Murrosikäisen tulevasta työllistymisestä huoli
Minulla on kaksi poikaa, joista nuorempi on 16, hän on saanut kesätyön ja tekee sitä onnellisena, kertoo innolla miten häntä on perehdytetty ja miten kivaa on osallistua aikuisten maailmaan. Vanhempi poika on 18, hän ei ole koskaan halunnut kesätöihin, hän lähinnä asuu huoneessaan ja pelaa tietokoneensa ääressä ja huutaa pelikaverilleen, joka on siis toisessa maassa. Hän soittaa välillä rumpujaan ja käy syömässä kun laitan ruoan. Paino on noussut ja iho kukkii, kun hän ei juuri liiku eikä syö terveellisesti. Murrosikää on jo kestänyt monta vuotta eikä se näy loppuvan. Miten autan tällaisen pojan kiinnostumaan aikuisten maailmasta. Hänen pitää kohta alkaa elättää itseään, tehdä työtä jotta saa rahaa ja voi tehdä omia päätöksiä mutta mikään tällainen ei poikaa näytä kiinnostavan. EI häntä voi lykätä edes urheiluharrastuksiin kun ei kiinnosta, Mikä neuvoksi vaikealle murrosiälle johon hän näyttää juuttuneen?
Kommentit (74)
Aikuinen mies (lapseni) pelaa kaiket päivät ja yöt, välillä paukuttaa rumpuja hetken.
Mitä teen?
Jatka entiseen malliin, passaa ja palvele ja olette samassa tilanteessa vielä viidenkin vuoden kuluttua.
Kannattiko?
Pojalle oma asunto ja rahahanat kiinni. Anna aikuisen lapsesi ottaa vastuu omasta elämästään, äläkä pilaa hänen tulevaisuuttaan uhrautumalla/uhriutumalla.
Normaalia on avustaa lasta ensiasuntoon liittyvissä kuluissa ja neuvoa paikkoja, kirpputoreja ym. kalusteiden löytämiseksi.
Jos pojan poismuutto lapsuudenkodistaan kaatuu tuhoavaan äidinrakkauteen (hetkellisen hyvän olon tuottamiseen) tai liian kalliin asunnon ylläpitämiseen poismuuton jälkeen, mene peilin eteen, esitä itsellesi kysymys, miksi haluan tehdä lapselleni pahaa ja yritä löytää sisältäsi vastaus kysymykseen, sillä täältä sinä et sitä löydä.
Olet kasvattanut peräkamm..hikikomeropojan. Onnea. Tapahtuneita virheitä on nyt vaikea korjata. Vaikea sitä on kammeta ulos sieltä komerostaan, toki voit kertoa että et voi maksaa asumistaan ikuisesti, josko sitten pakon edessä hakisi edes työkkäristä rahaa että saa sinulle maksettua. Koita saada omaan asuntoon niin oppii huolehtimaan itsestään, vaikeaa tulee jos ei ole yhtään opetettu.
"Tulevasta työllistymisestä huoli" :DD Olisin huolissani ihan muista kuin työhön liittyvistä asioista. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ja yleinen elämänhallinta
Olen pahoillani puolestasi. Tuollainen ei ole helppoa. Kaikki nuoret eivät vain ole aktiivisia ja motivoituneita ja siihen on vaikea puuttua, varsinkin, kun on täysi-ikäisestä kysymys. Mutta juuri siihen voit vedota puhuessasi lapselle. Mä näkisin, että oma huusholli tuon ikäiselle olisi jo paikallaan, jos kerran kotona ei muu maita kuin pelaaminen. Moni tuon ikäinen muuttaa jo omilleen. Eihän se poista ongelmaa, joka on pelaaminen, mutta sitten nuoren on pakko myös ottaa vastuuta. Ei nää helppoja juttuja ole, mut milloinpa elämä olis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna pojan pelata ja nauttia. Itse tein kaiken ns. oikein eli opiskelin ahkerasti ja suoritin yliopistotutkinnon. En saanut töitä. Nyt on toinen tutkinto menossa enkä usko, että tälläkään työllistyn
Ja minä taas täysin päinvastoin kuin sinä, eli kävin kouluni vähän niin ja näin ja kesätöitä tai "oikeita" töitä en ollut tehnyt päivääkään ennen kuin täytin muistaakseni 25. Nyt kuitenkin jo yhdeksän vuotta palkkatyössä, jolla helposti olen itseni elättänyt. Ja pientä pätkää lukuunottamatta vain vakituisia työsopimuksia.
