vahingollista. Minulla on ollut myös omaa aikaa hoitovapaalla tukiverkkojen ansiosta.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko lapsille parasta vai haluatko olla itsekäs?

Sokea Reettakin näkee, että lapsille parempi ja tasapainoisempi vanhempi on heidän isänsä. 

Se, että rakastan uutta kumppaniani, ei ole este rakkaudelle poikiani kohtaan. ap

Ei liity mitenkään se, ketä rakastat, vaan se mikä on lapsillesi parasta. Se et ikävä kyllä ole sinä ja uusin siittäjäsi. Ymmärrän että sinun on vaikea sitä ymmärtää. 

Sinä, kahden pienen lapsen äitinä olet juossut vieraissa, pamahtanut taas paksuksi syrjähypystä, muuttanut lapsille vieraan ihmisen luokse vieraaseen ympäristöön. Luuletko etteivät ne sossut katso tuollaisia olosuhteita vähän kieroon, varsinkin kuin tekstiesi perusteella et vaikuta penaalin terävimmältä kynältä. Googleta Jonna Serttilä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kumpikaan yksinhuoltajuutta saa, viikko-viikko systeemi on hyvä, kun isäkin selvästi haluaa lastensa kanssa elää, ihan samoin kuin sinäkin.

Vuoroasumista ei vaan suositella alle 3- vuotiaille lapsille. Eikä vanhenmille, joiden välit on riitaisat. Entä ap kotien etäisyys? Säilyykö päivähoito samana?

Ainiin, lisäys äskeiseen. Tietenkin teille tulee yhteishuoltajuus. Se on aivan selvä asia (jos sitä molemmat haluavat). Oikeuskin tulee päätymään siihen ratkaisuun (ellei jompi kumpi teistä ole vakava rikollinen). Sinun ei siis pidä pelätä huoltajuuden menettämistä. Yhteishuoltajuudella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tapaamisoikeuden kanssa. Lapsilla tulee olemaan vain yksi lähivanhempi, ja yksi etävanhempi. Etällä on tapaamisoikeus lapsiin, ja sen kuinka usein tapaamisoikeus tulee olemaan, määrittää oikeus, ellette te vanhemmat siihen pysty. Oikeus määrää erittäin harvoin viikko-viikko -kuviota. Sitä ei edes lastensuojelu suosittele, koska se on niin raskas pienille lapsille.

Trolli,trollimpi, trollein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko lapsille parasta vai haluatko olla itsekäs?

Sokea Reettakin näkee, että lapsille parempi ja tasapainoisempi vanhempi on heidän isänsä. 

Se, että rakastan uutta kumppaniani, ei ole este rakkaudelle poikiani kohtaan. ap

Ei niin, mutta se, että vaarannat lastesi hyvinvoinnin pakottamalla heidät tuollaisen sekoilun keskelle taas on. Ja kyllä, tämä on ehdottomasti argumentti sinua vastaan lasten huoltajuudesta ja tapaamisista sovittaessa.

Lapsen tapaamisoikeuksissa ei ajatella, mikä olisi vanhemmille mukavaa ja vaivatonta, vaan lapsen etua ja oikeutta.

Jos lapset 2v ja 4v vuoroviikko systeemi tuskin edistäisi lapsen hyvinvointia ja etua, kun toinen koti ja ympäristö, uusi vauva ja vielä uusi puoliso, joka lapselle merkitsee täysin vierasta kotia ja ympäristöä. Ja todennäköisesti vielä hiljattain ydinperheen hajoaminen ja äidin menettäminen.

Jos rakastat lapsia, anna lasten olla siellä mitä pitävät kotonaan eli miehellä. Sinä kestät aikuisena muutokset, ei 2v ja 4v lapset ja nyt olet siirtämässä lasten harteille suuren taakan, kun haluat omat etusi menevän lapsen edun edelle.

