Kehtaako enää kertoa kenellekään, jos kesällä tulee lennettyä lentokoneella paljon? Kannattaako "ympäristörikoksista" enää laverrella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan kysyä lapsilta, haittaako jos äiskä vähän tuhoo tulevaa maapalloa?

Kun lapset kysyvät itku kurkussa, tekikö äiti mitään tuhon estämiseksi, ap ja muut itsekkäät ihmiset voi vaan sanoa, että en, koska en halunnut luopua mistään tai rajoittaa elämääni.

Onneksi mulla ei ole eikä tule lapsia, joten ei tarvi tuollaistakaan asiaa miettiä😁

Mikä siinä on, että 1 tai 2 matkaa vuodessa ei riitä? Kohtuus kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Mä lennän vuodessa kymmeniä kertoja. En tiedä ketään jota se häiritsisi. Miksi häiritsisi? Kivahan se on että pääsee käymään ulkomailla.

Hassu ajatusmalli: lentäen pääsee vain ulkomaille, onko se peräti ainoa tapa päästä kotimaasta pois? Tsekkaa kotimaan terminaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en moisia asioita mieti. Rakastan matkustelua varsinkin kaukomaihin. Sen kun lentelet ja hyvää matkaa!

Aivan totta, mitäpä niitä miettimään, jos itse vaan nauttii...

Juuri näin. Olen muuten parhaillaan reissussa, huomenna lento takaisin kotiin. Seuraava lähtö sitten vasta syksymmällä, kesä on mukavaa aikaa olla Suomessa :)

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lentäminen pitää lopettaa välittömästi. Itse ainakin pärjään ilman.

Tyypillinen vihervassarin vastaus. MINÄ pärjään ilman, niin KUKAAN ei saisi lentää. :D

Vierailija kirjoitti:

Voisi mennä myös junalla sinne häihin. Ihmiskunnan pitäisi vain tehdä se ajatushyppäys, että "lentäminen ei ole mahdollista, miten pääsen paikasta A paikkaan B".

Miksi pitäisi tehdä noin naurettava ajatushyppäys, kun voitaisiin yksinkertaisesti vaihtaa lentokoneisiin puhdas polttoaine, eikä alkaa roolipelaamaan 1800-lukua?

Ketään ei kiinnosta vaikka lentäisit kuuhun joka viikko. Media/some antaa sellaisen kuvan että kiinnostais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan kysyä lapsilta, haittaako jos äiskä vähän tuhoo tulevaa maapalloa?

Kun lapset kysyvät itku kurkussa, tekikö äiti mitään tuhon estämiseksi, ap ja muut itsekkäät ihmiset voi vaan sanoa, että en, koska en halunnut luopua mistään tai rajoittaa elämääni.

Kerro sankari, mistä sinä olet luopunut tai rajoittanut elämääsi?

Auto pois, kasvisruokaa, kotona aurinkopaneelit, mitä?

(En ole tuo, kenen tekstiin viitataan, mutta omalta osaltani lista  on:) En lennä ikinä. Kuljen työmatkat junalla ja teen etätöitä. Lämmitän taloa puulla (pienpuulla, kuten hakkuutähteillä ja taimikonharvennusrangalla, joka muutenkin lahoaisi muutamassa vuodessa). Syön punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset kysyvät itku kurkussa, tekikö äiti mitään tuhon estämiseksi, ap ja muut itsekkäät ihmiset voi vaan sanoa, että en, koska en halunnut luopua mistään tai rajoittaa elämääni.

Tänne on siis hyvä tehdä lapsia itkemään tuhottua maapalloa... Tuskin se tuho ihan niin paikallista on, että naapurin aidasta menee rappion raja ja lentolippujen määrä määrittää tuhon laajuuden.

Ihmiset tajuaa, jos ovat tajutakseen. Useimmat eivät ole, ja välillä se turhauttaa kun naapurin nelihenkinen perhe kumoaa omat ponnistelut, laskennallisesti siis. Keep calm and carry on, ei kai tässä muuta voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi mennä myös junalla sinne häihin. Ihmiskunnan pitäisi vain tehdä se ajatushyppäys, että "lentäminen ei ole mahdollista, miten pääsen paikasta A paikkaan B".

