Lue keskustelun säännöt.
lakiosan maksaminen
11.06.2019 |
Miten lakiosa katetaan eli mistä omaisuudesta? Voiko testamentinsaaja maksaa lakiosan saajalle lakiosan rahana, vai joutuuko testamentin saaja lakiosan saajan kanssa omistamaan yhdessä esim. asunnon, jos lakiosana kelpaa vain osuus asunnosta, eikä hän halua lakiosaansa rahana? Mitä tapahtuu irtaimistolle? Onko lakiosan saajalla oikeus myös asunnon irtaimistoon eli voiko hän tulla paikan päälle valitsemaan haluamiansa tavaroita? Jos lakiosan saanut perillinen ei halua osuuttaan rahana, onko vaihtoehtona silloin vain pesänjakajan hankkiminen?
Kommentit (47)
Leskellä on halutessaan oikeus asua asunnossa niin kauan kuin haluaa, joten lakiosaa ei saa asunnosta, jos muuta ei ole. Jos ei ole leskeä, niin asunto myydään ja rahat jaetaan perintökaaren mukaan. Näistä asioista sovitaan, kun tehdään perukirja ja omaisuuden jako pesänjakajan kanssa. Lesken ei tarvitse antaa mitään irtaimistostakaan lakiosana. Avoliitossa ei ole lesken avio-oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leskeä ei ole. Kysymys on siitä, että testamentinsaaja haluaa maksaa lakiosan rahana, mutta lakiosan saaja ei halua rahaa, vaan yhteisomistuksen ja valita irtaimistosta haluamansa. Voiko siis testamentinsaaja silti maksaa lakosan rahana päästämättä lakiosan saajaa tutkimaan asunnon irtaimistoa? Testamentin tekijän tahto oli siis tämä, mutta hän ei kirjannut sitä mihinkään, lakiosa on määrätty tietysti testamentissa. Irtaimisto on normaalia taloustavaraa ja muistoesineitä, ei mitään suuria rikkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Leskeä ei ole. Kysymys on siitä, että testamentinsaaja haluaa maksaa lakiosan rahana, mutta lakiosan saaja ei halua rahaa, vaan yhteisomistuksen ja valita irtaimistosta haluamansa. Voiko siis testamentinsaaja silti maksaa lakosan rahana päästämättä lakiosan saajaa tutkimaan asunnon irtaimistoa? Testamentin tekijän tahto oli siis tämä, mutta hän ei kirjannut sitä mihinkään, lakiosa on määrätty tietysti testamentissa. Irtaimisto on normaalia taloustavaraa ja muistoesineitä, ei mitään suuria rikkauksia.
Jos on olemassa testamentti, missä lakiosa määrätään annettavaksi rahana, niin asiahan on silloin harvinaisen selvä. Testamentin saajan on vain tyydyttävä osaansa. Ellet usko asunnossa olevan mitään perukirjan ulkopuolelle jäänyttä huomattavan arvokasta omaisuutta, niin ei kannata ryhtyä riitelemään. Jos taas haluat jonkun tietyn esineen muistoksi, niin pesänjakajan läsnäollessa voi löytyä paremmin halukkuutta lahjoittaa se.
Sehän se on, että testamentissa jätetään lakiosa, mutta ei mainita, mistä ja miten se katetaan. Lakiosan saaja ei halua rahaa, vaan yhteisomistusta. Joten miten toimia? Pitääkö hankkia pesänjakaja, joka sitten myy kaiken ja maksaa osuudet rahana?
En oikein ymmärrä miksi joku haluaisi väkisin yhteisomistusta asuntoon jonka toinen osapuoli ei sitä halua? Tuosta ei seuraa mitään muuta kuin riitaa ja vaikeutta.
Jos näin isosta asiasta ei päästä sopuun, kannattaa suosiolla laittaa kämppä myyntiin ja rahat tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ahneet sululaiset veivät kuolleen irtaimiston suurimmaksi osaksi. Loput myytiin ja maksoin kauppasummasta lakiosat suoraan muiden perillisten tileille.
