Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korkeakoulujen todistusvalinta: vain laudaturin ylioppilaat korkeakouluihin
05.06.2019 |
Todistusvalinnan myötä ”ihan hyvällä” ja keskivertoa vähän paremmalla yo-todistuksella ei hyödy mitenkään! Eli M-E-arvosanan yo-todistus on turha, kun korkeakouluihin valitaan ne täydellisen L-rivin kirjoittaneet. Ehkä hyvällä tuurilla 1-2 ainetta saa olla eximian tasoisia. Jos siis haluat, että lapsesi pääsee kauppikseen/oikikseen/lääkikseen, on hänen parempi olla koulussa täydellinen. Ysin arvosana kun ei enää riitä. On pakko olla täys kymppi.
Kommentit (34)
Ja ajatelkaa, että ruotsistakin pitää olla L!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No höps. Ei niitä riitä joka alalle. Ei tarvitse olla jokainen arvosana L, ainakaan maaseutuyliopistoihin.
Ja loput sitten koekiintiössä. Eli ennemminkin ei siellä lukiossa tarvitse kauheasti paahtaa ja kuumottaa, jos ei pääse L/E-tasolle, pari M menee kanssa, joka aineessa. Silloin ei yo-todistuksella tee mitään ja voi vaan keskittyä käymään lukiota.
Pääsykokeisiinhan ei jatkossa enää tarvitse valmistautua kuukausia tai vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Mittaako L-rivi soveltuvuutta alalle kuin alalle?
Pääsykokeissa ei nytkään mitata soveltuvuutta kuin muutamalla alalla, ja näillä aloilla soveltuvuutta mittaavat osiot jäävät.
Pääsykokeissa mitataan akateemisen opiskelun valmiuksia sekä koulutettavuutta. L-rivi täyttää nämä kyllä.
Oli aika, kun yliopistoihin menivät vain teoreettisesti lahjakkaat, juuri nämä korkeimpia arvosanoja saaneet. Jos se aika palaisi, voisimme ehkä hyvästellä koulutusinflaation.
Mutta juu, akateeminen loppututkinto alkaa olla kohta kuin peruskoulutodistus. Se nyt vaan pitää löytyä kaikilta ja kaikille pitää antaa tilaisuus. Ei se silti takaa täystyöllisyyttä tai työpaikkoja kaikille.
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli aika, kun yliopistoihin menivät vain teoreettisesti lahjakkaat, juuri nämä korkeimpia arvosanoja saaneet. Jos se aika palaisi, voisimme ehkä hyvästellä koulutusinflaation.
Mutta juu, akateeminen loppututkinto alkaa olla kohta kuin peruskoulutodistus. Se nyt vaan pitää löytyä kaikilta ja kaikille pitää antaa tilaisuus. Ei se silti takaa täystyöllisyyttä tai työpaikkoja kaikille.
No mistä kouluttamattomat saa töitä?
Li teki myös ilmaiseksi tuon lukion. Se on pakko käydä ja suosituimmille aloille otetaan kympin tytöt. Kuten Norssiin ja muihin top10 lukioihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän huonommat ylioppilaat menee AMK:hon
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mittaako L-rivi soveltuvuutta alalle kuin alalle?
tottakai, kaikille, t. kympin tyttö
Toisaalta suuri osa miesministereistä olisi tuolla systeemillä jäänyt monestakin edellisestä hallituksesta ilman korkeakoulutusta.
Mun amis sisko pääsi Hesan kauppikseen :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aika, kun yliopistoihin menivät vain teoreettisesti lahjakkaat, juuri nämä korkeimpia arvosanoja saaneet. Jos se aika palaisi, voisimme ehkä hyvästellä koulutusinflaation.
Mutta juu, akateeminen loppututkinto alkaa olla kohta kuin peruskoulutodistus. Se nyt vaan pitää löytyä kaikilta ja kaikille pitää antaa tilaisuus. Ei se silti takaa täystyöllisyyttä tai työpaikkoja kaikille.
No mistä kouluttamattomat saa töitä?
Ne jää työttömiksi ja sitten työkkäri työllistää ne ilmaisharjoiteluilla lopun ikäänsä. Turha haaveilla oikeasta työstä, oikeasta palkasta ja oikeasta hyvinvoinnista t. vasemmisto
Ei laudaturit sentään riitä täyttämään suosittuja aloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aika, kun yliopistoihin menivät vain teoreettisesti lahjakkaat, juuri nämä korkeimpia arvosanoja saaneet. Jos se aika palaisi, voisimme ehkä hyvästellä koulutusinflaation.
Mutta juu, akateeminen loppututkinto alkaa olla kohta kuin peruskoulutodistus. Se nyt vaan pitää löytyä kaikilta ja kaikille pitää antaa tilaisuus. Ei se silti takaa täystyöllisyyttä tai työpaikkoja kaikille.
No mistä kouluttamattomat saa töitä?