Miksi pitäisi tehdä noin naurettava ajatushyppäys, kun voitaisiin yksinkertaisesti vaihtaa lentokoneisiin puhdas polttoaine, eikä alkaa roolipelaamaan 1800-lukua?

Okei, viedään keskustelu sitten tekniseksi, kun kerta haluat. Mikä on se "puhdas polttoaine", jolla lentokone on parempi kuin juna kokonaisenergiankulutukseltaan? Ainakaan millään nestemäisellä biopolttoaineella + suihkuturbiinilla ei onnistu, koska suihkuturbiinin hyötysuhde on pieni. Eli pitäisi pyörittää potkureita suoraan sähkömoottorilla ainakin. Tällöin ero on pienimmillään, koska lentokone pääsee hieman lyhyempää reittiä kuin juna ja ilma on ohuempaa ylhäällä, ja jos nopeus pidetään maltillisena (esim. potkuriturbiinikone 600 km/h), kokonaisilmanvastus on "vain" 3-kertainen verrattuna 200 km/h kulkevaan junaan. (lentokone ei pysähtele välissä, joten junallekaan ei oleteta pysähdyksiä, joissa se häviää massansa takia lentokoneelle eniten) Mutta akkutekniikka ei mahdollista vielä, jos koskaan suurta pitkän matkan sähkömatkustajakonetta. Junan etu on mukana kulkeva kiinteän sähköverkon liittymä.

Totuus on, että 1800-luvun keksinö, juna, on energiankulutukseltaan melko lailla lyömätön. Se on parempi kuin esim. kävely.

0/7

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan kysyä lapsilta, haittaako jos äiskä vähän tuhoo tulevaa maapalloa?

Kun lapset kysyvät itku kurkussa, tekikö äiti mitään tuhon estämiseksi, ap ja muut itsekkäät ihmiset voi vaan sanoa, että en, koska en halunnut luopua mistään tai rajoittaa elämääni.

Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse siitä, että jonkun pitäisi luopua jostain tai rajoittaa elämäänsä. Ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että fossiiliset polttoaineet vaihdetaan ei-fossiilisiin. Kuten AP:n lentokoneen käyttämä kerosiini biopolttoaineisiin, vetyyn tai sähköön. Ei se AP:n vika ole, ettei lentoyhtiöitä pakoteta käyttämään ei-fossiilisia polttoaineita. Teknisestihän se olisi ollut mahdollista jo jopa vuosikymmenien ajan ja viime vuosina onkin alettu lentämään valtavat määrät liikennelentoja edes osittain biopolttoaineilla.

Pelkästään biopolttoaineilla lentäminen on mahdotonta, biopolttoainetta ei kerta kaikkiaan riitä maailman lentokoneiden tarpeisiin, lisäksi lentokoneen kymmenien tuhansien hevosvoimien suihkumoottorit vaativat erityisen suurienergistä pitkälle jalostettua kerosiinia, joka on tuotettava maaöljystä tislaamalla. Sitten kun öljy loppuu joskus niin on keksittävä muita ratkaisuja tai lopetettava lentäminen. Todennäköisesti lentäminen muuttuu öljyn määrän vähetessä joskus 30v. kuluttua vain eliitin matkustusmuodoksi kun kerosiinia ei ole halvalla saatavissa. Tavallisten kansalaisten kaukomatkat tulevat jäämään lyhyeksi vaiheeksi historiassa, ellei matkusta sitten laivalla ja junalla. Tosin laivojenkin liikkumisen mahdollistaa vain öljy tai toki erikoistapauksissa ydinvoima. Biopolttoainetta toki laivoissa voidaan käyttää.

Biopolttoaineet eivät ole ympäristölle ystävällisiä kokonaisuus huomioiden. Etelä-Amerikassa raivataan sademetsiä kiihtyvällä tahdilla bioetanolin valmistamisen takia. Tehdään siis kasvipeltoja sademetsän tilalle jotta saadaan kasviperäistä etanolia.

Lisäksi se öljy joka aiheuttaa ilmastonmuutosta fossiilisena polttoaineena tullaan joka tapauksessa varmasti pumppaamaan maan alta ja käyttämään polttoaineena. Vähäkulutuksinen aito vain hidastaa ilmastonmuutosta, ei estä sitä. Kun se sama öljy käytetään loppuun joka tapauksessa, vähäkulutuksisilla moottoreilla vain hitaammin.

