Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lastensuojelun tilanne räjähtää käsiin - yrittäkää edes kasvattaa niitä lapsianne
Lastensuojelun täti
06.06.2019 |
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f9af2cb4-a2c1-4664-950e-1389621…
Mistä tämä on seurausta? Olen töissä lastensuojelussa, ja lähes poikkeuksetta nämä merkit täyttyvät
-yh-äiti, joka tekee vuorotyötä ja on illat pois. Wili-Petteri 12 v.keksii iltoihin kaupungilla menoa ja meininkiä
- se yh-äiti ei rajoita Wilin kännykänkäyttöä ja pleikan peluuta alusta asti, vaan sitten kun se käyttö on jo kokoaikaista, on tenava jo uhmakas. Tämä on 90 %:sesti sijoitukseen tulevilla.
-lapsi saa käyttää kännyä ja pelata yöllä
-yh-äiti/vanhemmat ei rajoita MITÄ tenava tekee somessa, eli siellä voi oikeasti olla alaikäisten pornokuvarinki
-vanhempi ja lapsi ei tee arkijuttuja ja harrasta mitään yhdessä
-isät ovat joko poissaolevia, kömpelöitä tai alkoholisoituneita
Ensinnäkin:älkää lisääntykö niiden hupparityyppien, entisten ES-kalja-jonnejen kanssa joista näkee etteivät ole tiskirättiin joutuneet kotona koskemaan. Katsokaa että se puoliso on vastuuntuntoinen ja ottaa muut huomioon.
Toiseksi: heti kun lapsi saa älypuhelimen/pleikan, laittakaa kännykkäajat. Alusta asti kun lapsi tottuu kuriin, niin jatkossa on murkkuikä helpompaa.
Kännykkä pois yöksi.
Kolmanneksi: pistä se lapsi askareisiin ja tehkää kaikkea mukavaa yhdessä. Retkeily jne.
HUOM!
Tämä siis silloin kun syy sijoitukseen on lapsissa. Päihdevanhemmille on vähän vielä eri ohjeet...
Kommentit (332)
Vierailija kirjoitti:
Jahas, yksinhuoltaja äitien vihaaja iski jälleen... tällä kertaa sossun tätinä.
Haeppa lääkitys.
Juuri näin. En usko, että sossu kirjoittelisi tuollaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on puusilmä. Oli erolapsella mikä ongelma tahansa - vaikka lukihäiriö - niin syy löytyy siitä, että yh-äiti tekee jotain väärin. Paljon isompi ongelma perusperheessä, alkoholi/huumeet ei aiheuta mitään huolta, koska siellä ei ole yh-äitiä. Tuota voisi jo sanoa vainoavaksi aseenteeksi.
Nämä kokeneena toisaalta nauran nyt niille pirihuorille, joita ei autettu nuorina, koska olivat ns. paremmasta perheestä. Saipahan koko kulissiperhe palkkansa. Oma "paha" yh-lapseni on nykyisin avioliitossa, on lapset ja käy töissä. Sijoitus purettiin ja sain hänet kotiin, kun jaksoin tapella sossuja vastaan.
Ei ollut reilua. Mutta oikeita häviäjiä emme sittenkään lopulta olleet me kaltoinkohdellut ja vainotut.
Hieman samankaltaisia kokemuksia. Olin väkivallan uhri, minulla on maisterintutkinto, tein töitä samassa firmassa lähes 10 vuotta. Sain nuoremman lapseni väärän miehen kanssa joka oli väkivaltainen; henkinen, fyysinen ja taloudellinen väkivalta kuului arkeen.
Pääsin eroamaan turvakodin avulla mutta se johtikin siihen että asuntoani oli tuhottu ja tavaroita viety. Sosiaalityöntekijät vaihtoivat lukot vasta kun tuho oli jo tapahtunut. Entä tiedä miksi vasta silloin?
Kuka korvaa vahingot? Entä menetetyt työvuodet?
Ja mitä tulee siihen huumekeskusteluun josta puhuttiin, niin vanhemman lapseni luokiossa oli huumeita käyttävä rikkaan suvun lapsi. Ei häneen puututtu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä mutta opiskelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijäks, ja ahdistaa ihan hitosti millaseks asiat on menny, resursseja ei oo, lakia täytyy noudattaa vaikka ei kokis et se on eettisesti oikein, ja ihmiset ei jumankauta huolehdi ja kasvata niitä lapsia. Nyt jo mietityttää, onko tässä alavalinnassa mitään järkeä.
Niin. On se kyl kamalaa kun pitää noudattaa lakeja eikä voi painella mutulla mielensä mukaan.
Joku voisi ajatella että lait on länsimaisen oikeusvaltion merkki, mutta sossulle ne on vain ikävä hidaste.
Et nyt selkeesti ymmärtänyt viestiä, idiootti. Tarkoitin lähinnä tilanteita joissa näkee kilometrien päähän että koti on lapselle haitallinen paikka, mutta tietynlainen byrokratia esimerkiksi estää lapsen kiireellisen huostaanoton.
Niin. Sitä just kutsutaan oikeusvaltioksi. Että on ”tietynlainen byrokratia” kansalaisten suojana, eikä kaikki perustuu subjektiivisiin huolen tunteisiin ja mutuhavaintoihin.
