Mitä jos ei tiedä haluaako lapsia?!
Moi!
Tilanne on tämä. Seurustelen miehen kanssa joka on nyt 37 vuotias ja minä 28. Miehellä on jo yksi lapsi entisestä suhteestaan. Mies haluaisi tehdä kanssani lapsen, olemme puhuneet asiasta muutamia kertoja mutta en oikeasti tiedä haluanko itse omia lapsia koskaan...
Olen aina pitänyt lapsista ja minusta varmasti tulisi myös hyvä äiti lapsellemme. En tiedä onko asia niin että mikäli en halua lapsia koskaan niin eroamme.. mies siis haluaisi saada lapsen ennenkuin täyttää 40 eli aika kiire alkaa tulemaan.. Olen myös urani nousukiidossa tällähetkellä joten sekin on yksi mikä painaa mieltä että jos lähden nyt pois niin miten urani käy..
Ja en tiedä jos taas nyt päätän että en tee lapsia niin mitäs sitten jos jostain syystä myöhemmin haluankin ja sitten kadun sitä päätöstä myöhemmin?
Kommentit (16)
En tekisi painostuksen alla. Mieti myös, että jos mies (tai sinä) haluatte eron, sinusta tulee todennäköisesti yksinhuoltaja. Oletko valmis sellaiseen elämään? Miten urasi silloin käy? Jos tuo on miehellesi kynnyskysymys, valitettavasti se on sitten eron paikka. Sinulla on vielä paljon aikaa saada lapsi, jos myöhemmin haluat.
Olet siis hopeaketun napannut? Tai siis kettu napannut sinut. Älä huoli, tuo on ihan normaali hopeaketun sitouttamistaktiikka.
N23 + 2 lsdts hopeaketun kanssa
Parikymmentä vuotta sitten paras kaverini suostui tekemään lapsen vasten tahtoaan, koska hänen miehensä uhkasi lähteä tekemään niitä jonkun muun kanssa. Kaverini on hyvä äiti ja piti lasta maailman tärkeimpänä asiana, mutta kertoi silti, että jos saisi valita uudelleen, jättäisi lapsen tekemättä. Vaikka lapsia oli vain yksi ja rahaa oli yllin kyllin, kaverini elämä mullistui täysin ja tulevaisuudensuunnitelmat kariutuivat, mutta hänen miehensä jatkoi olemistaan aivan entiseen tapaan.
Ei tuo valinta ole helppo. Aloita asian ratkaiseminen kysymällä mieheltäsi, mikä valinta johtaa eroamiseen. Äläkä anna kiristää itseäsi.
Et tietenkään hanki lasta jos et itse sitä aidosti halua.
Vierailija kirjoitti:
Parikymmentä vuotta sitten paras kaverini suostui tekemään lapsen vasten tahtoaan, koska hänen miehensä uhkasi lähteä tekemään niitä jonkun muun kanssa. Kaverini on hyvä äiti ja piti lasta maailman tärkeimpänä asiana, mutta kertoi silti, että jos saisi valita uudelleen, jättäisi lapsen tekemättä. Vaikka lapsia oli vain yksi ja rahaa oli yllin kyllin, kaverini elämä mullistui täysin ja tulevaisuudensuunnitelmat kariutuivat, mutta hänen miehensä jatkoi olemistaan aivan entiseen tapaan.
Ei tuo valinta ole helppo. Aloita asian ratkaiseminen kysymällä mieheltäsi, mikä valinta johtaa eroamiseen. Äläkä anna kiristää itseäsi.
Ei ne tulevaisuuden suunnitelmat yhteen lapseen kariudu, edellyttäen, että lapsi on siinä määrin terve, että hän voi mennä normaalisiti hoitoon ja kouluun jne.
Jos ei ole saanut elämässään mielestään tarpeeksi aikaan, on helppo syyttää sitä lasta (ja miestä)
Mitä ap:hen tulee, tottakai lasta pitää haluta ensisijaisesti itse.
En tekisi lasta, jollen itse varmasti haluaisi juuri sillä hetkellä. Miehesi on eronnut ensimmäisen lapsensa äidistä, miksi? Mitä jos jättää sinutkin saatuaan siemenensä leviämään? Tiedän jampan, jolla on yhteensä melkein kymmenen lasta kolmen eri naisen kanssa. Panee paksuksi kerran, pari, kolme, häipyy ja etsii uuden uhrin.
Jos liittonne on siitä kiinni, suostutko sinä lapsentekoon, päästä mies menemään hyvillä mielin ja etsi uusi, joku, joka ajattelee asiasta samoin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymmentä vuotta sitten paras kaverini suostui tekemään lapsen vasten tahtoaan, koska hänen miehensä uhkasi lähteä tekemään niitä jonkun muun kanssa. Kaverini on hyvä äiti ja piti lasta maailman tärkeimpänä asiana, mutta kertoi silti, että jos saisi valita uudelleen, jättäisi lapsen tekemättä. Vaikka lapsia oli vain yksi ja rahaa oli yllin kyllin, kaverini elämä mullistui täysin ja tulevaisuudensuunnitelmat kariutuivat, mutta hänen miehensä jatkoi olemistaan aivan entiseen tapaan.