Maailmantalous on edelleen äärimmäisen riippuvainen öljystä. Öljyn hinta vaikuttaa erittäin paljon edelleen maailmantalouteen ja öljyvarat aiheuttavat myös sotia.

Turha kuvitella etteikö sitä käytettäisi kaikkea. Hiili sen sijaan saatetaan osittain jättää polttamattakin kun tekniikka kehittyy ja saadaan sähköä ja lämpöä muustakin kuin hiilestä esim. Kiinassa ja Intiassa.

Emme pääse mihinkään siitä että öljy on erittäin energiatehokasta ja halpaa energiaa jota voidaan varastoida ja siirtää helposti. Lentokoneen suihkumoottorin vaatimaa energiamäärää ei voida mitenkään saavuttaa muuten kuin kerosiinilla siten että energia on varastoituna mukana. Mikään akkuteknologia ei kykene varastoimaan lentokoneen vaatimaa energiaa matkalla.

Kannattaa muistaa että tavallista henkilöautoa tankatessa siirtyy energiaa kemiallisena energiana auton tankkiin samalla teholla siitä bensapumpusta kuin pieni vesivoimalaitos tuottaa samassa ajassa sähkönä. Nopeaa ja tehokasta ja helppoa ja halpaa varastoida. Bensatankki ei paljon maksa kun akut sähköautossa maksavat saman kuin itse auto ilman akkuja maksaisi. Puolet hinnasta on siis akut. Jos kyseessä on ääritehokkast ja isot skut kuten Tesloisda eli jos pääsee esim. 500-600km latauksella. Ei ne toki teslan hinnasta puolet ole mutta tavallisen pienen perheauton verran kuitenkin.

Dieselauton jolla pääsee 2-3 kertaa pidemmän matkan kuin sähköautolla tankkaa 2 minuutissa kun sähköautoa lataa tyhjästä täyteen esim. 4 tuntia.

Ja öljystä tehty bensa maksaisi ilman veroja vain 50 senttiä litra. Sähkökin maksaa ja kun polttoaineverotulot pienenevät niin pakko se verotulo on saada sähköautoista eli niille tulee jokin kilometrimaksu käytön mumaan tai niitä voidaan ladata vain huippuverotetulla sähköllä eli jonkinlainen mittaus käytetystä sähköstä tai ajetuista kilometreistä esim. katsastusten tai huoltojen yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että 1 tai 2 matkaa vuodessa ei riitä? Kohtuus kaikessa.

Mikä siinä on, että jotkut voivat vallan mainiosti olla tekemättä sitä yhtäkään lentomatkaa vuodessa? Tai jopa elämässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi mennä myös junalla sinne häihin. Ihmiskunnan pitäisi vain tehdä se ajatushyppäys, että "lentäminen ei ole mahdollista, miten pääsen paikasta A paikkaan B".

Miksi pitäisi tehdä noin naurettava ajatushyppäys, kun voitaisiin yksinkertaisesti vaihtaa lentokoneisiin puhdas polttoaine, eikä alkaa roolipelaamaan 1800-lukua?

Okei, viedään keskustelu sitten tekniseksi, kun kerta haluat. Mikä on se "puhdas polttoaine", jolla lentokone on parempi kuin juna kokonaisenergiankulutukseltaan? Ainakaan millään nestemäisellä biopolttoaineella + suihkuturbiinilla ei onnistu, koska suihkuturbiinin hyötysuhde on pieni. Eli pitäisi pyörittää potkureita suoraan sähkömoottorilla ainakin. Tällöin ero on pienimmillään, koska lentokone pääsee hieman lyhyempää reittiä kuin juna ja ilma on ohuempaa ylhäällä, ja jos nopeus pidetään maltillisena (esim. potkuriturbiinikone 600 km/h), kokonaisilmanvastus on "vain" 3-kertainen verrattuna 200 km/h kulkevaan junaan. (lentokone ei pysähtele välissä, joten junallekaan ei oleteta pysähdyksiä, joissa se häviää massansa takia lentokoneelle eniten) Mutta akkutekniikka ei mahdollista vielä, jos koskaan suurta pitkän matkan sähkömatkustajakonetta. Junan etu on mukana kulkeva kiinteän sähköverkon liittymä.