Ihan oikeasti olet sitä mieltä, ettei kyseisen työn haasteisiin liity lainkaan eettiset ja moraaliset ristiriidat, joka voi olla törmäyskurssilla lain kanssa? Tottakai lakia noudatetaan, mutta se ei aina tarkoita etteikö työntekijät voisi kokea, ettei välttämättä ole VOINUT tehdä kaikkeaan, vaikka olisi halunnut. Näistä asioista onneksi puhutaan paljon sosionomin ja sosiaalityöntekijän koulutuksissa, mutta eivät ne silti helppoja ole, kun niihin törmää kentällä.
Kyllä ongelma on nimenomaan alan täydellinen mielivaltaisuus.
Se että lakiin suhtaudutaan yliolkaisesti ja halveksivasti, koetaan että oikeasti voidaan vain painella mutulla lain yläpuolella. Siis se asenne että tiedetään paremmin ja voidaan runnoa ja talloa koska itellä on ”sellainen olo”.
Suuri ongelma on myös itse lastensuojelulaki, joka lietsoo tällaista käytöstä, koska pelkkä ”huoli” mahdollistaa täysin mielivaltaisen toiminnan.
Herravarjele sinunkaltaisistasi ihmisistä.
Nyt en kyllä ymmärrä, miten suhtauduin viestissäni lakiin "yliolkaisesti" ja "halveksivasti". En tiedä, halutaanko täällä taas ymmärtää tahallaan väärin, mutta edelleen, itsellä on enemmänkin olo, ettei laki aina anna tehdä tarpeeksi. Koet, että lapsen turvallinen kasvu ja kehitys on vaarantumassa, mutta tarpeeksi nopeasti ei välttämättä pysty tekemäänsä mitään. Kai joku sitä lakia käyttää väärinkin, mitta en nyt ymmärrän, miten voi tulla kuva etten haluaisi ajatella niiden lasten parasta, jotka sitä apua kaipaavat. Enkä minä myöskään ymmärrä lasuja, joita tehdään koska äiti polttaa ulkona tupakkaa tai kun lapsella ei yhtenä päivänä ollut pipoa päässä. 🙄
Niin. Sinulla on olo, sinä koet, sinä haluat sitäsuntätä. Ja laki on sitten ikävästi esteenä.
Tää on juuri sitä lain halveksimista.
Sinun pitää ymmärtää, että et sinä oikeasti ole jumala, jolla pitäisi olla oikeus tehdä mitä sinä oikeaksi katsot (subjektiivisesti) vain koska sinulla olo, koettu tila tai tahto toimia.
Sinä olet ihminen. Pelkkä erehtyväine ihminen, jonka olo- ja tahtotilat on ihan vaan subjektiivisia tuntemuksia.
Tuossa se pointti varmaan onkin. Se näkyy aloituksestakin. Sossu katsoo olevansa kaikkien yläpuolella ja hänen näkemyksensä on ainoa oikea.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.
No joo.. älypuhelimet lapsilla on kyllä aika uusi ilmiö, mutta kyllähän kaikenmaailman xboxit, pleikat sun muut pelikonsolit ovat olleet markkinoilla jo vaikka kuinka kauan ja onhan niistä pelaamisen haitoista puhuttu vaikka kuinka kauan! Jos ei ole itse hoksannut, ettei se voi tehdä lapselle hyvää, että se on nenä kiinni ruudussa 24/7.
Kyllä lasten puhelimiin on ihan mahdollista asentaa erilaisia appeja, joilla lasten pelaamista voi rajata. Kun peliaika on tullut täyteen ohjelma estää pelien pelaamisen.
Mitä sitten 10- vuotiaan pitäisi tehdä iltaisin yksin kotona? No, elämä on kyllä aika hukassa, jos 10 vuotiaan pitää olla joka ilta yksin kotona. Elämä on täynnä valintoja ja yksi on päivätyön/ vuorotyön tekeminen. Ymmärrän, että yh:na kaikki raha on tervetullutta, mutta koska kaikkea ei voi saada niin, niin siinä sitten voi käydä, että jos ilta- ja yötyön tekeminen on AINOA vaihtoehto niin oma lapsi voi jäädä heitteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teidän kotikunnissa ole oikeasti mitään tarjolla lapsille ja nuorille koulupäivän jälkeen? Meidän pienessä maalaiskunnassa taitaa olla asiat tältä osin todella hyvin. Koulussa (pieni reilu 100 oppilaan koulu) on tarjolla paljon kerhoja: liikunta, musiikki, käsityö, sähly, kuoro, lennokki, bändikoulu, nämä on varmaan kaupungin tarjoamia. Iltapäiväkerho on 0-2 luokkalaisille joka päivä viiteen asti. Sitten on urheiluseuran jalkopallokoulu ja tanssikerho, kansalaisopiston pianonsoittopiiri ja joku taidekerho, harrastajateatterin näytelmäkerho, 4H:n lemmikerho ja kokkikerho, seurakunnan puuhakerho. Nämä on kaikki joko ilmaisia tai hyvin edullisia. Yläkoulussa on mm. kitarakerho, näytelmäkerho, erilaisia liikuntakerhoja, luontokerho, kamerakerho.
Nuorille on nuorten tilassa avoimet ovat joka päivä, olikohan klo 18-21 ja viikonloppuisin myöhempään, se on täysin ilmaista ja syömistäkin on tarjolla. Tila on päihdevapaa ja siellä ei kyllä kukaan riehu, heti otetaan yhteyttä kotiin tai tarvittaessa poliisiin. Ei kyllä meidän nuorison mukaan koskaan mitään isompaa häiriötä ollutkaan. Joskus siellä on jotain ohjelmaa ja discokin silloin tällöin, mutta yleensä siellä vain ollaan kavereiden kanssa.
