Lue keskustelun säännöt.
Oudot lapsuuden kodista opitut tavat
Onko muilla lapsuudesta kotoa opittuja outoja tapoja esimerkiksi tavaroiden käytössä tai sijoituksessa?
Itse olen oppinut että paistinpannut säilytetään uunissa. Tämä herätti poikaystävässä suurta ihmetystä.
Tosin ei kovin fiksu paikka niille, kun unohdat toisinaan ottaa ne pois kun laitat uunin päälle. Toinen juttu tulee mieleen perunoiden keittäminen, että millä kokeillaan onko ne kypsiä. Muut kuulemma käyttää haarukkaa mutta itse käytän sukkapuikkoa
Kommentit (785)
Lapsuudessani meillä siivottiin aina ennenkun lähdettiin jonnekin pois kotoa, siis useammaksi päiväksi. Teen näin vieläkin ja josku 2 päivän työmatkalle lähtiessäkin tulee kauhea kiire kun pitää laittaa paikat kuntoon, imuroida, tiskata tiskit, viedä roskat, pestä pönttö ja allas ym. (Riittäs varmaan ku tiskais ja veis roskat ettei jää haisemaan)
Ihan älytöntä.
Mutta ompa kiva tulla siistiin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telkkarin tuijotus📺 ja kahvin juonti
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani meillä siivottiin aina ennenkun lähdettiin jonnekin pois kotoa, siis useammaksi päiväksi. Teen näin vieläkin ja josku 2 päivän työmatkalle lähtiessäkin tulee kauhea kiire kun pitää laittaa paikat kuntoon, imuroida, tiskata tiskit, viedä roskat, pestä pönttö ja allas ym. (Riittäs varmaan ku tiskais ja veis roskat ettei jää haisemaan)
Ihan älytöntä.
Mutta ompa kiva tulla siistiin kotiin.
Joo, tätä jaksoin lapsena ja teininä tuskailla, nyt haluan itsekin palata siistiin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun keitän perunat, kaadan veden pois niin laitan astiapyyhkeen osittain kannen alle keräämään kosteutta. Näin tehtiin lapsuudenkodissanikin. Joku joskus ihmettelee...
Meillä tuohon käytetään talouspaperia, muuten sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani meillä siivottiin aina ennenkun lähdettiin jonnekin pois kotoa, siis useammaksi päiväksi. Teen näin vieläkin ja josku 2 päivän työmatkalle lähtiessäkin tulee kauhea kiire kun pitää laittaa paikat kuntoon, imuroida, tiskata tiskit, viedä roskat, pestä pönttö ja allas ym. (Riittäs varmaan ku tiskais ja veis roskat ettei jää haisemaan)
Ihan älytöntä.
Mutta ompa kiva tulla siistiin kotiin.Joo, tätä jaksoin lapsena ja teininä tuskailla, nyt haluan itsekin palata siistiin kotiin.
Juuri näin. Vähän kuin tulisi vielä hetkeksi hotelliin. Lähtöjännityksen saa myös purettua hyvin ja hyödyllisesti .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä oikein mitään. Ei tulisi mieleenikään rullailla tai pakkosiirtoa. Miehelläni sen sijaan on paljonkin kotoa opittuja tapoja, joita ei kyseenalaista. Alussa aina jätti leivinpaperin uunipellille, kun laittoi sen kaappiin. Rasvat siinä paperissa viikkoja ja siihen päälle uudet ranskalaiset, Nam! Toi märän pyyhkeensä keittiön ruokapöydän tuolille kuivumaan. Tajusin, että tämä oli lapsuudenkodista, kun hänen äitinsä, meillä kylässä kylässä ollessaan toi pyyhkeensä keittiön ruokapöytään kuivumaan, vaikka hänellä oli vierashuone käytössään! Tosi ällöä. Nautitaanpa illallinen siinä likaisten pyyhkeiden seassa, ihanaa! Hänen äitinsä myös levitti koko kosmetiikkapussimsa sisällön vessan lavuaaripöydälle, aivan kuten mieheni alussa levitteli dödöt ja jätti hammasharjansa siihen lavuaarin viereen, sen sijaan, että olisi laittanut ne kaappiin. Joka yksityiskohta on käyty läpi, että miten toimitaan. Ei anopin kanssa sentään, mutta miehen kanssa. Rasittavaa.
Minkä takia sun tapa on oikein, mutta miehen tapa säilyttää tavarat haluamassaan paikassa, on väärin? Kuulostaa kyllä todella rasittavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pussilakanan viikkaamisessa sen M-taitoksen tekeminen, eli siis yhden pitkän sivun pudottaminen ja taittaminen toiselle puolelle tekee lakanasta siistimmän ja napakamman paketin, rullaa ne sitten tai vaan taittelee ja laittaa pinoon. Tästä on vuosien kokemus, kun sekä äidin kanssa lapsuudenkodissa että miehen kanssa omassa kodissaan on lakanat aina yhdessä näin viikannut. Nyt olen sitten ollut viisi vuotta sinkkuna, enkä yksin saa tuota M-taitosta tehtyä, joten taittelen vaan ns. yhteen suuntaan lakanat ennen rullaamista. Ei ole enää niin siistit ja napakat rullat ilman sitä M-taitosta.