Totuus on, että 1800-luvun keksinö, juna, on energiankulutukseltaan melko lailla lyömätön. Se on parempi kuin esim. kävely.

Nyt ei puhuttu siitä, onko juna energiatehokkaampi kuin lentokone. Jos ja kun lentokoneen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saada käytännössä nollaan vaihtamalla polttoaine, niin lentämisen ongelmallisuudesta päästään pitkälti eroon. Energiatehokkuushan ei erityisemmin kiinnosta siinä vaiheessa, kun se energia ei saastuta muutenkaan.

Puhdas polttoaine on esimerkiksi vety. Luonnollisesti vaatii sen, että vedyn tuotanto on myös puhdasta.

Vielä tarkennus tuohon tekniseen puoleen. Kaukojunan energiankulutus 70-100 J/henkilömetri. Siis 70-100 Joulea kuluu liikuttaa yhtä henkilöä yhden metrin kaukojunalla. Kävellessä kuluu 220 J/m. Polkupyörällä 18 J/m. Lentokoneella luku on vähimmillään 700 J/m. Tämä uusilla koneilla ja lyhyillä, alle 2000 km lennoilla. (Boeing 737 Max on uusimpia ja vähäkulutuksisimpia koneita, polttoaineenkulutus 1,93 l/100 km / istuin)

https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_economy_in_aircraft

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport

Tuota eroa on vaikea kuroa umpeen. Siinä ei auta keskustelut "puhtaista energioista", vain kokonaisenergia on se mikä merkitsee, kun osaa miettiä tarpeeksi abstrahoiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi mennä myös junalla sinne häihin. Ihmiskunnan pitäisi vain tehdä se ajatushyppäys, että "lentäminen ei ole mahdollista, miten pääsen paikasta A paikkaan B".

Miksi pitäisi tehdä noin naurettava ajatushyppäys, kun voitaisiin yksinkertaisesti vaihtaa lentokoneisiin puhdas polttoaine, eikä alkaa roolipelaamaan 1800-lukua?

Okei, viedään keskustelu sitten tekniseksi, kun kerta haluat. Mikä on se "puhdas polttoaine", jolla lentokone on parempi kuin juna kokonaisenergiankulutukseltaan? Ainakaan millään nestemäisellä biopolttoaineella + suihkuturbiinilla ei onnistu, koska suihkuturbiinin hyötysuhde on pieni. Eli pitäisi pyörittää potkureita suoraan sähkömoottorilla ainakin. Tällöin ero on pienimmillään, koska lentokone pääsee hieman lyhyempää reittiä kuin juna ja ilma on ohuempaa ylhäällä, ja jos nopeus pidetään maltillisena (esim. potkuriturbiinikone 600 km/h), kokonaisilmanvastus on "vain" 3-kertainen verrattuna 200 km/h kulkevaan junaan. (lentokone ei pysähtele välissä, joten junallekaan ei oleteta pysähdyksiä, joissa se häviää massansa takia lentokoneelle eniten) Mutta akkutekniikka ei mahdollista vielä, jos koskaan suurta pitkän matkan sähkömatkustajakonetta. Junan etu on mukana kulkeva kiinteän sähköverkon liittymä.

Totuus on, että 1800-luvun keksinö, juna, on energiankulutukseltaan melko lailla lyömätön. Se on parempi kuin esim. kävely.

Nyt ei puhuttu siitä, onko juna energiatehokkaampi kuin lentokone. Jos ja kun lentokoneen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saada käytännössä nollaan vaihtamalla polttoaine, niin lentämisen ongelmallisuudesta päästään pitkälti eroon. Energiatehokkuushan ei erityisemmin kiinnosta siinä vaiheessa, kun se energia ei saastuta muutenkaan.

Puhdas polttoaine on esimerkiksi vety. Luonnollisesti vaatii sen, että vedyn tuotanto on myös puhdasta.