TotuusSattuu kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi joku haluaisi väkisin yhteisomistusta asuntoon jonka toinen osapuoli ei sitä halua? Tuosta ei seuraa mitään muuta kuin riitaa ja vaikeutta.
Jos näin isosta asiasta ei päästä sopuun, kannattaa suosiolla laittaa kämppä myyntiin ja rahat tasan.
Niinpä. Kyseessähän on vain kiusanteko. Ilmeisesti on pakko ottaa pesänjakaja mukaan jakamaan eli myymään ja sitten osuudet voidaan maksaa rahalla. Kysyin vain täältä neuvoa, jos lakiosan voisi kuitenkin maksaa rahalla ilman, että mukaan joutuu ottamaan pesänjakajan. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ahneet sululaiset veivät kuolleen irtaimiston suurimmaksi osaksi. Loput myytiin ja maksoin kauppasummasta lakiosat suoraan muiden perillisten tileille.
Tämä. Testamentin tekijä ei halunnut, että lakiosan saaja pääsisi tonkimaan hänen irtaimistoaan, mutta ei kai sitä voi estääkään, jos sitä ei ole kirjattu testamenttiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ahneet sululaiset veivät kuolleen irtaimiston suurimmaksi osaksi. Loput myytiin ja maksoin kauppasummasta lakiosat suoraan muiden perillisten tileille.
Kenelle testamentti oli tehty, sinulleko? Ja vainajan lapset vaativat lakiosansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ahneet sululaiset veivät kuolleen irtaimiston suurimmaksi osaksi. Loput myytiin ja maksoin kauppasummasta lakiosat suoraan muiden perillisten tileille.
Oliko puolisosi siis tehnyt testamentin hyväksesi ja lapset tyhjensivät irtaimiston?
Lakiosa maksetaan rahana aina kun se on mahdollista. Jos rahaa,eikä muuta omaisuutta asunnon lisäksi ole, niin siinä tapauksessa on ainut mahdollisuus osuus asunnosta.
Testamenttiin yleensä laitetaan lisäyksenä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Usein jos testamentti on tehty puolisolle, niin mukaan liitetään toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa maksetaan rahana aina kun se on mahdollista. Jos rahaa,eikä muuta omaisuutta asunnon lisäksi ole, niin siinä tapauksessa on ainut mahdollisuus osuus asunnosta.
Testamenttiin yleensä laitetaan lisäyksenä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Usein jos testamentti on tehty puolisolle, niin mukaan liitetään toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.
Nyt meni kyllä metsään viimeisessä lauseessa. Leskellä on aina oikeus asua asunnossa halutessaan, mutta jos kyse on rahasta, niin ainoa tapa estää lakiosuuden maksamista on hallintaoikeustestamentti.
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi joku haluaisi väkisin yhteisomistusta asuntoon jonka toinen osapuoli ei sitä halua? Tuosta ei seuraa mitään muuta kuin riitaa ja vaikeutta.
Jos näin isosta asiasta ei päästä sopuun, kannattaa suosiolla laittaa kämppä myyntiin ja rahat tasan.
Niinpä. Kyseessähän on vain kiusanteko. Ilmeisesti on pakko ottaa pesänjakaja mukaan jakamaan eli myymään ja sitten osuudet voidaan maksaa rahalla. Kysyin vain täältä neuvoa, jos lakiosan voisi kuitenkin maksaa rahalla ilman, että mukaan joutuu ottamaan pesänjakajan. AP
Mikä sinulla on pesänjakajaa vastaan? Yleensä ottaen ihmiset tietävät perintökaaresta hyvin vähän, ja sekin tieto on vähän niin ja näin. Kenelläkään perillisellä ei ole oikeutta viedä asunnosta mitään ennen kuin omaisuus on luetteloitu, ei myöskään maksaa laskuja ja hoitaa mitään asioita ilman valtakirjaa muilta pesän osakkailta. Kukaan ei saa päättää pesän yhteisomistuksesta yksin, vaan yhdenkin osakkaan vaatiessa asunto, mökki tai muu vastaava myydään ja jaetaan rahana. Yhteisomistukset ovat sellaisia, että niistä ei tule kuin harmia useimmiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa maksetaan rahana aina kun se on mahdollista. Jos rahaa,eikä muuta omaisuutta asunnon lisäksi ole, niin siinä tapauksessa on ainut mahdollisuus osuus asunnosta.
