Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korkeakoulujen todistusvalinta: vain laudaturin ylioppilaat korkeakouluihin
05.06.2019 |
Todistusvalinnan myötä ”ihan hyvällä” ja keskivertoa vähän paremmalla yo-todistuksella ei hyödy mitenkään! Eli M-E-arvosanan yo-todistus on turha, kun korkeakouluihin valitaan ne täydellisen L-rivin kirjoittaneet. Ehkä hyvällä tuurilla 1-2 ainetta saa olla eximian tasoisia. Jos siis haluat, että lapsesi pääsee kauppikseen/oikikseen/lääkikseen, on hänen parempi olla koulussa täydellinen. Ysin arvosana kun ei enää riitä. On pakko olla täys kymppi.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aika, kun yliopistoihin menivät vain teoreettisesti lahjakkaat, juuri nämä korkeimpia arvosanoja saaneet. Jos se aika palaisi, voisimme ehkä hyvästellä koulutusinflaation.
Mutta juu, akateeminen loppututkinto alkaa olla kohta kuin peruskoulutodistus. Se nyt vaan pitää löytyä kaikilta ja kaikille pitää antaa tilaisuus. Ei se silti takaa täystyöllisyyttä tai työpaikkoja kaikille.
No mistä kouluttamattomat saa töitä?
Ne jää työttömiksi ja sitten työkkäri työllistää ne ilmaisharjoiteluilla lopun ikäänsä. Turha haaveilla oikeasta työstä, oikeasta palkasta ja oikeasta hyvinvoinnista t. vasemmisto
Se oli kyllä Kokoomuksen ministeri Sanni Grahn Laasonen joka tämän uudistuksen edellisessä hallituksessa toteutti : D
Jaa, melkoinen temppu kun tempputyöllistäminen, karenssisirkus ja ilmaisharjoitteluorjaduunit on olleet työkkärin ydinosaamista jo 20 vuotta ennen sannin kauden alkua. Ehkä sillä sitten oli aikakone jolla se pakotti edelliset 5 demarityöministeriä säätämään nämä ilkeät lait aikaan. Tai olihan siellä se yksi vihreidenkin kausi välissä.
Ehkä puhuit jostain muusta mutta siinä tapauksessa kannattaa katsoa mitä lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kirjoitin yo-kirjoituksissa A, A, A ja B ja lukion päättötodistuksen ka oli alle 6 ja ja pääsin kauppakorkeakouluun ensi yrittämällä :)
Vierailija kirjoitti:
Tuo nyt ei ole edes tilastollisesti mahdollista. Laudaturin yhdestä oppiaineesta saa aina noin 5 prosenttia kokelasta. Täysi laudatur-rivi on äärimmäisen harvinainen. Korkeakouluihin jatkaa kuitenkin yli puolet ylioppilastutkinnon suorittaneista. Korkeakouluissa on tietty määrä aloituspaikkoja, ja tämä määrä ylittää moninkertaisesti laudaturin kirjoitrajien määrän.
Ap viittaa lääkikseen ja oikikseen, joihin on aina ollut vaikea päästä. Ei tämä korkeakouluhaku-uudistuksen myötä mitenkään sen vaikeammaksi muutu: sama prosentti hakijoista otetaan sisään, perusteet vain osin muuttuvat.
Jostain kumman syystä tätä alapeukutetaan, vaikka tämä on totta. Ehkä ongelma on siinä, että kirjoittajat tarkoittavat korkeakouluihin pääsemisellä käytännössä yliopistojen tietyille suosituille linjoille pääsemistä. Oikis, lääkis, psyka, ehkä kauppakorkea. Mutta jos kirjoitetaan korkeakouluun pääsemisestä, niin siihen lasketaan sekin, että pääsee vaikka Itä-Suomen tai Jyväskylän yliopistoon lukemaan luonnontieteitä. Tai oikeastaan sekin, että pääsee Satakunnan ammattikorkeaan lukemaan koneinsinööriksi, koska amkkikin on korkeakoulu, vaikka ei tasoltaan yliopistoa vastaakaan. Sellaista ei tule tapahtumaan, että kaikki korkeakoulupaikat menisivät ällärivin kirjoittaneille. Suuri osa suosittujen linjojen paikoista voi kyllä mennäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nyt ei ole edes tilastollisesti mahdollista. Laudaturin yhdestä oppiaineesta saa aina noin 5 prosenttia kokelasta. Täysi laudatur-rivi on äärimmäisen harvinainen. Korkeakouluihin jatkaa kuitenkin yli puolet ylioppilastutkinnon suorittaneista. Korkeakouluissa on tietty määrä aloituspaikkoja, ja tämä määrä ylittää moninkertaisesti laudaturin kirjoitrajien määrän.
Ap viittaa lääkikseen ja oikikseen, joihin on aina ollut vaikea päästä. Ei tämä korkeakouluhaku-uudistuksen myötä mitenkään sen vaikeammaksi muutu: sama prosentti hakijoista otetaan sisään, perusteet vain osin muuttuvat.