Harmillista, jos tällaista toimintaa ei ole. Pitäisi olla ihan joka kunnassa.
Hain lastensuojelusta apua omaan jaksamiseeni. Olisin kaivannut lomaperhettä tms. Mitään tukiverkostoa minulla ei ollut. Eikä rahaa ostaa omaa aikaa tai apua. Mitään muuta ei tarjottu kuin huostaanottoa. Pääsivät eroon meidän perheestä hyvin nopeasti. En tiedä, miksi muuta ei ollut tarjolla. Luulisi muiden apujen olevan halvempia, vai oliko tarkoitus pelotella meidät pois asiakkuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on puusilmä. Oli erolapsella mikä ongelma tahansa - vaikka lukihäiriö - niin syy löytyy siitä, että yh-äiti tekee jotain väärin. Paljon isompi ongelma perusperheessä, alkoholi/huumeet ei aiheuta mitään huolta, koska siellä ei ole yh-äitiä. Tuota voisi jo sanoa vainoavaksi aseenteeksi.
Nämä kokeneena toisaalta nauran nyt niille pirihuorille, joita ei autettu nuorina, koska olivat ns. paremmasta perheestä. Saipahan koko kulissiperhe palkkansa. Oma "paha" yh-lapseni on nykyisin avioliitossa, on lapset ja käy töissä. Sijoitus purettiin ja sain hänet kotiin, kun jaksoin tapella sossuja vastaan.
Ei ollut reilua. Mutta oikeita häviäjiä emme sittenkään lopulta olleet me kaltoinkohdellut ja vainotut.
Hieman samankaltaisia kokemuksia. Olin väkivallan uhri, minulla on maisterintutkinto, tein töitä samassa firmassa lähes 10 vuotta. Sain nuoremman lapseni väärän miehen kanssa joka oli väkivaltainen; henkinen, fyysinen ja taloudellinen väkivalta kuului arkeen.
Pääsin eroamaan turvakodin avulla mutta se johtikin siihen että asuntoani oli tuhottu ja tavaroita viety. Sosiaalityöntekijät vaihtoivat lukot vasta kun tuho oli jo tapahtunut. Entä tiedä miksi vasta silloin?
Kuka korvaa vahingot? Entä menetetyt työvuodet?
Ja mitä tulee siihen huumekeskusteluun josta puhuttiin, niin vanhemman lapseni luokiossa oli huumeita käyttävä rikkaan suvun lapsi. Ei häneen puututtu.
Ei sossuille kuulu mitkään lukonvaihdot. Meillä vaihdatin minä itse, kun tosiaan kotonani oli käyty turvakoti-reissun aikana ja rikottu paikkoja. Vanhempani tarjoutuivat maksamaan lukkosepän. Se tuntui kyllä hyvältä siinä tilanteessa.
Kukaan ei korvaa vahinkoja ja menetettyjä työvuosia. Itseäni kyllä ihmetyttää, miksei yhteiskuntaa kiinnosta oikeasti puuttua tähän. Sehän menettää valtavasti verotuloja, kun kus i päät kiusaavat entistä perhettään vuosikausia. Esim. antamalla linnatuomioita perheväkivallasta, saisi perhe aikaa nousta rauhassa jaloilleen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän kotikunnissa ole oikeasti mitään tarjolla lapsille ja nuorille koulupäivän jälkeen? Meidän pienessä maalaiskunnassa taitaa olla asiat tältä osin todella hyvin. Koulussa (pieni reilu 100 oppilaan koulu) on tarjolla paljon kerhoja: liikunta, musiikki, käsityö, sähly, kuoro, lennokki, bändikoulu, nämä on varmaan kaupungin tarjoamia. Iltapäiväkerho on 0-2 luokkalaisille joka päivä viiteen asti. Sitten on urheiluseuran jalkopallokoulu ja tanssikerho, kansalaisopiston pianonsoittopiiri ja joku taidekerho, harrastajateatterin näytelmäkerho, 4H:n lemmikerho ja kokkikerho, seurakunnan puuhakerho. Nämä on kaikki joko ilmaisia tai hyvin edullisia. Yläkoulussa on mm. kitarakerho, näytelmäkerho, erilaisia liikuntakerhoja, luontokerho, kamerakerho.
Nuorille on nuorten tilassa avoimet ovat joka päivä, olikohan klo 18-21 ja viikonloppuisin myöhempään, se on täysin ilmaista ja syömistäkin on tarjolla. Tila on päihdevapaa ja siellä ei kyllä kukaan riehu, heti otetaan yhteyttä kotiin tai tarvittaessa poliisiin. Ei kyllä meidän nuorison mukaan koskaan mitään isompaa häiriötä ollutkaan. Joskus siellä on jotain ohjelmaa ja discokin silloin tällöin, mutta yleensä siellä vain ollaan kavereiden kanssa.
Harmillista, jos tällaista toimintaa ei ole. Pitäisi olla ihan joka kunnassa.
Meillä ei ole, tai monet ovat kaukana ja kalliita. Koulu ei tarjoa mitään iltapäivisin. Edes iltapäiväkerhoa. Ekaluokkalaisille on iltapäiväkerho 1,5 km päässä.
Harrastukset alkavat vasta illalla. Leikkipuisto on, mutta siellä ei kukaan katso perään, niin kuin iltapäiväkerhossa. Ja meillä leikkipuisto on kilometrin koululta väärään suuntaan. Sieltä kotiin on yli kolmekimometriä, eikä ole välipaloja tms. Helpoin on tulla kotiin ja olla kavereiden kanssa pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silppu kirjoitti:
Meistä on tehty perättömiä laskuja miten niihin pitäisi suhtautua. Joku pelle oli tehnyt kaupanpäällisiksi elsun.