Näistä ei koskaan tiedä miten tulee käymään.
Minä tein kaiken ns oikein. Olin tunnollinen ja ahkera. Olen päätynyt tekemään pätkä- ja silpputyötä. Osan töistä teen työsopimuksella ja joitakin töitä laskutan. Välillä olen pitkiäkin aikoja työttömänä ja taistelen TE-toimiston kanssa oikeudesta työttömyysturvaa. He kun tekisivät minusta mielellään päätoimisen yrittäjän, vaikka laskutettavia töitä on kovin vähän enkä muutenkaan ole yrittäjä enkä oikeutettu yrittäjien sosialiturvaan. Olen kuin jossain omituisessa välitilassa ilman oikeuksia tai turvaa mihinkään suuntaan.
Siskoni taas läpäisi koulun rimaa hipoen. Yritti pari kertaa aloittaa amiksen, mutta ei sitten jaksanut käydä siellä. Päätyi elämään suureen kommuuniin, jonka jokainen jäsen eli sosiaaliturvalla. Minullekin moni kommuunin jäsen markkinoi elämäntapaansa ja sai sen kuulostamaan hyvältä. Se kommuuni oli kamala. Osa veti viinaa, osa pillereitä ja osa huumeita. Siellä sisko majaili useita vuosia.
Lopulta innostui hakemaan omaa asuntoa ja sai hankittua ammatin TE-toimiston kurssin avulla. Nyt siskolla on vakituinen virka ja hyvät säännölliset tulot. Valtion töissä kun on vakautta ja hyvät palkat.
Työnsä tämä sisko tekee yhtä tunnollisesti kuin koulutyöt aikanaan, eli vähän sinnepäin. Ja saikuttaa paljon.
Välillä meinaa alkaa ärsyttämään kun jotkut väittävät että vain parhaimmat saavat töitä. Toki siskolla on paremmat sosiaaliset taidot kuin minulla, ja ihanan rento asenne.
Ehkä minunkin kannattaisi käydä asumassa jossain narkkikommuunissa ja jättää elämäni yhteiskunnan harteille. Siitä kun voi saada palkaksi vakituisen viran.
Ensiksi vanhempien on kasvatettava selkärankaa sen verran, että ovat valmiita ottamaan ne raivarit. Olette näin kauan antaneet pojan oppia huonoille tavoille, nyt on opetettava häntä oppimaan paremmille tavoille. Se on tuossa vaiheessa vaikeampaa, mutta mahdollista.
Ensimmäisenä on, että rajoitukset koneen käytölle ja että tietyt asiat on tehtävä, jotta saa käyttää tietokonetta/pelata/pelata puhelimella. Kotiaskareet, oma huone, opiskelu tai työpaikka. Jos kyseessä masennus, niin sitten lääkärille mars. Kun tekee näitä asioita, voi sitten enemmän pelata.
Todennäköisesti raivoaa ja huutaa, koska on oppinut siihen, että annatte periksi kun hän metelöi. Mutta kun pidätte pintanne, niin se joko helpottuu tai poika lähtee omilleen. Muuta ette voi, koska on jo täysi-ikäinen.
Pakota hänet hakemaan kouluun tai suorittamaan lukio loppuun. Tässä asiassa kannattaa olla tiukka, eli tee selväksi, että hän ei voi jäädä kotiin ja olla tekemättä mitään. Pelaamiseen ei kannata puuttua, sillä todennäköisesti hänellä ei ole elämässään paljon muuta sisältöä, ja hänen ainoat kaverinsa löytyvät pelimaailmasta.
Jos pojalla on yhtään järkeä päässä, kyllä hän varmasti jossain vaiheessa tajuaa, ettei hänen elämänsä voi jatkua näin koko loppuelämän ajan. Varsinkin sitten siinä vaiheessa, kun nuorempi veli etenee elämässään, tai viimeistään siinä vaiheessa, kun sinusta aika jättää.