Mikään energia ei ole täysin saastuttamatonta. Kaikki energiankäyttö vaatii laitteistojen rakentamista, huoltamista, ylläpitoa. Mahdollisesti kalliiden, eksoottisten materiaalien kaivamista. Kaikista välivaiheista ja energian muuntamisesta muodosta toiseen tulee päästöjä ja energiankulutusta. Kaikki energia, jota Auringostakaan otamme talteen enemmän maapallolle, nostaa maapallon lämpötilaa.

Pointtini on, että ihmiskunnan pitäisi oppia downshiftaamaan ja kuluttamaan kaikkea vähemmän, ei odottamaan että teknologia ratkaisee ongelmat. Siinä olet oikeassa, että haikailen tavallaan aikaa ennen 1800-lukua, silloin hyödynnettiin lähinnä suoraan aurinkoenergiaa yhteyttävien kasvien ja vesivoiman muodossa. Sitten tuli fossiilinen hiili ja teollinen vallankumous. Toki ymmärrän, että paluuta entiseen ei ole, mutta lomalennot Kanarialle ovat järjettömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan kysyä lapsilta, haittaako jos äiskä vähän tuhoo tulevaa maapalloa?

Kun lapset kysyvät itku kurkussa, tekikö äiti mitään tuhon estämiseksi, ap ja muut itsekkäät ihmiset voi vaan sanoa, että en, koska en halunnut luopua mistään tai rajoittaa elämääni.

Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse siitä, että jonkun pitäisi luopua jostain tai rajoittaa elämäänsä. Ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että fossiiliset polttoaineet vaihdetaan ei-fossiilisiin. Kuten AP:n lentokoneen käyttämä kerosiini biopolttoaineisiin, vetyyn tai sähköön. Ei se AP:n vika ole, ettei lentoyhtiöitä pakoteta käyttämään ei-fossiilisia polttoaineita. Teknisestihän se olisi ollut mahdollista jo jopa vuosikymmenien ajan ja viime vuosina onkin alettu lentämään valtavat määrät liikennelentoja edes osittain biopolttoaineilla.

Pelkästään biopolttoaineilla lentäminen on mahdotonta, biopolttoainetta ei kerta kaikkiaan riitä maailman lentokoneiden tarpeisiin, lisäksi lentokoneen kymmenien tuhansien hevosvoimien suihkumoottorit vaativat erityisen suurienergistä pitkälle jalostettua kerosiinia, joka on tuotettava maaöljystä tislaamalla. Sitten kun öljy loppuu joskus niin on keksittävä muita ratkaisuja tai lopetettava lentäminen. Todennäköisesti lentäminen muuttuu öljyn määrän vähetessä joskus 30v. kuluttua vain eliitin matkustusmuodoksi kun kerosiinia ei ole halvalla saatavissa. Tavallisten kansalaisten kaukomatkat tulevat jäämään lyhyeksi vaiheeksi historiassa, ellei matkusta sitten laivalla ja junalla. Tosin laivojenkin liikkumisen mahdollistaa vain öljy tai toki erikoistapauksissa ydinvoima. Biopolttoainetta toki laivoissa voidaan käyttää.

Biopolttoaineet eivät ole ympäristölle ystävällisiä kokonaisuus huomioiden. Etelä-Amerikassa raivataan sademetsiä kiihtyvällä tahdilla bioetanolin valmistamisen takia. Tehdään siis kasvipeltoja sademetsän tilalle jotta saadaan kasviperäistä etanolia.

Lisäksi se öljy joka aiheuttaa ilmastonmuutosta fossiilisena polttoaineena tullaan joka tapauksessa varmasti pumppaamaan maan alta ja käyttämään polttoaineena. Vähäkulutuksinen aito vain hidastaa ilmastonmuutosta, ei estä sitä. Kun se sama öljy käytetään loppuun joka tapauksessa, vähäkulutuksisilla moottoreilla vain hitaammin.

Maailmantalous on edelleen äärimmäisen riippuvainen öljystä. Öljyn hinta vaikuttaa erittäin paljon edelleen maailmantalouteen ja öljyvarat aiheuttavat myös sotia.

Turha kuvitella etteikö sitä käytettäisi kaikkea. Hiili sen sijaan saatetaan osittain jättää polttamattakin kun tekniikka kehittyy ja saadaan sähköä ja lämpöä muustakin kuin hiilestä esim. Kiinassa ja Intiassa.