Meillä ei ryypätä joka ilta kuten laskussa väitetään. Lapselle ei syötetä koiran ruokaa kuten ilmoituksessa väitettiin.
Eläinsuojelu ilmoituksessa väitettiin että koiramme ei saa ruokaa ja ovat luurangon laihoja
Tietysti on lastensuojelussa ylilyöntejä. Mut se ei poista sitä tosiasiaa että oikeaa tarvetta on nykyisin paljon enemmän. Nuoriso on yksinkertaisesti vaan röyhkeää.
Resurssit riittäisi oikein hyvin jos keskityttäisiin vaan todellisiin tapauksiin eikä näperreltäisi turhuuksien kanssa. Toki niitä joilla ei ole oikeita ongelmia on helppo kiusata ja kyykyttää, samalla saadaan mielenterveyspuoli pidettyä työllistettynä, kun nöyryytetty perhe tarvitsee terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän kotikunnissa ole oikeasti mitään tarjolla lapsille ja nuorille koulupäivän jälkeen? Meidän pienessä maalaiskunnassa taitaa olla asiat tältä osin todella hyvin. Koulussa (pieni reilu 100 oppilaan koulu) on tarjolla paljon kerhoja: liikunta, musiikki, käsityö, sähly, kuoro, lennokki, bändikoulu, nämä on varmaan kaupungin tarjoamia. Iltapäiväkerho on 0-2 luokkalaisille joka päivä viiteen asti. Sitten on urheiluseuran jalkopallokoulu ja tanssikerho, kansalaisopiston pianonsoittopiiri ja joku taidekerho, harrastajateatterin näytelmäkerho, 4H:n lemmikerho ja kokkikerho, seurakunnan puuhakerho. Nämä on kaikki joko ilmaisia tai hyvin edullisia. Yläkoulussa on mm. kitarakerho, näytelmäkerho, erilaisia liikuntakerhoja, luontokerho, kamerakerho.
Nuorille on nuorten tilassa avoimet ovat joka päivä, olikohan klo 18-21 ja viikonloppuisin myöhempään, se on täysin ilmaista ja syömistäkin on tarjolla. Tila on päihdevapaa ja siellä ei kyllä kukaan riehu, heti otetaan yhteyttä kotiin tai tarvittaessa poliisiin. Ei kyllä meidän nuorison mukaan koskaan mitään isompaa häiriötä ollutkaan. Joskus siellä on jotain ohjelmaa ja discokin silloin tällöin, mutta yleensä siellä vain ollaan kavereiden kanssa.
Harmillista, jos tällaista toimintaa ei ole. Pitäisi olla ihan joka kunnassa.
Nyt kyllä iski kateus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa ihan totuuden eräästä helsinkiläisestä tilapäissijoituspaikasta. Heillä työskennellyt miespuolinen työntekijä sanoi ihan suoraan, että yksinhuoltajuus on ongelma. Heillä oli muutenkin menossa sellainen trendi että väkivaltainen isä oli kingi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
Lisään vielä tähän oman kokemukseni. Poliisi kehotti eroamaan. Erosin. Lasu pakotti lapsen tapaamaan juoppoa väkivaltaista isää. Poliisin neuvot ok, lasun ei.
Itselläkin hyviä kokemuksia poliisista, perustuuhan asiat heillä faktoihin tutkinnan ja todisteiden kautta. Sensijaan lastensuojeluun en voi enää koskaan luottaa, sillä se toimii päinvastoin eli oletuksilla ja uskomuksilla. Valheilla ja vääristelyllä tuhotaan kunnollisia ihmisiä yhdessä narsujen kanssa. Hieno systeemi tosiaan. Lapsiparat.
Just näin. Ollaan varmaan koettu samat.
Itse vielä roikun tuhon partaalla lasun jäljiltä (työpaikka meni), mutta ehkä selviän tästä. Lapseni sain pelastettua.
<3 mulla ei tule käymään yhtä hyvin, sillä terveys ja voimat menneet myös ;-( tuntuu niin kohtuuttomalta kun olen yrittänyt saada meille ajoissa apua vaikka mistä. Lapsesta ei siis kukaan valita, päinvastoin, mutta minä ja mun jaksamattomuus on kyllä taas tapetilla. Niin, onhan se ihme ettei jaksa ja sairastuu kun kaikki hajoaa alta, narsu käyttää keinoina huoltokiusaamista ja ls-ilmoja ym. eikä kukaan auta mitenkään. Itsekin sanovat nyt, että onhan sulla ollut poikkeuksellisen paljon kestämistä, että harvoin on näin. No kuulkaa niinpä, joten missä kaikki ovat silloin olleet kun olen itkenyt ja rukoillut, joskus jopa melkein huutanut apua?! Ei ole kiinnostanut yhtään ketään, vähiten lastensuojelua itseään joten pysykää siis poissa ettei pilata viimein sitä lastakin.
Ota yhteyttä narsistien tuki ry, sieltä saat tukea! Myös lakiasioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.No joo.. älypuhelimet lapsilla on kyllä aika uusi ilmiö, mutta kyllähän kaikenmaailman xboxit, pleikat sun muut pelikonsolit ovat olleet markkinoilla jo vaikka kuinka kauan ja onhan niistä pelaamisen haitoista puhuttu vaikka kuinka kauan! Jos ei ole itse hoksannut, ettei se voi tehdä lapselle hyvää, että se on nenä kiinni ruudussa 24/7.