Ei tuo valinta ole helppo. Aloita asian ratkaiseminen kysymällä mieheltäsi, mikä valinta johtaa eroamiseen. Äläkä anna kiristää itseäsi.
Ei ne tulevaisuuden suunnitelmat yhteen lapseen kariudu, edellyttäen, että lapsi on siinä määrin terve, että hän voi mennä normaalisiti hoitoon ja kouluun jne.
Jos ei ole saanut elämässään mielestään tarpeeksi aikaan, on helppo syyttää sitä lasta (ja miestä)
Mitä ap:hen tulee, tottakai lasta pitää haluta ensisijaisesti itse.
Kyllä ne kariutuvat, kun suunnitelma on ollut nimenomaan olla tekemättä yhtään lasta. Jos tekee ja hoitaa lapsen aikuiseksi asti, ei voi viettää lapsetonta elämää. Ei tämän ymmärtäminen vaikeaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymmentä vuotta sitten paras kaverini suostui tekemään lapsen vasten tahtoaan, koska hänen miehensä uhkasi lähteä tekemään niitä jonkun muun kanssa. Kaverini on hyvä äiti ja piti lasta maailman tärkeimpänä asiana, mutta kertoi silti, että jos saisi valita uudelleen, jättäisi lapsen tekemättä. Vaikka lapsia oli vain yksi ja rahaa oli yllin kyllin, kaverini elämä mullistui täysin ja tulevaisuudensuunnitelmat kariutuivat, mutta hänen miehensä jatkoi olemistaan aivan entiseen tapaan.
Ei tuo valinta ole helppo. Aloita asian ratkaiseminen kysymällä mieheltäsi, mikä valinta johtaa eroamiseen. Äläkä anna kiristää itseäsi.
Ei ne tulevaisuuden suunnitelmat yhteen lapseen kariudu, edellyttäen, että lapsi on siinä määrin terve, että hän voi mennä normaalisiti hoitoon ja kouluun jne.
Mutta siitä terveydestäkään kun ei saa mitään takuuta. Ja jos jää yksin sen lapsen kanssa, on uralla eteneminen melkoisen taistelun takana. Varsinkin jos ei alunperinkään halunnut sitä lasta, voi olla vaikea välttyä katkeruudelta, eikä se olisi oikein sitä lasta kohtaan. Joten parempi olla tekemättä, jos ei oikeasti halua.
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään hanki lasta jos et itse sitä aidosti halua.
Koskeeko tämä myös miehiä? Aika montaa tuntemaani miestä on painostettu aika rankasti lasten hankintaan. Monet ovat myös antaneet periksi.
Vierailija kirjoitti:
Parikymmentä vuotta sitten paras kaverini suostui tekemään lapsen vasten tahtoaan, koska hänen miehensä uhkasi lähteä tekemään niitä jonkun muun kanssa. Kaverini on hyvä äiti ja piti lasta maailman tärkeimpänä asiana, mutta kertoi silti, että jos saisi valita uudelleen, jättäisi lapsen tekemättä. Vaikka lapsia oli vain yksi ja rahaa oli yllin kyllin, kaverini elämä mullistui täysin ja tulevaisuudensuunnitelmat kariutuivat, mutta hänen miehensä jatkoi olemistaan aivan entiseen tapaan.
Ei tuo valinta ole helppo. Aloita asian ratkaiseminen kysymällä mieheltäsi, mikä valinta johtaa eroamiseen. Äläkä anna kiristää itseäsi.
Valinnan pitäisi olla helppo. Miksi miehelle lapsen saanti tähänkin suhteeseen olisi niin tärkeää, että muuten voisi olla ero edessä (vai onko tämä vain ap:n oletus)? Hänellähän on jo jälkikasvua. Jos näin on, niin ei hän taida olla järin sitoutunut sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään hanki lasta jos et itse sitä aidosti halua.
Etkä menetä mitään, jos mies sen takia jättää sinut.
Saata vain lapsi alulle. Voithan tehdä abortin myöhemmin jos tuntuukin siltä, ettet halua sitä.
Jos et tiedä, älä ihmeessä tee niitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään hanki lasta jos et itse sitä aidosti halua.
Koskeeko tämä myös miehiä? Aika montaa tuntemaani miestä on painostettu aika rankasti lasten hankintaan. Monet ovat myös antaneet periksi.
Totta kai koskee myös miehiä.
Kannattaa kokeilla sitä lasta. Sen voi antaa sijaisperheeseen jos ei sitten jaksakaan kuunnella huutoa tai vaihdella vaippoja.
Älä tee lasta miehen kanssa, joka on jo lähtenyt liitosta, jossa on lapsia. Hän haluaa kylvää siementään mahdollisimman laajalle. Kyllä kuulin, olet kaunis, nuorempi ja koulutettu. Lapsi kanssasi oikein hivelee miehen egoa ja nostaa statusta. Lapsi tuon miehen kanssa tekee kuitenkin sinun elämästäsi p*skaa. Mies on egoisti, ei isämateriaalia. Anteeksi nopeat johtopäätökset, mutta niin se vain on.
Ei lasta tämän miehen kanssa, eroa, keskity uraasu ja perusta perhe lapsettoman miehen kanssa lun itse niin varmasti haluat!