Eniten ihmettelen, että johonkin niin jonninjoutavaan asiaan kuin lakanoiden viikkaamiseen tarvitaan kahden ihmisen työpanos. Seuraavaksi eniten ihmettelen sitä, että mitä helkkarin väliä sillä on, kuinka täydellisen siistit niiden lakanoiden pitää olla, kun nehän tulevat sieltä kaapista suoraan sänkyyn, ihmisen kehon ja peitonkin alle, eikä niitä kukaan näe?
Siis niinpä! Vuosia minäkin aina odotin sen kuivien lakanoiden pinon kanssa, että sekä minä että mies ollaan kotona ja joudetaan ja sitten siellä ahtaassa opiskelijakämpässä yritettiin jossain mahtua vetämään ne lakanat oikeaoppisesti. Jossain kohtaa kyllästyin siihen ja luovutin, nykyään olisi tilaa, mutta viikkaan kyllä lakanat ihan itse kaappiin heti kun ovat kuivat, ihan on pystynyt nukkumaan pikkuisen reunoista rypistyneissä lakanoissakin. Eikä meillä ole mitään huojuvia lakanapinoja jotka pitäisi saada siistiin järjestykseen, jokaisella on omassa huoneessaan kahdet lakanat jotka saa kyllä siististi kaappiin vaikka olisi taiteltu miten.
Sängyn petauksen kanssa sama juttu, tein myös tuota että taitoin peiton reunan sinne alle, kunnes kyllästyin ja aloin tehdä samoin kuin mies ja taittaa ne vaan kaksin kerroin. Nopeampaa ja ihan yhtä siistiä loppujen lopuksi.
Hammasmukia ei käytetä koska suuta ei huuhdota hampaiden pesun jälkeen. Joskus ysärillä huuhtomista kai vielä suositeltiin, mutta nykyään suositus on olla huuhtomatta. Siksi hammasmukin käyttö jäi lapsuuteen.
Telkkaria ei pidetä päällä "seuran vuoksi" tai vieraiden aikana, ellei erikseen sovita alkaa katsoa jotain. Sehän olisi ihan sähkön tuhlausta antaa sen huutaa taustalla kaiken aikaa, ja tosiaan inhottavaa mennä kylään jonnekin jossa isäntäväki katselee omia lempiohjelmiaan tai jotain ihan tyhjänpäiväistä kaiken aikaa. Jos kaipaa ääntä niin voi kuunnella radioita, niin tehtiin lapsuudenkodissanikin.
Huuhdon (tietysti) suun, koska kuka haluaa jättää likaista tahnaa suuhun?
Fluorin luulisi imeytyvän jo harjatessa, ja tuubista saa puhdasta jos sitä tahtoo laittaa pesun jälkeen.
Hampaiden hoidon trendit tulevat ja menevät. Tämän päivän must on huomisen ehdoton ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden rullaus. Lakanat kaappiin rullalle, ei pinoksi. On kuulema outoa tämä
Minäkin oudoksun. Meillä aina on taiteltu ( isoille ) taitoksille. Taitellessa ei tule niitä rullan reunaryppyjä
Mutta rullat on säilytyksen kannalta käytännölliset. Ne on helppo pinota ja ottaa sieltä käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden rullaus. Lakanat kaappiin rullalle, ei pinoksi. On kuulema outoa tämä
Meillä myös rullataan, mutta en muista, onko tapa meiltä vai anopilta.
Missä päin on tuo rullaustapa? En ole nähnyt kenenkään tekevän sitä äidin suvussa enkä isänkään suvussa ja ovat kotoisin eri puolilta Suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummuni opetti, että leipää ei saa laittaa koskaan väärinpäin. Tietää köyhyyttä taloon! En tiedä uskonko itse tähän, mutta aina mä kääntelen leipäpaketit muiden jäljiltä.
Juu meilläkin. Sehän on taikauskoa mutta keskiajalla alettiin selittää tuota ruuan kunnioittamisena Jumalan lahjana ja toisaalta leipä symboloi Jeesuksen ruumista.
Kaikkiin hiivataikinoihin pitää painella kämmensyrjällä risti, leipä "siunataan" jotta kohoaisi hyvin. Ihan puhdasta muinaissuomalaista taikauskoa tämäkin.
Meillä oli kotona myös tuo sääntö, ettei leipää saanut laittaa väärinpäin, mutta ajattelin sen aina johtuvan ruoan arvostamisesta: leipä on "tarkoitettu" nähtäväksi päältäpäin. Eikä täytekakkuakaan lätkäistä lautaselle ylösalaisin.
Toisaalta olen kuullut myös sanonnan, että väärinpäin laitettu leipä on pyövelin leipä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden rullaus. Lakanat kaappiin rullalle, ei pinoksi. On kuulema outoa tämä
Meillä myös rullataan, mutta en muista, onko tapa meiltä vai anopilta.
