Pesänjaon vaatiminen ja perintö

Vierailija kirjoitti:

Mun neuvo on, että vaadi ehdottomasti lakiosaasi vielä kun jotakin edes saat. Kohta ei ole enää mitään jaettavaa.

Varaudu myös siihen että saat lesken ja suosikkilapsen vihat päällesi, lisäksi osa suvusta menee varmasti lesken taakse ja pitää sinua röyhkeänä, kiittämättömänä, ahneena. Eivät siis ymmärrä tilannetta missä olet.

Onneksi nykyään ymmärretään enemmän, mitkä seuraukset ovat lasten eriarvoisella kohtelulla. Löytyy ymmärtäjiä pesän jaon vaatijaakin kohtaan.

Vttuako vanhempien ansaitsemat rahat teille kuuluu? Anna juoda vaikka kaikki ja rakenna oma elämäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mun neuvo on, että vaadi ehdottomasti lakiosaasi vielä kun jotakin edes saat. Kohta ei ole enää mitään jaettavaa.

Varaudu myös siihen että saat lesken ja suosikkilapsen vihat päällesi, lisäksi osa suvusta menee varmasti lesken taakse ja pitää sinua röyhkeänä, kiittämättömänä, ahneena. Eivät siis ymmärrä tilannetta missä olet.

Mitä tarkoitat lakiosalla? Eihän tässä kai ollut ap:n syrjäyttävää testamenttia. Lakiosaa voi vaatia silloin, jos testamentilla syrjäytetään rintaperillinen. Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, kun testamentti on saatu nähtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Jakakaa pesä.

Miten pesä jaetaan, jos siihen ei kuulu muuta kuin lesken asunto, johon leskellä on ikuinen asumisoikeus?

Kyllä tuossa tapauksessa kannattaa vaatia pesänjakoa. Toki kannattaa ensin varmistaa, että jotain jaettavaa on oikeasti eikä asia ole niin, että kaikki omaisuus on lesken nimissä ja hän on käyttänyt tasankoprivilegiä. Siinä tapauksessa mitään perittävää ei vielä ole kuin korkeintaan asunto, josta voit kyllä saada osuuden, mutta josta sinulla ei ole mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Se, että leski myy auton pilkkahintaan ja jakaa rahoja yhdelle perillisille viittaa siihen, että auto ja rahat ovat lesken eikä kuolinpesän omistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vttuako vanhempien ansaitsemat rahat teille kuuluu? Anna juoda vaikka kaikki ja rakenna oma elämäsi.

Mitä jos tietää, että se toinen jo kuollut vanhempi olisi halunnut jättää lapsilleen jotakin? Ja siis KAIKILLE lapsille, ei vain yhdelle.

Minä ainakin aion vaatia pesänjakoa jos rakastamani vanhempi kuolee ennen ja väkivaltainen narsistivanhempi jää leskeksi. Ja nimenomaan rakastamani vanhemman pesän vuoksi, mulle on se ja sama mitä narsisti tekee omilla rahoillaan sen jälkeen kun pesä on jaettu.

Miten leski pääsee kuolinpesän tilille? Jos hänelle on annettu siihen valtakirja, niin sen voi aina perua. Omia rahojaan leski saa käyttää miten tahtoo.

Lisäksi olisi hyvä tietää, kuka omistaa mitä eli onko metsäpalsta kenen nimissä, lesken vai kuolinpesän. Lesken kun ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan kuolinpesälle.

Perukirjastahan selviää omaisuus ja omistussuhteet. Kuolinpesän jakoa voidaan vaatia, mutta asunnosta ei lesken tarvitse luopua eikä maksaa omista varoistaan lakiosaa lapsille. Jos siis omaisuutta on talo ja metsä, joista 50% on lesken, niin tämän ei tarvitse asumisoikeutensa vastineeksi antaa osuutta metsästä lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vttuako vanhempien ansaitsemat rahat teille kuuluu? Anna juoda vaikka kaikki ja rakenna oma elämäsi.

Hyvin on kuitenkin perinnöt kelvanneet kautta vuosikymmenien eri sukupolville, ne perityt ja tienatut. Anna sinä kuitenkin perintöosuutesi janoisimmalle, itse olet kuitenkin oman elämäsi rakentanut niin ettei sinulta mitään puutu.

Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, minkä rintaperillinen olisi saanut ilman hänet poissulkevaa testamenttia ja sitä on anottava puolen vuoden aikana. Myöhemmin vaatiminen ei enää onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jakakaa pesä.

Miten pesä jaetaan, jos siihen ei kuulu muuta kuin lesken asunto, johon leskellä on ikuinen asumisoikeus?

Perilliset saavat kukin omistukseensa osuuden asunnosta. Esim. kaksi lasta, niin leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin lapsi 25 %. Leski saa kuitenkin asua asunnossa eikä lapsilla ole käytännössä yleensä omistusosuudestaan mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Vierailija kirjoitti:

Perilliset saavat kukin omistukseensa osuuden asunnosta. Esim. kaksi lasta, niin leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin lapsi 25 %. Leski saa kuitenkin asua asunnossa eikä lapsilla ole käytännössä yleensä omistusosuudestaan mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Ei mitään hyötyä asunnon omistusosuudesta mutta tuleeko kuitenkin kuluja joita lasten pitää maksaa?

Lesken aiheuttamia asumismenoja, korjauskuluja tms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perilliset saavat kukin omistukseensa osuuden asunnosta. Esim. kaksi lasta, niin leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin lapsi 25 %. Leski saa kuitenkin asua asunnossa eikä lapsilla ole käytännössä yleensä omistusosuudestaan mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Ei mitään hyötyä asunnon omistusosuudesta mutta tuleeko kuitenkin kuluja joita lasten pitää maksaa?

Lesken aiheuttamia asumismenoja, korjauskuluja tms

Tietenkin tulee kuluja! Omaisuudesta tulee aina jollain aikavälillä kuluja eikä asunto ole poikkeus. Omistaja maksaa eli ne lapset oman osuutensa, vaikka ei siellä asu.

Mun perheen tapauksessa on vaarana, että leski heittäytyy tavoilleen uskollisesti vaikeaksi, ja yrittää maksattaa perikunnalla asumisestaan aiheutuvia kuluja.

Onko tällainen skenaari tosiaan mahdollista? Että pesä jaetaan ja asunnon (johon leskellä elinikäinen asumisoikeus) omistajuus, eikä siitä ole perijöille mitään hyötyä? Vain vuosittaisia kuluja?? Ekana maksettavaksi perintövero, sitten omaisuudesta tulevia kuluja?

Siis mitä pesänjaossa lopulta edes jaetaan?

Kaikki se omaisuus, jonka omistaja tai osaomistaja kuollut on ollut?

Eli niiden tilien, jonka omistajuustiedoissa on ollut kuolleen nimi, varat ja se fyysinen omaisuus, jonka omistaja kuollut on itse tai jonkun kanssa ollut?

Vierailija kirjoitti:

Mun perheen tapauksessa on vaarana, että leski heittäytyy tavoilleen uskollisesti vaikeaksi, ja yrittää maksattaa perikunnalla asumisestaan aiheutuvia kuluja.

Onko tällainen skenaari tosiaan mahdollista? Että pesä jaetaan ja asunnon (johon leskellä elinikäinen asumisoikeus) omistajuus, eikä siitä ole perijöille mitään hyötyä? Vain vuosittaisia kuluja?? Ekana maksettavaksi perintövero, sitten omaisuudesta tulevia kuluja?

Kyllä tämä on ihan mahdollinen skenaario. Tosin leski on velvollinen maksamaan asunnon kulut vastaavan asunnon käypään vuokraan asti. Mutta jos on jotain isompaa korjattavaa, niin kyllä siitä voi hyvinkin tulla myös perillisille maksettavaa.

Mitä jos tämä ikuisen asumisoikeuden haltija ei pidä omaisuudesta huolta pesänjaon jälkeen? Tuhoaa tai muuten pilaa asunnon arvon omalla käytöksellään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perilliset saavat kukin omistukseensa osuuden asunnosta. Esim. kaksi lasta, niin leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin lapsi 25 %. Leski saa kuitenkin asua asunnossa eikä lapsilla ole käytännössä yleensä omistusosuudestaan mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Ei mitään hyötyä asunnon omistusosuudesta mutta tuleeko kuitenkin kuluja joita lasten pitää maksaa?