Ne jää työttömiksi ja sitten työkkäri työllistää ne ilmaisharjoiteluilla lopun ikäänsä. Turha haaveilla oikeasta työstä, oikeasta palkasta ja oikeasta hyvinvoinnista t. vasemmisto
Se oli kyllä Kokoomuksen ministeri Sanni Grahn Laasonen joka tämän uudistuksen edellisessä hallituksessa toteutti : D
Tuo nyt ei ole edes tilastollisesti mahdollista. Laudaturin yhdestä oppiaineesta saa aina noin 5 prosenttia kokelasta. Täysi laudatur-rivi on äärimmäisen harvinainen. Korkeakouluihin jatkaa kuitenkin yli puolet ylioppilastutkinnon suorittaneista. Korkeakouluissa on tietty määrä aloituspaikkoja, ja tämä määrä ylittää moninkertaisesti laudaturin kirjoitrajien määrän.
Ap viittaa lääkikseen ja oikikseen, joihin on aina ollut vaikea päästä. Ei tämä korkeakouluhaku-uudistuksen myötä mitenkään sen vaikeammaksi muutu: sama prosentti hakijoista otetaan sisään, perusteet vain osin muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Ei laudaturit sentään riitä täyttämään suosittuja aloja.
Ai ei vai? Nytkin on esim oikiksessa 90% ällän paperit omaavia. Jatkossa kun pääsykoe poistuu, tarvitaan 6 ällää, ei riitä vähempi. Lopulta se menee siihen että ei riitä edes kuusi ällää, vaan kilpaillaan niillä L:n sisällä olevilla pisteilläkin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo nyt ei ole edes tilastollisesti mahdollista. Laudaturin yhdestä oppiaineesta saa aina noin 5 prosenttia kokelasta. Täysi laudatur-rivi on äärimmäisen harvinainen. Korkeakouluihin jatkaa kuitenkin yli puolet ylioppilastutkinnon suorittaneista. Korkeakouluissa on tietty määrä aloituspaikkoja, ja tämä määrä ylittää moninkertaisesti laudaturin kirjoitrajien määrän.
Ap viittaa lääkikseen ja oikikseen, joihin on aina ollut vaikea päästä. Ei tämä korkeakouluhaku-uudistuksen myötä mitenkään sen vaikeammaksi muutu: sama prosentti hakijoista otetaan sisään, perusteet vain osin muuttuvat.
Tuo on sitä korkeakoulu-höpöä. Nyt puhutaan yliopistosta, ei mistään amiksista joista keinotekoisesti on tehty "korkeakoulutettuja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut vaan oikis/lääkis/kauppis-akselista? Ei kaikki sinne halua. Vuosia sitten olisin päässyt M:n papereilla suoraan maaseutuyliopistoon yhdelle alalle.
Oikein vuosia sitten ja yhdelle alalle? Ja jossakin takahikiällä, jossa oman alan töitä ei ainakaan ole. Totta kai puhutaan arvostetuista opiskelupaikoista.
Hulluhan se muutos on, ei tajuta että valmennuskurssit siirtyvät sitten vaan koskemaan lukioaineita. Eikä mitään oikeaa pääsykoekiintiötä enää ole. Yhtään aiempaa useampihan ei opiskelupaikkaa saa.
Jos sattuu kirjoituskeväänä vaikka iskemään flunssa pahaan aikaan, siinä on sitten menneet mahdollisuudet kerralla lopullisesti, kun kirjoittaakin E:n paperit ja ensikertalaisia suositaan niin että ei auta enää vaikka korottaisi yo-arvosanoja seuraavana vuonna.
Aikaisemmin sentään oli mahdollisuus menestyä pääsykokeessa, vaikka lukio olisi mennyt vaikka koulukiusaamisen vuoksi vähän alakanttiin.
Miten flunssa ylioppilaskokeessa eroaa flunssasta pääsykokeessa? Samalla tavalla kuin huonosti menneen pääsykokeen jälkeen voi ilmoittautua pääsykokeeseen seuraavana vuonna uudelleen, voi ylioppilaskokeen uusia. Puhut ylioppilaskokeista ikään kuin ainutkertaisena mahdollisuutena, vaikka uudistuksen myötä poistuvat myös ylioppilaskokeen uusintakertoja koskevat rajoitukset. Myöskään korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ei ole läheskään niin rajoittava, kuin mitä annat ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei laudaturit sentään riitä täyttämään suosittuja aloja.
Ai ei vai? Nytkin on esim oikiksessa 90% ällän paperit omaavia. Jatkossa kun pääsykoe poistuu, tarvitaan 6 ällää, ei riitä vähempi. Lopulta se menee siihen että ei riitä edes kuusi ällää, vaan kilpaillaan niillä L:n sisällä olevilla pisteilläkin vielä.
Ei ne kaikki ällät mene oikikseen niitä menee lääkikseen Aallon tefylle ja tuotantotalouteen.psykalle
Alue: Aihe vapaa
Mittaako L-rivi soveltuvuutta alalle kuin alalle?