Testamenttiin yleensä laitetaan lisäyksenä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Usein jos testamentti on tehty puolisolle, niin mukaan liitetään toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.Nyt meni kyllä metsään viimeisessä lauseessa. Leskellä on aina oikeus asua asunnossa halutessaan, mutta jos kyse on rahasta, niin ainoa tapa estää lakiosuuden maksamista on hallintaoikeustestamentti.
Mun vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti ja siinä toive, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vaan että saisivat perinnön molempien kuoltua. Näin tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi joku haluaisi väkisin yhteisomistusta asuntoon jonka toinen osapuoli ei sitä halua? Tuosta ei seuraa mitään muuta kuin riitaa ja vaikeutta.
Jos näin isosta asiasta ei päästä sopuun, kannattaa suosiolla laittaa kämppä myyntiin ja rahat tasan.
Niinpä. Kyseessähän on vain kiusanteko. Ilmeisesti on pakko ottaa pesänjakaja mukaan jakamaan eli myymään ja sitten osuudet voidaan maksaa rahalla. Kysyin vain täältä neuvoa, jos lakiosan voisi kuitenkin maksaa rahalla ilman, että mukaan joutuu ottamaan pesänjakajan. AP
Mikä sinulla on pesänjakajaa vastaan? Yleensä ottaen ihmiset tietävät perintökaaresta hyvin vähän, ja sekin tieto on vähän niin ja näin. Kenelläkään perillisellä ei ole oikeutta viedä asunnosta mitään ennen kuin omaisuus on luetteloitu, ei myöskään maksaa laskuja ja hoitaa mitään asioita ilman valtakirjaa muilta pesän osakkailta. Kukaan ei saa päättää pesän yhteisomistuksesta yksin, vaan yhdenkin osakkaan vaatiessa asunto, mökki tai muu vastaava myydään ja jaetaan rahana. Yhteisomistukset ovat sellaisia, että niistä ei tule kuin harmia useimmiten.
Mutta kun tässä on kyseessä testamenttilahjoitus jollekin muulle kuin puolisolle. Testamentissa on myös määrätty, että vainajan rintaperilliselle maksetaan hänen lakiosuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa maksetaan rahana aina kun se on mahdollista. Jos rahaa,eikä muuta omaisuutta asunnon lisäksi ole, niin siinä tapauksessa on ainut mahdollisuus osuus asunnosta.
Testamenttiin yleensä laitetaan lisäyksenä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Usein jos testamentti on tehty puolisolle, niin mukaan liitetään toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.Nyt meni kyllä metsään viimeisessä lauseessa. Leskellä on aina oikeus asua asunnossa halutessaan, mutta jos kyse on rahasta, niin ainoa tapa estää lakiosuuden maksamista on hallintaoikeustestamentti.
Mun vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti ja siinä toive, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vaan että saisivat perinnön molempien kuoltua. Näin tehtiin.
Ihan yleinen lisäys keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin. Harva lapsi lähtee silloin vaatimaan lakiosaansa, jota on haettava kuuden kuukauden sisällä testamentin julkistamisesta.
Tästä on olemassa ihan selvä teksti Perintökaaressa.
"5 § (11.10.2002/843)
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty."
Eli testamentinsaaja voi halutessaan suorittaa lakiosan rahana, paitsi jos testamentissa kielletään tämä. Ja tässä aloittajan tapauksessahan ei mitään sellaista kieltoa testamentissa lue.