Kyllä lasten puhelimiin on ihan mahdollista asentaa erilaisia appeja, joilla lasten pelaamista voi rajata. Kun peliaika on tullut täyteen ohjelma estää pelien pelaamisen.
Mitä sitten 10- vuotiaan pitäisi tehdä iltaisin yksin kotona? No, elämä on kyllä aika hukassa, jos 10 vuotiaan pitää olla joka ilta yksin kotona. Elämä on täynnä valintoja ja yksi on päivätyön/ vuorotyön tekeminen. Ymmärrän, että yh:na kaikki raha on tervetullutta, mutta koska kaikkea ei voi saada niin, niin siinä sitten voi käydä, että jos ilta- ja yötyön tekeminen on AINOA vaihtoehto niin oma lapsi voi jäädä heitteille.
Pari yh-tuttua on hoitoalalla. Homma toimi siihen asti, kun oli vuoropäiväkoti. Sen jälkeen heidän oli kylmästi sanouduttava irti vakituisesta työpaikasta karensseineen tms. Molemmat heitti nyt keikkaa, mutta sitäkään ei ole paljon päivällä tarjolla. Toinen siirtyi siivoojaksi ja sai päivätyön.
Toinen sai vähän aikaa tehdä työssään vain päiviä, koska kaikille se sopi. Mutta ylhäältäpäin tuli määräys, ettei se käy.
Hoitoalalla päivätyötä ovat kortilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä mutta opiskelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijäks, ja ahdistaa ihan hitosti millaseks asiat on menny, resursseja ei oo, lakia täytyy noudattaa vaikka ei kokis et se on eettisesti oikein, ja ihmiset ei jumankauta huolehdi ja kasvata niitä lapsia. Nyt jo mietityttää, onko tässä alavalinnassa mitään järkeä.
Niin. On se kyl kamalaa kun pitää noudattaa lakeja eikä voi painella mutulla mielensä mukaan.
Joku voisi ajatella että lait on länsimaisen oikeusvaltion merkki, mutta sossulle ne on vain ikävä hidaste.
Et nyt selkeesti ymmärtänyt viestiä, idiootti. Tarkoitin lähinnä tilanteita joissa näkee kilometrien päähän että koti on lapselle haitallinen paikka, mutta tietynlainen byrokratia esimerkiksi estää lapsen kiireellisen huostaanoton.
Niin. Sitä just kutsutaan oikeusvaltioksi. Että on ”tietynlainen byrokratia” kansalaisten suojana, eikä kaikki perustuu subjektiivisiin huolen tunteisiin ja mutuhavaintoihin.
Ihan oikeasti olet sitä mieltä, ettei kyseisen työn haasteisiin liity lainkaan eettiset ja moraaliset ristiriidat, joka voi olla törmäyskurssilla lain kanssa? Tottakai lakia noudatetaan, mutta se ei aina tarkoita etteikö työntekijät voisi kokea, ettei välttämättä ole VOINUT tehdä kaikkeaan, vaikka olisi halunnut. Näistä asioista onneksi puhutaan paljon sosionomin ja sosiaalityöntekijän koulutuksissa, mutta eivät ne silti helppoja ole, kun niihin törmää kentällä.
Kyllä ongelma on nimenomaan alan täydellinen mielivaltaisuus.
Se että lakiin suhtaudutaan yliolkaisesti ja halveksivasti, koetaan että oikeasti voidaan vain painella mutulla lain yläpuolella. Siis se asenne että tiedetään paremmin ja voidaan runnoa ja talloa koska itellä on ”sellainen olo”.
Suuri ongelma on myös itse lastensuojelulaki, joka lietsoo tällaista käytöstä, koska pelkkä ”huoli” mahdollistaa täysin mielivaltaisen toiminnan.
Herravarjele sinunkaltaisistasi ihmisistä.
Nyt en kyllä ymmärrä, miten suhtauduin viestissäni lakiin "yliolkaisesti" ja "halveksivasti". En tiedä, halutaanko täällä taas ymmärtää tahallaan väärin, mutta edelleen, itsellä on enemmänkin olo, ettei laki aina anna tehdä tarpeeksi. Koet, että lapsen turvallinen kasvu ja kehitys on vaarantumassa, mutta tarpeeksi nopeasti ei välttämättä pysty tekemäänsä mitään. Kai joku sitä lakia käyttää väärinkin, mitta en nyt ymmärrän, miten voi tulla kuva etten haluaisi ajatella niiden lasten parasta, jotka sitä apua kaipaavat. Enkä minä myöskään ymmärrä lasuja, joita tehdään koska äiti polttaa ulkona tupakkaa tai kun lapsella ei yhtenä päivänä ollut pipoa päässä. 🙄
Niin. Sinulla on olo, sinä koet, sinä haluat sitäsuntätä. Ja laki on sitten ikävästi esteenä.
Tää on juuri sitä lain halveksimista.
Sinun pitää ymmärtää, että et sinä oikeasti ole jumala, jolla pitäisi olla oikeus tehdä mitä sinä oikeaksi katsot (subjektiivisesti) vain koska sinulla olo, koettu tila tai tahto toimia.
Sinä olet ihminen. Pelkkä erehtyväine ihminen, jonka olo- ja tahtotilat on ihan vaan subjektiivisia tuntemuksia.