Emme pääse mihinkään siitä että öljy on erittäin energiatehokasta ja halpaa energiaa jota voidaan varastoida ja siirtää helposti. Lentokoneen suihkumoottorin vaatimaa energiamäärää ei voida mitenkään saavuttaa muuten kuin kerosiinilla siten että energia on varastoituna mukana. Mikään akkuteknologia ei kykene varastoimaan lentokoneen vaatimaa energiaa matkalla.

Kannattaa muistaa että tavallista henkilöautoa tankatessa siirtyy energiaa kemiallisena energiana auton tankkiin samalla teholla siitä bensapumpusta kuin pieni vesivoimalaitos tuottaa samassa ajassa sähkönä. Nopeaa ja tehokasta ja helppoa ja halpaa varastoida. Bensatankki ei paljon maksa kun akut sähköautossa maksavat saman kuin itse auto ilman akkuja maksaisi. Puolet hinnasta on siis akut. Jos kyseessä on ääritehokkast ja isot skut kuten Tesloisda eli jos pääsee esim. 500-600km latauksella. Ei ne toki teslan hinnasta puolet ole mutta tavallisen pienen perheauton verran kuitenkin.

Dieselauton jolla pääsee 2-3 kertaa pidemmän matkan kuin sähköautolla tankkaa 2 minuutissa kun sähköautoa lataa tyhjästä täyteen esim. 4 tuntia.

Ja öljystä tehty bensa maksaisi ilman veroja vain 50 senttiä litra. Sähkökin maksaa ja kun polttoaineverotulot pienenevät niin pakko se verotulo on saada sähköautoista eli niille tulee jokin kilometrimaksu käytön mumaan tai niitä voidaan ladata vain huippuverotetulla sähköllä eli jonkinlainen mittaus käytetystä sähköstä tai ajetuista kilometreistä esim. katsastusten tai huoltojen yhteydessä.

Ottaen huomioon, että liikennelentoja on jo nyt lennetty pelkällä biopolttoaineella, on puheesi suihkumoottorien kerosiinivaatimuksista osoitettu vääräksi. Esimerkiksi Dassault Falcon, jossa on suihkumoottorit, lensi 100 % biopolttoaineella vuonna 2012:

https://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Falcon_20

Taisi olla 2007 kun ensimmäinen lento suoritettiin puhtaalla biopolttoaineella, eikä biopolttoaine/kerosiini-sekoituksella:

https://en.wikipedia.org/wiki/Aviation_biofuel#Commercial_and_demonstra…

Lisäksi et selvästikään ole tietoinen siitä, että kerosiinia voidaan valmistaa täysin synteettisesti ilman maaöljyä. Tällöin kasvihuonekaasupäästöt voivat olla myös nolla, jos tuotantoprosessissakaan ei fossiilisia käytetä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch_process

Samoin lentokone lentää myös pelkällä sähköllä. Ensimmäisen kerran jo vuonna 1973:

https://www.arts.eu/journey-through-the-history-of-electric-aircraft

EasyJet on kehittämässä 180-paikkaista sähkölentokonetta parhaillaan, samoin kuin moni muukin, joten jälleen kerran voidaan jättää perustelemattomat väitteesi omaan arvoonsa.

Biopolttoaineiden ympäristöystävällisyys riippuu täysin tarkastellusta biopolttoaineesta ja sen valmistuksesta. Esimerkiksi levistä tehty biopolttoaine (jolla on lennetty lentoja) on kohtuullisen vaivattomasti tehtävissä ympäristöystävälliseksi, toisin kuin vaikka palmuöljy.

Ei ole mitenkään turhaa kuvitella, että öljy jätettäisiin käyttämättä. Tietenkin se jätetään, koska ilmastonmuutos tämän käytännössä vaatii. Isommat maat lopettavat sen käyttämisen ilmastosopimusten, kaupunkien ilmanlaadun ja jopa ekonomisten syiden vuoksi (sähköautoilu on jo nyt monissa tapauksissa edullisempaa kuin polttomoottoriautoilu). Jotkut pienemmät maat voivat yrittää sooloilla, mutta ne saadaan ruotuun politiikalla ja viimeistään hiiliveroilla ja tulleilla.