Lakiosan saajalla ei ole mitään lain suomaa oikeutta saada osuutta kiinteistöstä, jotain tavaraa tms.
Maksa rahana ja sano jyrkästi että vainajan jälkeensä jättämää omaisuutta ei tällä henkilöllä ole mitään asiaa tulla penkomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi joku haluaisi väkisin yhteisomistusta asuntoon jonka toinen osapuoli ei sitä halua? Tuosta ei seuraa mitään muuta kuin riitaa ja vaikeutta.
Jos näin isosta asiasta ei päästä sopuun, kannattaa suosiolla laittaa kämppä myyntiin ja rahat tasan.
Niinpä. Kyseessähän on vain kiusanteko. Ilmeisesti on pakko ottaa pesänjakaja mukaan jakamaan eli myymään ja sitten osuudet voidaan maksaa rahalla. Kysyin vain täältä neuvoa, jos lakiosan voisi kuitenkin maksaa rahalla ilman, että mukaan joutuu ottamaan pesänjakajan. AP
Mikä sinulla on pesänjakajaa vastaan? Yleensä ottaen ihmiset tietävät perintökaaresta hyvin vähän, ja sekin tieto on vähän niin ja näin. Kenelläkään perillisellä ei ole oikeutta viedä asunnosta mitään ennen kuin omaisuus on luetteloitu, ei myöskään maksaa laskuja ja hoitaa mitään asioita ilman valtakirjaa muilta pesän osakkailta. Kukaan ei saa päättää pesän yhteisomistuksesta yksin, vaan yhdenkin osakkaan vaatiessa asunto, mökki tai muu vastaava myydään ja jaetaan rahana. Yhteisomistukset ovat sellaisia, että niistä ei tule kuin harmia useimmiten.
Mutta kun tässä on kyseessä testamenttilahjoitus jollekin muulle kuin puolisolle. Testamentissa on myös määrätty, että vainajan rintaperilliselle maksetaan hänen lakiosuutensa.
Aloitus oli sen verran sekava, ettei siitä oikein saanut tolkkua onko ap rintaperillinen vai mikä. Rintaperilliseltä ei voi evätä osuutta mitenkään muuten kuin hallintaoikeustestamentilla, joka on tehty puolisoiden kesken. Sekin vain siirtää omaisuuden jakamista ja veroseuraamuksia (mitä varten se yleensä tehdään) siiheksi, kunnes perittävä on kuollut.
Kannattaa käyttää asiantuntija-apua näissä asioissa, ei kysellä netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa maksetaan rahana aina kun se on mahdollista. Jos rahaa,eikä muuta omaisuutta asunnon lisäksi ole, niin siinä tapauksessa on ainut mahdollisuus osuus asunnosta.
Testamenttiin yleensä laitetaan lisäyksenä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Usein jos testamentti on tehty puolisolle, niin mukaan liitetään toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.Nyt meni kyllä metsään viimeisessä lauseessa. Leskellä on aina oikeus asua asunnossa halutessaan, mutta jos kyse on rahasta, niin ainoa tapa estää lakiosuuden maksamista on hallintaoikeustestamentti.
Mun vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti ja siinä toive, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vaan että saisivat perinnön molempien kuoltua. Näin tehtiin.
Ihan yleinen lisäys keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin. Harva lapsi lähtee silloin vaatimaan lakiosaansa, jota on haettava kuuden kuukauden sisällä testamentin julkistamisesta.
Näissä ratkaisuissa kannattaa aina muistaa, että joskus se "molempien kuoltua" voi ollakin yli 20 vuoden päästä ensimmäisen kuolemasta. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti kannattaa aina tehdä määräajaksi, esim. 10 vuodeksi. Pahimmassa tapauksessa leski kituu dementoituneena hoitokodissa 10-15 vuotta, ja omaisuus on sen aikaa hunningolla. Sitä ei voi myydä tai lahjoittaa, kun elinikäinen hallintaoikeus on päällä. Appiukkoni 71-v vielä odottelee perintöänsä..
up