Jostain kumman syystä tätä alapeukutetaan, vaikka tämä on totta. Ehkä ongelma on siinä, että kirjoittajat tarkoittavat korkeakouluihin pääsemisellä käytännössä yliopistojen tietyille suosituille linjoille pääsemistä. Oikis, lääkis, psyka, ehkä kauppakorkea. Mutta jos kirjoitetaan korkeakouluun pääsemisestä, niin siihen lasketaan sekin, että pääsee vaikka Itä-Suomen tai Jyväskylän yliopistoon lukemaan luonnontieteitä. Tai oikeastaan sekin, että pääsee Satakunnan ammattikorkeaan lukemaan koneinsinööriksi, koska amkkikin on korkeakoulu, vaikka ei tasoltaan yliopistoa vastaakaan. Sellaista ei tule tapahtumaan, että kaikki korkeakoulupaikat menisivät ällärivin kirjoittaneille. Suuri osa suosittujen linjojen paikoista voi kyllä mennäkin.
Vaan kun elämä ei ole niin yksiselitteistä että siitä ällärivin kirjoittaneesta tulisi parempi lääkäri tai tuomari tai mikälie. Muutenkin maailma on kaoottinen ja olisi syytä jättää ihmisille useampia mahdollisuuksia sen sijaan että kaikki survotaan heti alussa johonkin putkeen jollain mielivaltaisella kriteerillä ja siitä ei sitten siirrytä muualle enää myöhemmin.
Ainiin, vasemmistohan teki viime vaalikaudella tosiaan moneen kertaan selväksi että kansalaisen valinnanvapaus on suurimpia suomen ongelmia joten nyt sitten tulee mitä vaaleissa haluttiin. Eli virkamies päättää puolestasi kaikesta. Mitäs äänestitte.
Onko koko lukio maksuton kirjoituksia myöten vai vain kaksi ensimmäistä vuotta? Oppivelvollisuushan päättyy uudessa mallissa 18-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Höpö höpö, ensikertalaiskiintiö antaa todella merkittävän edun. Käytännössä kun valitaan vain ylioppilastodistuksen perusteella kyse todella on yhdestä ainoasta mahdollisuudesta.
Koska seuraavana vuonna on vastassa myös kuuden ällän oppilaat, joilla lisäksi on ne kolme ensikertalaisuuspistettä, niin ei riitä enää ne kuuden ällän paperitkaan, jos ne on saanut jälkikäteen korottamalla.
Pääsykoemallissa pääosa pisteistä tulee kokeesta, jonka materiaali muuttuu vuosittain, on oikeasti useampi mahdollisuus,. Pääsykokeeseen tulee samoja asioita kun mitä sitten opiskellaan, eikä tarvitse esim oikikseen pyrkiessä väkisin korottaa pitkää matikkaa, jota alalla ei tarvitse yhtään mihinkään.
Ja mitä sitten, jos huomaakin että tuli valittua väärin? Game over iässä 19 v on aika kamalaa.
no jos arvosanoilla yliopistoon haetaan (typerää, ei testaa alakohtaista soveltuvuutta) niin tottakai niiden paikkojen kuuluukin mennä parhaille. Olen silti ehdottomasti sitä mieltä että pääsykokeet olivar paras mahdollinen seula ja motivaatio/soveltuvuusmittari, lisäksi pääsykokeissa tutustui jo alan perusteisiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Höpö höpö, ensikertalaiskiintiö antaa todella merkittävän edun. Käytännössä kun valitaan vain ylioppilastodistuksen perusteella kyse todella on yhdestä ainoasta mahdollisuudesta.
Koska seuraavana vuonna on vastassa myös kuuden ällän oppilaat, joilla lisäksi on ne kolme ensikertalaisuuspistettä, niin ei riitä enää ne kuuden ällän paperitkaan, jos ne on saanut jälkikäteen korottamalla.
Pääsykoemallissa pääosa pisteistä tulee kokeesta, jonka materiaali muuttuu vuosittain, on oikeasti useampi mahdollisuus,. Pääsykokeeseen tulee samoja asioita kun mitä sitten opiskellaan, eikä tarvitse esim oikikseen pyrkiessä väkisin korottaa pitkää matikkaa, jota alalla ei tarvitse yhtään mihinkään.
Ja mitä sitten, jos huomaakin että tuli valittua väärin? Game over iässä 19 v on aika kamalaa.
Mihin on kolme ensikertaisuuspistettä?
Sen pisteen saa kyllä aina kun on ensikertalainen. Oikikseen valitaan 40% todistuksella, 60% pääsykokeella. Lääkikseen n.50-50%.
Mikä ongelma sinulla on tässä? Tiedonpuute? Pessimismi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Höpö höpö, ensikertalaiskiintiö antaa todella merkittävän edun. Käytännössä kun valitaan vain ylioppilastodistuksen perusteella kyse todella on yhdestä ainoasta mahdollisuudesta.
Koska seuraavana vuonna on vastassa myös kuuden ällän oppilaat, joilla lisäksi on ne kolme ensikertalaisuuspistettä, niin ei riitä enää ne kuuden ällän paperitkaan, jos ne on saanut jälkikäteen korottamalla.