Kai ymmärrät, että sossujen työ on hybin pitkälle sitä, että työntekijä arvioi, mikä on paras ratkaisu kuhunkin tilanteeseen? Kaikki toiminta tapahtuu lain sisällä, sitä en ole missään vaiheessa kieltänyt. Mutta vaikka ne päätökset tehdään lain puitteissa, on niissä silti mukana työntekijän omaa kokemustaan tilanteestaan. Aina. Ja hyvä että on, koska harvoin kahta täysin samaa tilannetta tulee eteen. En tajua tota jankkaamista että luulen olevani lain yläpuolella. Saa kai sitä kuka vaan vihata mitä hyvänsä lakia, ja se on ok niin kauan kun sen puitteissa muutenkin toimitaan.
Kannattaa lukea ihan oikeiden sosiaalityöntekijöiden kertomuksia. He sanovat usein, että harvoin pystyy katsomaan tilanteita tilannekohtaisesti, koska Suomen laki ja kuntien säädökset velvoittavat heitä käyttämään tiettyä kaavaa ja kaikkia pitää kohdella samanarvoisesti. Ei siis voi antaa yhdelle ja olla antamatta toiselle.
Kaikkia tapauksiako pitäisi sun katsoa samalla tavalla, ja toimia tehdä aina näin, näin ja näin, eikö ottaa huomioon asioita, jotka voivat heittää tapauksen aivan päälaelleen.? Kaikkia kohdellaan tietysti samanarvoisesti, mutta kaikki tapaukset eivät ole samanlaisia.
Kyllä tiettyjen kaavojen mukaan mennään. Eli jos kahdella on samanlaiset tilanteet, niin samanlaiset ratkaisut tulevat, vaikka asiakkaista tietäisi, että esim. pieni avustus tai asia X voisi auttaa heidän tilannetta huomattavasti. Jos säädöksissä tuollainen ei ole mahdollista, niin tätä ei voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
Lisään vielä tähän oman kokemukseni. Poliisi kehotti eroamaan. Erosin. Lasu pakotti lapsen tapaamaan juoppoa väkivaltaista isää. Poliisin neuvot ok, lasun ei.
Itselläkin hyviä kokemuksia poliisista, perustuuhan asiat heillä faktoihin tutkinnan ja todisteiden kautta. Sensijaan lastensuojeluun en voi enää koskaan luottaa, sillä se toimii päinvastoin eli oletuksilla ja uskomuksilla. Valheilla ja vääristelyllä tuhotaan kunnollisia ihmisiä yhdessä narsujen kanssa. Hieno systeemi tosiaan. Lapsiparat.
Just näin. Ollaan varmaan koettu samat.
Itse vielä roikun tuhon partaalla lasun jäljiltä (työpaikka meni), mutta ehkä selviän tästä. Lapseni sain pelastettua.
<3 mulla ei tule käymään yhtä hyvin, sillä terveys ja voimat menneet myös ;-( tuntuu niin kohtuuttomalta kun olen yrittänyt saada meille ajoissa apua vaikka mistä. Lapsesta ei siis kukaan valita, päinvastoin, mutta minä ja mun jaksamattomuus on kyllä taas tapetilla. Niin, onhan se ihme ettei jaksa ja sairastuu kun kaikki hajoaa alta, narsu käyttää keinoina huoltokiusaamista ja ls-ilmoja ym. eikä kukaan auta mitenkään. Itsekin sanovat nyt, että onhan sulla ollut poikkeuksellisen paljon kestämistä, että harvoin on näin. No kuulkaa niinpä, joten missä kaikki ovat silloin olleet kun olen itkenyt ja rukoillut, joskus jopa melkein huutanut apua?! Ei ole kiinnostanut yhtään ketään, vähiten lastensuojelua itseään joten pysykää siis poissa ettei pilata viimein sitä lastakin.
Terveys ja voimat voivat vielä palata. Toivotaan niin.
Mullekin sossut sanoi mun ex-miehestä, etteivät ole koskaan törmänneet niin vaikeaan tapaukseen. Silti antoivat miehen pyörittää itseään ihan miten tahtoo, vuosikausia. Itse olin saanut miehen kuriin ja järjestykseen poliisin ja oikeuden avulla. Ja jouduin neuvomaan myös sossuja, miten se onnistuu! Ne on kyllä harvinaisen idiootteja ja puolustuskyvyttömiä. Ei niiltä voikaan saada apua. Älä odota mitään, niin et pety.
Opettele röyhkeäksi. Älä sano mihinkään suoraan ei, mutta venytä ja vatkaa. Niin ne sossutkin tekee.
Haluatko kuulla vielä yhden lohduttavan jutun?
Näin mun eksän kaupassa, kun mulla oli hoidossa mun lapsenlapsi. Olisit nähnyt sen ilmeen, kun se tajusi, keitä me oltiin, ja että se ei saa koskaan tavata sitä lastenlastaan. Lapseni ei ole antanut anteeksi isälleen, eikä tule koskaan antamaankaan. Eksäni kohteli sitä niin paskasti. Hylkäsi ensin ja sitten kiusasi vuositolkulla. Nyt lapsellani on vielä erittäin tomera anoppi puolustamassa äidin lisäksi. Paha saa palkkansa, lopulta. Koeta jaksaa loppuun asti. Ette ole häviäjiä.
