Kuinka päästä emotionaalisesti yli vanhasta seurustelukumppanista?
Hei kaikille arvon AV-palstalaisille! Joudun jakamaan tekstin pariin osaan pituuden vuoksi, pahoittelut siitä.
Tästä aiheesta on varmasti jo useampia ketjuja kautta historian tehty, mutta ajattelinpa silti laittaa vielä yhden. Tämä ongelmani on varmaan suurimmalle osalle triviaali, joku toinen taas saattaa löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Kaikkinensa, jos saisin arvon AV-palstalaisten näkemyksiä aiheesta, olisin erittäin iloinen.
Taustaa hieman senverran, että kyseessä on tosiaan vanha seurustelukumppani nuoruusvuosilta. Olin jo omasta mielestäni päässyt hänestä ylitse, vaikka siinäkin kesti kyllä aivan liian monta vuotta työstää tuskaa. Kyseessä oli ensimmäinen ns. kunnon rakkaussuhde. Aikaisemminkin toki oli ihastuksia tullut ja mennyt, mutta tämän yhden kanssa tuli koettua sellaisia tunteita, joita en ole sen jälkeen edes murto-osaltaan päässyt kokemaan. Joku ehkä saattaa tässä vaiheessa tunnistaa itsensä. Kaikillahan meillä on ollut niitä ensirakkauksia ja "mukamas" elämän paras kumppani siinä vierellä, mutta hommat on vain menneet jossain kohtaa sivuraiteelle tai tunteet loppuivat kesken.
1/3
Mä oon yli 30 ja kukaan ei koskaan halunnut et levittäisin sakseni hänelle...