Pääsykoemallissa pääosa pisteistä tulee kokeesta, jonka materiaali muuttuu vuosittain, on oikeasti useampi mahdollisuus,. Pääsykokeeseen tulee samoja asioita kun mitä sitten opiskellaan, eikä tarvitse esim oikikseen pyrkiessä väkisin korottaa pitkää matikkaa, jota alalla ei tarvitse yhtään mihinkään.
Ja mitä sitten, jos huomaakin että tuli valittua väärin? Game over iässä 19 v on aika kamalaa.
Mihin on kolme ensikertaisuuspistettä?
Sen pisteen saa kyllä aina kun on ensikertalainen. Oikikseen valitaan 40% todistuksella, 60% pääsykokeella. Lääkikseen n.50-50%.
Mikä ongelma sinulla on tässä? Tiedonpuute? Pessimismi?
Ehkä kannattaisi ekaksi ottaa selville mistä ketjussa puhutaan ennen kuin rupeat avautumaan enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko se oikeustieteellinen tässä se pessimismin aihe?
60% valitaan pääsykokeella:
Nykyäänkin jopa maisterivaiheessa näkee opiskelijoita, jotka tuskin osaavat edes lukea tai kirjoittaa. Tieteelliset tekstitkin ovat lähinnä mielipidekirjoituksia, joista ei saa mitään tolkkua (teksti muistuttaa etäisesti suomea, mutta suomeksi sitä ei voi kutsua). Olisihan kohtuus, että tämä aines menisi esim. ammattikorkeakouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Höpö höpö, ensikertalaiskiintiö antaa todella merkittävän edun. Käytännössä kun valitaan vain ylioppilastodistuksen perusteella kyse todella on yhdestä ainoasta mahdollisuudesta.
Koska seuraavana vuonna on vastassa myös kuuden ällän oppilaat, joilla lisäksi on ne kolme ensikertalaisuuspistettä, niin ei riitä enää ne kuuden ällän paperitkaan, jos ne on saanut jälkikäteen korottamalla.
Pääsykoemallissa pääosa pisteistä tulee kokeesta, jonka materiaali muuttuu vuosittain, on oikeasti useampi mahdollisuus,. Pääsykokeeseen tulee samoja asioita kun mitä sitten opiskellaan, eikä tarvitse esim oikikseen pyrkiessä väkisin korottaa pitkää matikkaa, jota alalla ei tarvitse yhtään mihinkään.
Ja mitä sitten, jos huomaakin että tuli valittua väärin? Game over iässä 19 v on aika kamalaa.
Olet nyt ymmärtänyt tuon ensikertalaisuuden vähän väärin. Se ei tarkoita vain ensimmäistä hakukertaa vaan hakijaa joka ei ole vielä koskaan ottanut yhtään opiskelupaikkaa vastaan. Voit siis olla ensikertailainen vaikka viisi kertaa jos et ole vielä koskaan päässyt mihinkään sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Höpö höpö, ensikertalaiskiintiö antaa todella merkittävän edun. Käytännössä kun valitaan vain ylioppilastodistuksen perusteella kyse todella on yhdestä ainoasta mahdollisuudesta.
Koska seuraavana vuonna on vastassa myös kuuden ällän oppilaat, joilla lisäksi on ne kolme ensikertalaisuuspistettä, niin ei riitä enää ne kuuden ällän paperitkaan, jos ne on saanut jälkikäteen korottamalla.
Pääsykoemallissa pääosa pisteistä tulee kokeesta, jonka materiaali muuttuu vuosittain, on oikeasti useampi mahdollisuus,. Pääsykokeeseen tulee samoja asioita kun mitä sitten opiskellaan, eikä tarvitse esim oikikseen pyrkiessä väkisin korottaa pitkää matikkaa, jota alalla ei tarvitse yhtään mihinkään.
Ja mitä sitten, jos huomaakin että tuli valittua väärin? Game over iässä 19 v on aika kamalaa.
Mihin on kolme ensikertaisuuspistettä?
Sen pisteen saa kyllä aina kun on ensikertalainen. Oikikseen valitaan 40% todistuksella, 60% pääsykokeella. Lääkikseen n.50-50%.
Mikä ongelma sinulla on tässä? Tiedonpuute? Pessimismi?
Ehkä kannattaisi ekaksi ottaa selville mistä ketjussa puhutaan ennen kuin rupeat avautumaan enempää.
Valaise ihmeessä. Luulin että kyse on yliopistojen todistusvalinnan kritisoimisesta.
Väärän tiedon levittämisestä? Pessimismistä? Ajatuksesta, että jos ei ole l riviä heti taskussa, on peli ohi jo 19-vuotiaana. Nämä kaikkihan on täyttä puppua
Alue: Aihe vapaa
Aloittaja: pitää sinua ojentaa sillä tuollainen tieto ei pidä paikkansa. Katsopa uudestaan lähteesi ja tarkista oma käsityksesi, ennen kuin tuollaisia kirjoittelet. Fake news. Joku vielä menee uskomaan.