Voi miten hyvä juttu, mä olen todella iloinen teidän puolesta että oikeus vihdoin voitti! Niin, saattaahan tästä selvitä, mutta vaikea jaksaa uskoa kun lapsi on vasta reilu 10 v. ja itse olen jo täysin romuna kun elämä on ollut yhtä kaaosta ja yksin taistelua nyt jo melkein tuon kymmenen vuotta. Oli siis pakko erota lapsen olessa melkein 2-vuotias kun huomasin, kuinka sairaaksi meno alkoi meillä mennä. Tein kuitenkin "harmillisesti" sen virheen, etten koskaan uskaltanut ottaa yhtäkään iskua vaan väistin ja aloitin rauhoittaa tilannetta puhumalla ja pyytelemällä anteeksi. En dokumentoinut hajonnutta ikkunaa kun hän yritti heittää painavan esineen minua kohti, ei tietenkään ollut nauhoitusta tai muita kyydissä kun hän raivostui jostain ja uhkasi ajaa kallioleikkaukseen. Eikä tuo ollut pelkkää puhetta, sillä kerran talvella ajoi raivostuessaan lumivalliin kun menetti raivopäissään auton hallinnan. Puhui myös itsemurhasta ja jopa laajennetusta sellaisesta jne. No, näistä ja muista tapahtumista ei ole todisteena kuin puheet (toki läheiset näkivät särkyneen ikkunan ja näkivät joitakin lievempiä tilanteita) ja koska itse olin jo todella huonovointinen ja hän vakuuttava, sai hän puhuttua ainoaksi ongelmaksi sen, että minä olen muka hysteerinen ja mitä lie.
Eron jälkeen kiusaaminen, nöyryyttäminen ja uhkailu kiihtyi, mutta se tapahtui lähinnä puhelimitse tai kasvokkain joten miten senkin sitten todistat. Palavereissa hän oli tyyni ja hymyilevä ja itse luonnollisesti jo todella ahdistunut, aloinhan huomata että häntä uskotaan mutta minua ei. Kaikki asiat myös kuitattiin riidaksi eli että olin muka yhtä syyllinen ja on meidän asiamme yrittää myös sopia asiat. Jännä vaan, että tuo (yksipuolinen) eron jälkeiseen aikaan muka "kuuluva riitely" on jatkunut näihin päiviin asti, joskin nyt vihdoin vähän lievempänä. Eron takia tipuin myös tyhjän päälle ja jouduin velkavankeuteen. Tänä aikana mulla onkin mennyt täysin usko systeemiin, ihmisiin ja elämään ja sitkuttelen hengissä vain lapseni takia. Jos en jaksa, pyysin, että läheiseni vievät asiamme selvitettäväksi, sillä tämä kaikki ei saa olla turhaa vaan lastensuojeluun ymv. on tultava muutosta. Ei rehellisille, kunnollisille ja lapsensa ja asiansa hoitaville ihmisille voi oikeus- ja sivistysvaltiossa tehdä näin.
Tätä mä olen viime vuodet vähän odotellut, että milloin alkavat nämä ongelmat kun vanhemmilta otettiin pois oikeus rajoittaa omia lapsiaan, ja siirrettiin se yhteiskunnalle, että kaikki lapsset pitää kasvattaa samalla tavalla, tai muuten iskee tuomarin nuija. Noh, nyt se alkaa sitten näkymään. Tiesittekö että vanhempi ei esim. saa estää nuoren pääsyä pois kotoa, eli aresti on tuomittava kasvatuskeino, koska kyseessä on vapaudenriisto. Tämähän ei koske normiteiniä, joka pysyy huoneessaan, ja kapinoi ovia paiskomalla, mutta kun on olemassa nuoria jotka lähtevät arestista väkisin, eli pistävät paikkoja rikki, ja karaavat ikkunoista. Kukaanhan ei voi valvoa 24/7 kahta viikkoa, joten nuri lähtee arestista silloin kunvanhempi nukahtaa väkisin. Ei myöskään voi ottaa töistä vapaata että voi valvoa kahden viikon kotiarestin, ja nuori karkaa silloin kun vanhempi on töissä.
Tätä tässä on odotettu, ja tiesin senkin, että syyttävä sormi tulee oikeiden syyllisten sijasta osoittamaan lasten vanhempin. Tällä tavallahan ei halutakaan auttaa ja pelastaa näitä nuoria, vaan halutaan vain saada syytellä vanhempia. Mikään ei muutu ellei yhteiskunta ota sille kuuluvaa vastuuta, ja määrittele alaikäisten hommia uudestaan. Esim. nettiin pääsy ja älypuhelinkielto alle 16. vuotiaille. Kukaan vanhempihan ei voi yksin taistella yhteiskunnan normeja vastaan, vaan on äkkiä oikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä mutta opiskelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijäks, ja ahdistaa ihan hitosti millaseks asiat on menny, resursseja ei oo, lakia täytyy noudattaa vaikka ei kokis et se on eettisesti oikein, ja ihmiset ei jumankauta huolehdi ja kasvata niitä lapsia. Nyt jo mietityttää, onko tässä alavalinnassa mitään järkeä.
Herranjumala ihminen! Nyt äkkiä pois sieltä sote-alalta.
Miksi?
Koska koet olevasi lain yläpuolella ja viestisi perusteella mahdollisesti jotenkin vinksahtanut ja nautit vallantunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä mutta opiskelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijäks, ja ahdistaa ihan hitosti millaseks asiat on menny, resursseja ei oo, lakia täytyy noudattaa vaikka ei kokis et se on eettisesti oikein, ja ihmiset ei jumankauta huolehdi ja kasvata niitä lapsia. Nyt jo mietityttää, onko tässä alavalinnassa mitään järkeä.