Laittakaa vuokra-asuntoihin hakemukset ja sossuun varaamaan aikaa. Pakko alkaa ottamaan vastuuta omasta elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä haetaan nyt selvästi sellaista ratkaisua, jossa ap:n ei tarvitsisi olla se "bad guy", joka vaatii lapseltaan jotain tai heittää tämän pihalle.
Näitä tilanteita on ollut niin paljon. Kun vaadin häneltä jotain, alkaa huuto ja hän naukuu olevansa täysi-ikäinen ja että hän tekee itse omat valintansa. Niinpä niin, valinnat vain eivät ole kovin hyviä eivätkä johda muualle kuin pahantuulisuuteen ja pulskistumiseen.
Olisko psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi paikallaan?
Jos poika vetoaa täysi-ikäisyyteensä, sun pitää myös tehdä niin ja vaatia hoitamaan täysi-ikäisyyteen kuuluvat velvoitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä haetaan nyt selvästi sellaista ratkaisua, jossa ap:n ei tarvitsisi olla se "bad guy", joka vaatii lapseltaan jotain tai heittää tämän pihalle.
Näitä tilanteita on ollut niin paljon. Kun vaadin häneltä jotain, alkaa huuto ja hän naukuu olevansa täysi-ikäinen ja että hän tekee itse omat valintansa. Niinpä niin, valinnat vain eivät ole kovin hyviä eivätkä johda muualle kuin pahantuulisuuteen ja pulskistumiseen.
No mitä hittoa? Ilmoitat hänelle, että jän ei voi olla samaan aikaan omista asioistaan päättävä täysi-ikäinen ja teidän elätti. Hirveän karhunpalveluksen olette tehneet kun olette antaneet homman mennä tuohon pisteeseen jossa hän on jo syrjäytynyt, koukussa ja fyysisestikin huonossa jamassa. Kukaan ei voi sinua AP auttaa, jos et ole valmis päättämään mitä pojaltasi vaadit ja sitten pitämään omista rajoistasi kiinni, antaen samalla hänen päättää muuttaako tosiaan sitten ennemmin vaikka omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Pakota hänet hakemaan kouluun tai suorittamaan lukio loppuun. Tässä asiassa kannattaa olla tiukka, eli tee selväksi, että hän ei voi jäädä kotiin ja olla tekemättä mitään. Pelaamiseen ei kannata puuttua, sillä todennäköisesti hänellä ei ole elämässään paljon muuta sisältöä, ja hänen ainoat kaverinsa löytyvät pelimaailmasta.
Jos pojalla on yhtään järkeä päässä, kyllä hän varmasti jossain vaiheessa tajuaa, ettei hänen elämänsä voi jatkua näin koko loppuelämän ajan. Varsinkin sitten siinä vaiheessa, kun nuorempi veli etenee elämässään, tai viimeistään siinä vaiheessa, kun sinusta aika jättää.
Tottakai pelaamiseen pitää puuttua. Pelaaminen voi riistäytyä käsistä, jolloin koulu kärsii ja koulu menee huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kämppä pojalle ja etsitte vaikka nuorisotyöntekijän avulla hälle jatko-opiskelu-tai työpaikan kerta lukion on jo käynyt. Eihän se niin mene, että voi vaan pelata kotona koneella ja ruoka tuodaan nenän eteen.
Minulla ei ole ihan sen vertaa irtorahaa että voisin maksaa yhtiövastiketta ja lisäksi vuokraa toisesta asunnosta.
Jätkä on 18v ja kyllä maksaa oman vuokransa! Kelalta saa asumistuen ja sossulta toimeentulotukea, työttömyysrahaa. Ei hyvänen aika sinun pidä sitä asumista kustantaa.
Ei se saa työttömyyspäivärahaa ihan noin vaan, alle 25 eikä ammattia.
Tietääkseni myös lukio on lasketaan ammatiksi. Onhan se sentään toisen asteen koulutus.
no ei ole lukio mikään ammatti.
Oli tai ei, myös lukion käynyt saa työttömyyskorvausta.
Mutta onko täysi-ikäisellä joskus vain oikeuksia eikä velvoitteita?