Ja miksi ihmeessä noin pienten lasten kuvittelelet ravaavan viikottain kahden kodin väliä, kun sitä harvoin jaksavat vanhemmatkaan ja lapset viimeistään teini-iässä tekee sille stopin, kun saavat äänensä kuulemaan.

Et sitten huor aamaan alkaessasi miettinyt, että pojat tarvitsevat molemmat vanhemmat? Eikös ajatus tule hiukan jälkijättöisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkaa itse laukkusi kerran viikossa, jos se on sinusta kivaa. Pienempi lapsi on ainakin ihan liian pieni vuoroasumiseen, eikä sisaruksia eroteta toisiaan. Ja vuoroasuminen voi toimia vain jos vanhempien välit on hyvät, joten unohda.

Mitkä on minun mahikset saada pojat? Olen hoitanut heitä pääsääntöisesti kotona ennen eroa. ap

Eihän tuo anna hyvää kuvaa vastuullisena vanhempana, kun noin pienet lapset jätit ja läksit kävelemään, etkä hakenut apua, jos olisit sitä tarvinnut. Ja nyt jo vauva tulossa ja uusi kumppani.

Ja ongelmaksi muodostuu sinun elatuskykysi, jos lapset olisi luonasi, kun lapsia olisi kolme ja uuden kumppanin tulot vaikuttavat tukiin, vaikka hänellä ei ole elatusvelvollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa olet kerennyt tuheroasi jakamaan jos olet muka ollut täysipäiväinen hoitaja lapsillesi? 

Vai ovatko edelliset vahingot katsoneet vierestä kun naapurin Pera jyystää äiskää?

Lapset eivät ole nähneet mitään vahingollista. Minulla on ollut myös omaa aikaa hoitovapaalla tukiverkkojen ansiosta.ap

Ja käytit ajan tuhoamalla poikiesi kodin?

Loistavaa!

Tämän on pakko olla provo. Ei nyt kukaan täysijärkinen ihminen tuolla tavalla menee munimaan niin monen ihmisen elämää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kumpikaan yksinhuoltajuutta saa, viikko-viikko systeemi on hyvä, kun isäkin selvästi haluaa lastensa kanssa elää, ihan samoin kuin sinäkin.

Mietippä vähän, onko se lapsen etu muuttaa turvallisesta kodistaan täysin vieraaseen ympäristöön ja kotiin, jossa lapsille tuntematon vauva ja uusi isäpuoli.

Ja entä ap. kolmen lapsen elatuskyky, sillä uuden miehen varallisuus ja tulot vaikuttavat tukiin. Suostuuko uusi mies elättämään ap. entisen suhteen lapset? Ap. kertoi olleen kotona ja jos nuorin 2v niin todennäköisesti hän saa vain minimi päivärahan.

Samoin pitäisi lapsilla olla riittävästi tilaa asua.

Tuossa tilanteessa yhteishuoltajuus ja vuoroviikko-systeemi epätodennäköinen, eikä se palvele lapsen etua. Ja vielä päälle riitainen ero.

Vierailija kirjoitti:

Tämän on pakko olla provo. Ei nyt kukaan täysijärkinen ihminen tuolla tavalla menee munimaan niin monen ihmisen elämää.

Ero olisi tullut joka tapauksessa. Tämä meni väärässä järjestyksessä, myönnän. Ei olla varmasti ainoa eroava perhe pikkulapsiaikana. Tuskin myöskään oon harvinaista, että eroon kolmansia osapuolia. En itse etukäteen ole tälläista suunnitellut. Elämä vie. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko lapsille parasta vai haluatko olla itsekäs?

Sokea Reettakin näkee, että lapsille parempi ja tasapainoisempi vanhempi on heidän isänsä. 

Se, että rakastan uutta kumppaniani, ei ole este rakkaudelle poikiani kohtaan. ap

Mutta olit kuitenkin valmis särkemään lapsiltssi tuhanneksi sirpaleeksi lapsen ehjän kodin ja jätit lapset isälleen, kun ne olivat uuden rakkauden tiellä.

Onko mies sen arvoinen? Mistä tiedät etukäteen?