Niin. On se kyl kamalaa kun pitää noudattaa lakeja eikä voi painella mutulla mielensä mukaan.
Joku voisi ajatella että lait on länsimaisen oikeusvaltion merkki, mutta sossulle ne on vain ikävä hidaste.
Et nyt selkeesti ymmärtänyt viestiä, idiootti. Tarkoitin lähinnä tilanteita joissa näkee kilometrien päähän että koti on lapselle haitallinen paikka, mutta tietynlainen byrokratia esimerkiksi estää lapsen kiireellisen huostaanoton.
Niin. Sitä just kutsutaan oikeusvaltioksi. Että on ”tietynlainen byrokratia” kansalaisten suojana, eikä kaikki perustuu subjektiivisiin huolen tunteisiin ja mutuhavaintoihin.
Ihan oikeasti olet sitä mieltä, ettei kyseisen työn haasteisiin liity lainkaan eettiset ja moraaliset ristiriidat, joka voi olla törmäyskurssilla lain kanssa? Tottakai lakia noudatetaan, mutta se ei aina tarkoita etteikö työntekijät voisi kokea, ettei välttämättä ole VOINUT tehdä kaikkeaan, vaikka olisi halunnut. Näistä asioista onneksi puhutaan paljon sosionomin ja sosiaalityöntekijän koulutuksissa, mutta eivät ne silti helppoja ole, kun niihin törmää kentällä.
Kyllä ongelma on nimenomaan alan täydellinen mielivaltaisuus.
Se että lakiin suhtaudutaan yliolkaisesti ja halveksivasti, koetaan että oikeasti voidaan vain painella mutulla lain yläpuolella. Siis se asenne että tiedetään paremmin ja voidaan runnoa ja talloa koska itellä on ”sellainen olo”.
Suuri ongelma on myös itse lastensuojelulaki, joka lietsoo tällaista käytöstä, koska pelkkä ”huoli” mahdollistaa täysin mielivaltaisen toiminnan.
Herravarjele sinunkaltaisistasi ihmisistä.
Nyt en kyllä ymmärrä, miten suhtauduin viestissäni lakiin "yliolkaisesti" ja "halveksivasti". En tiedä, halutaanko täällä taas ymmärtää tahallaan väärin, mutta edelleen, itsellä on enemmänkin olo, ettei laki aina anna tehdä tarpeeksi. Koet, että lapsen turvallinen kasvu ja kehitys on vaarantumassa, mutta tarpeeksi nopeasti ei välttämättä pysty tekemäänsä mitään. Kai joku sitä lakia käyttää väärinkin, mitta en nyt ymmärrän, miten voi tulla kuva etten haluaisi ajatella niiden lasten parasta, jotka sitä apua kaipaavat. Enkä minä myöskään ymmärrä lasuja, joita tehdään koska äiti polttaa ulkona tupakkaa tai kun lapsella ei yhtenä päivänä ollut pipoa päässä. 🙄
Niin. Sinulla on olo, sinä koet, sinä haluat sitäsuntätä. Ja laki on sitten ikävästi esteenä.
Tää on juuri sitä lain halveksimista.
Sinun pitää ymmärtää, että et sinä oikeasti ole jumala, jolla pitäisi olla oikeus tehdä mitä sinä oikeaksi katsot (subjektiivisesti) vain koska sinulla olo, koettu tila tai tahto toimia.
Sinä olet ihminen. Pelkkä erehtyväine ihminen, jonka olo- ja tahtotilat on ihan vaan subjektiivisia tuntemuksia.
Kai ymmärrät, että sossujen työ on hybin pitkälle sitä, että työntekijä arvioi, mikä on paras ratkaisu kuhunkin tilanteeseen? Kaikki toiminta tapahtuu lain sisällä, sitä en ole missään vaiheessa kieltänyt. Mutta vaikka ne päätökset tehdään lain puitteissa, on niissä silti mukana työntekijän omaa kokemustaan tilanteestaan. Aina. Ja hyvä että on, koska harvoin kahta täysin samaa tilannetta tulee eteen. En tajua tota jankkaamista että luulen olevani lain yläpuolella. Saa kai sitä kuka vaan vihata mitä hyvänsä lakia, ja se on ok niin kauan kun sen puitteissa muutenkin toimitaan.
Kannattaa lukea ihan oikeiden sosiaalityöntekijöiden kertomuksia. He sanovat usein, että harvoin pystyy katsomaan tilanteita tilannekohtaisesti, koska Suomen laki ja kuntien säädökset velvoittavat heitä käyttämään tiettyä kaavaa ja kaikkia pitää kohdella samanarvoisesti. Ei siis voi antaa yhdelle ja olla antamatta toiselle.
Heh heh heh. Käytännössä jotkut saavat tosi paljon ja toiset eivät juuri mitään. Ihan sivullisena tämän kyllä olen huomannut. En halua kertoa yksityiskohtia, koska ne on minulle luottamuksella kerrottu. Sosuilla on valtavat varat käytettävissä harkinnanvaraisti. Ja minun tuttuni ovat kantasuomalaisia eivätkä ole narkki tai alkoholiperheitä.
Alue: Aihe vapaa
Ajattelin ihan samaa. Mitä sossut esim aloituksen kaltaisella tarinalla ajavat takaa? Toisaalta en usko, että aloittaja on sossu. Tai oletan sossujen olevan fiksumpia. Niin ehkä oletuksena on väärä ja se selittää paljon.