Lesken aiheuttamia asumismenoja, korjauskuluja tms

Tietenkin tulee kuluja! Omaisuudesta tulee aina jollain aikavälillä kuluja eikä asunto ole poikkeus. Omistaja maksaa eli ne lapset oman osuutensa, vaikka ei siellä asu.

Mieheni ei ole maksanut senttiäkään lesken talon korjauskuluja eikä maksa niin kauan kuin on omaakin asuntolainaa. Jos ei lesken rahat riitä talon ylläpitoon ja korjauksiin, muuttakoon muualle. Ei auta edes käräjät, rahaa ei tipu. Ei tässä töitä tehdä lesken elämän ylläpitämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä pesänjaossa lopulta edes jaetaan?

Kaikki se omaisuus, jonka omistaja tai osaomistaja kuollut on ollut?

Eli niiden tilien, jonka omistajuustiedoissa on ollut kuolleen nimi, varat ja se fyysinen omaisuus, jonka omistaja kuollut on itse tai jonkun kanssa ollut?

Ei, vaan (jos vainajalla ja leskellä ei ollut avioehtoa) tehdään ositus vainajan ja lesken välillä samalla tavalla kuin avioerossa. Jos leski on köyhempi kuin vainaja, saa hän vainajan omaisuutta niin paljon, että lesken ja vainajan omaisuudet ovat yhtä suuret. Vainajan perilliset jakavat perinnönjaossa sen, mitä jäi jäljelle.

Jos kuitenkin leski on vainajaa rikkaampi, saa hän halutessaan pitää oman omaisuutensa itsellään, ja vainajan perilliset jakavat sen omaisuuden, joka oli vainajan nimissä.

Tämä oli vähän yksinkertaistettu selitys, jossa ei ole otettu huomioon erilaisia poikkeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perilliset saavat kukin omistukseensa osuuden asunnosta. Esim. kaksi lasta, niin leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin lapsi 25 %. Leski saa kuitenkin asua asunnossa eikä lapsilla ole käytännössä yleensä omistusosuudestaan mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu siinä.

Ei mitään hyötyä asunnon omistusosuudesta mutta tuleeko kuitenkin kuluja joita lasten pitää maksaa?

Lesken aiheuttamia asumismenoja, korjauskuluja tms

Tietenkin tulee kuluja! Omaisuudesta tulee aina jollain aikavälillä kuluja eikä asunto ole poikkeus. Omistaja maksaa eli ne lapset oman osuutensa, vaikka ei siellä asu.

Mieheni ei ole maksanut senttiäkään lesken talon korjauskuluja eikä maksa niin kauan kuin on omaakin asuntolainaa. Jos ei lesken rahat riitä talon ylläpitoon ja korjauksiin, muuttakoon muualle. Ei auta edes käräjät, rahaa ei tipu. Ei tässä töitä tehdä lesken elämän ylläpitämiseksi.

Jos oikeuteen asti mennään, niin miehesi joko maksaa tai sitten itkee ja maksaa ulosoton kautta. Mutta toki vain siltä osin, kun korjaus- ja muut kulut ylittävät asunnon käyvän vuokran (ja ylimenevästäkin osuudesta vain omaa omistuaosuuttaan vastaavan osan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaadi omasi

Ap ei ole kertonut, mitä kuolinpesään kuuluu. Onko siinä edes mitään jaettavaa - lesken käyttämää asuntoa ei voi myydä.

Ap vastailee:

Omaisuuteen kuuluu jo ränsistynyt, alkuperäiskuntoinen omakotitalo, pieni pala metsää, jonkin verran rahavaroja (joita tämä eloonjäänyt jakelee mielivaltaisesti suosikkilapselleen).

Kyse ei ole isosta omaisuudesta tai perinnöstä, vaan enemmänkin periaatteesta.

Ap ei ole miniä eikä vävy vaan yksi aikuisista lapsista.

Miten leski pääsee käsiksi rahavaroihin? Pesää kavalletaan.

Paitsi jo rahat ovat tilillä, joka on myös lesken nimellä. Silloin rahat ovat hänen ja hän saa ne työntää vaikka hellanpesään.