Sekin on täyttä paskapuhetta, että sähköautossa akut maksaisivat puolet auton hinnasta. Mistä sä näitä älyttömiä väitteitäsi oikein revit? Esimerkiksi akusto maksaa nykyisellään noin $190/kWh, joka tarkoittaa 50 kWh akuston sähköautossa $9500 hintaa.

Lisäksi valehtelet sähköauton latauksen kestävän tyhjästä täyteen 4 tuntia. Sehän riippuu täysin sähköautosta ja laturista. Ja todellisuudessahan sähköautoa ei ladata tyhjästä täyteen, vaan se kannattaa ladata 20 %:sta -> 80 %:tiin. Tässä timelapse-videossa ladataan Tesloja 1,5 tunnissa tyhjästä täyteen ja 0- > 80 % 50 minuutissa:

Lisäksi et taida tietää sitäkään, että sähköautoja ladataan lähinnä yön aikana kotona, jolloin on täydellisen yhdentekevää, vaikka lataus kestäisikin 4 tuntia, tai vaikka 8 tuntia.

Ensi viestissä lasken sulle, että paljonko peltoalaa biopolttoaineiden valmistaminen lentokoneita varten vaatisi. Osaan jo aavistaa, että "mahdotonta" oli senkin väitteesi kohdalla pelkkää perusteetonta paskapuhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi mennä myös junalla sinne häihin. Ihmiskunnan pitäisi vain tehdä se ajatushyppäys, että "lentäminen ei ole mahdollista, miten pääsen paikasta A paikkaan B".

Miksi pitäisi tehdä noin naurettava ajatushyppäys, kun voitaisiin yksinkertaisesti vaihtaa lentokoneisiin puhdas polttoaine, eikä alkaa roolipelaamaan 1800-lukua?

Okei, viedään keskustelu sitten tekniseksi, kun kerta haluat. Mikä on se "puhdas polttoaine", jolla lentokone on parempi kuin juna kokonaisenergiankulutukseltaan? Ainakaan millään nestemäisellä biopolttoaineella + suihkuturbiinilla ei onnistu, koska suihkuturbiinin hyötysuhde on pieni. Eli pitäisi pyörittää potkureita suoraan sähkömoottorilla ainakin. Tällöin ero on pienimmillään, koska lentokone pääsee hieman lyhyempää reittiä kuin juna ja ilma on ohuempaa ylhäällä, ja jos nopeus pidetään maltillisena (esim. potkuriturbiinikone 600 km/h), kokonaisilmanvastus on "vain" 3-kertainen verrattuna 200 km/h kulkevaan junaan. (lentokone ei pysähtele välissä, joten junallekaan ei oleteta pysähdyksiä, joissa se häviää massansa takia lentokoneelle eniten) Mutta akkutekniikka ei mahdollista vielä, jos koskaan suurta pitkän matkan sähkömatkustajakonetta. Junan etu on mukana kulkeva kiinteän sähköverkon liittymä.

Totuus on, että 1800-luvun keksinö, juna, on energiankulutukseltaan melko lailla lyömätön. Se on parempi kuin esim. kävely.

Nyt ei puhuttu siitä, onko juna energiatehokkaampi kuin lentokone. Jos ja kun lentokoneen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saada käytännössä nollaan vaihtamalla polttoaine, niin lentämisen ongelmallisuudesta päästään pitkälti eroon. Energiatehokkuushan ei erityisemmin kiinnosta siinä vaiheessa, kun se energia ei saastuta muutenkaan.

Puhdas polttoaine on esimerkiksi vety. Luonnollisesti vaatii sen, että vedyn tuotanto on myös puhdasta.

Mikään energia ei ole täysin saastuttamatonta. Kaikki energiankäyttö vaatii laitteistojen rakentamista, huoltamista, ylläpitoa. Mahdollisesti kalliiden, eksoottisten materiaalien kaivamista. Kaikista välivaiheista ja energian muuntamisesta muodosta toiseen tulee päästöjä ja energiankulutusta. Kaikki energia, jota Auringostakaan otamme talteen enemmän maapallolle, nostaa maapallon lämpötilaa.

Pointtini on, että ihmiskunnan pitäisi oppia downshiftaamaan ja kuluttamaan kaikkea vähemmän, ei odottamaan että teknologia ratkaisee ongelmat. Siinä olet oikeassa, että haikailen tavallaan aikaa ennen 1800-lukua, silloin hyödynnettiin lähinnä suoraan aurinkoenergiaa yhteyttävien kasvien ja vesivoiman muodossa. Sitten tuli fossiilinen hiili ja teollinen vallankumous. Toki ymmärrän, että paluuta entiseen ei ole, mutta lomalennot Kanarialle ovat järjettömyyttä.

Kaikki elämäkin tällä planeetalla käyttää energiaa. Kerrotkos mulle, millä tavalla esimerkiksi elämä saastuttaa energiaa käyttäessään? Kun pihallani oleva auringonkukka kasvaa hyödyntäessään auringonvaloa, niin missä on saastutus?

On täydellisen yhdentekevää, vaikka lämpötila teoreettisesti kasvaisikin energialähteitä hyödynnettäessä, koska se lämpötilanmuutos on niin mitätön. Pystyt tajuamaan tämän jo siitäkin, että maapallo saa osakseen auringosta saapuvana valona vain reilussa tunnissa saman määrän energiaa kuin koko ihmiskunta käyttää vuodessa.

Pointtisi downshiftaamisesta on älytön. Todella iso osa maailman väestöstä elää köyhyydessä, ilman ruokaa ja sähköä. Edes kehittyneissä maissa ei eletä niin mukavasti kuin tarve olisi. Ja että pitäisi mukamas vielä vähentää. Ei todellakaan pidä, vaan päinvastoin, lisätä ja paljon. Se vain pitää suorittaa ilman ympäristötuhoja.

Ilmastonmuutosta ajatellen käytännössä ydinvoimalla täytyisi korvata fossiiliset energiantuotannossa ja muuntaa logistiikka sähköiseksi (laiva- ja lentoliikenne aluksi biopolttoaineille/synteettisille hiilivedyille). Tämä riittää jo johonkin lähemmäs 80 % vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä.

Vierailija kirjoitti:

Tuota eroa on vaikea kuroa umpeen. Siinä ei auta keskustelut "puhtaista energioista", vain kokonaisenergia on se mikä merkitsee, kun osaa miettiä tarpeeksi abstrahoiden.

Miksi helkkarissa kokonaisenergia kiinnostaisi yhtään ketään?

Saastuttaminen on se ongelma, eikä se, montako eksajoulea ihmiskunta hyödyntää vuodessa.

"The global fuel consumption by commercial airlines has increased each year since 2009 and is predicted to reach an all-time high of 97 billion gallons in 2019."

"Oil yield extracted from the sunflower seed ranges from 35 to 80 gallons per acre"

"Sunflower crops produce about 50 bushels of seed per acre on average, which yields approximately 50 gallons of oil"

Koska barrelissa on 42 gallonaa, lentoyhtiöt käyttävät 2,3 miljardia gallonaa kerosiinia vuosittain. Eli 50 gallonaa/eekkeri tuotannolla tarvitaan 46 190 476 eekkeriä. Eekkeri on 4047 neliömetriä eli 0,004047 km². Joten tarvitaan 186 933 neliökilometriä, jotta saadaan vuodessa yhtä paljon auringonkukkaöljyä kuin koko maailman lentoliikenne käyttää kerosiinia vuodessa. Vertailun vuoksi pelkästään Yhdysvalloissa käytetään 3 730 000 neliökilometriä maata maanviljelyyn.

Auringonkukkaöljyssä on ~33 MJ/L energiaa verrattuna kerosiinin ~35 MJ/L lukemaan, joten pinta-alatarve voidaan tämän vuoksi nostaa 198 262 km². En jaksa tehdä EROEI-vertailua, mutta vaikka pinta-alatarve kasvaisikin tuplaksi, ei se erityisemmin vaikuta lopputulokseen.

Väite siitä, että biopolttoaineilla ei voitaisi hoitaa lentoliikenteen energiatarvetta, on täten täyttä skeidaa. Parhaimmillaan pelkästään 5,3 % Yhdysvaltojen maatilojen pinta-alasta riittäisi koko maailmalle.