Missä päin on tuo rullaustapa? En ole nähnyt kenenkään tekevän sitä äidin suvussa enkä isänkään suvussa ja ovat kotoisin eri puolilta Suomea.
Anoppi on Viitasaarelta ja rullaa lakanat. Pöytäliinat ja verhot hän rullaa ison pahvirullan ympärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leipiä säilytettiin kotona uunissa.
Olen jatkanut tätä perinnettä mieheni alkuvastustuksesta huolimatta. Nykyään hänenkin mielestään säilytyspaikka on hyvä, kunhan muistaa ottaa leivät pois ennen uunin päälle laittamista.
Perunaa syötiin joka päivä, makaronia vain makaronilaatikossa.
Jääkaapin ja pakastimen oviin sekä ulko-oveen isäni aina laittoi muistutusteippejä, joissa luki "laita ovi kiinni". En ole jatkanut tätä, luotan kyllä että muistan ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani meillä siivottiin aina ennenkun lähdettiin jonnekin pois kotoa, siis useammaksi päiväksi. Teen näin vieläkin ja josku 2 päivän työmatkalle lähtiessäkin tulee kauhea kiire kun pitää laittaa paikat kuntoon, imuroida, tiskata tiskit, viedä roskat, pestä pönttö ja allas ym. (Riittäs varmaan ku tiskais ja veis roskat ettei jää haisemaan)
Ihan älytöntä.
Mutta ompa kiva tulla siistiin kotiin.
Tämän opin vasta puolisoltani, ja pidin sitä aluksi todella outona, mutta niinhän se on että on ihana tulla reissusta puhtaaseen kotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karsein tapa mikä kotoa lähdettyä kulki mukana muutaman vuoden oli jouluraivarit. Äidin mielestä aatoksi piti jättää kaikkea mahdollista tekemistä, esim. kuusen hankkiminen ja koristelu. Oli sitten kauhea stressi ja kiukku kun tuli kiire eikä kaikkea ehtinyt saada valmiiksi.
Ja sitten kun asioita ei ehtinyt tehdä niin hirveät kilarit ja aatto oli sitten pilalla kun kaikki käveli munankuorilla loppupäivän. Eli joulu ei meillä ollut todellakaan mikään ilon juhla, vaan sitä sai aina odottaa kauhulla.
Tajusin yksi joulu että olen raahannut tätä perinnettä mukanani kun meinasi mennä hermo liinaa silittäessä.
Päätin että jatkossa otan rennommin, ja heitin liinan huitsin nevadaan ja nykyään katan joulupöydän jo edellisenä päivänä.
Enkä stressaa mistään. Joulu tulee joka tapauksessa.
Urheilukisojen katsominen. Kun Mieto hiihti tai Nykänen hyppäsi, oli koko Suomi katsomassa, vaikka mäkihyppy on ihan saman näköistä jotain Eddie Edwardsia lukuun ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tähän kirjoittaa päinvastaisia tapoja? Esim. Meillä kun menemme perheenä minä, mies ja 3- ja 6v lapsemme mummilla käymään, niin hänelle on ihan ok että kaikki katsovat televisiota mikä on asetettu keittiön nurkkaan, mutta taas jos minä tai lapset kaivamme älypuhelimet esiin, alkaa mummi marttyyriksi. "No eihän minun takia tänne taaskaan tultu, noita vempaimia vaan tuijottamaan"
Ei auta vaikka selitämme että ihan vaikka uutisia sieltä katsomme.
Kyllä ymmärrän mummianne. Kun kylään mennään niin sen hetken jaksaa keskittyä siihen vierailuun ja törkeää on keskittyä silloin räppäämään puhelintaan. Voi luoja kun älypuhelinta ei olisi ikinä keksittykään.
Miten puhelimen vilkuilu eroaa tv:n katsomisesta? Molemmat pois kylässä ollessa minun mielestäni.
No tämä on tätä puolueellisuutta ja oman sukupolven turruttavan digilaitteen suosimista.
Täällähän oli joskus jossain jouluketjussakin joku valittanut, että nykyään lapset räplää puhelinta, eikä katso telkkaria, kuten "vanhoina hyvinä aikoina" :D Voin kuvitella, kun palstalla vuonna 2060 joku muistelee kaihoisasti, kun ennen vanhaan sentään räplättiin älypuhelinta, eikä jotain, mitä ikinä silloin räplätäänkään.
Ruutu mikä ruutu ja digilaite mikä digilaite. Suuret ikäluokat vaan on niin sen telkkarin orjia, ettei ne ymmärrä, että samaa p*skaa se on eri paketissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden rullaus. Lakanat kaappiin rullalle, ei pinoksi. On kuulema outoa tämä
Meillä myös rullataan, mutta en muista, onko tapa meiltä vai anopilta.
Missä päin on tuo rullaustapa? En ole nähnyt kenenkään tekevän sitä äidin suvussa enkä isänkään suvussa ja ovat kotoisin eri puolilta Suomea.
Isän suku Karjalasta, äidin Hämeestä. Molempien huusholleissa on rullattu lakanat. Siis ne ensin vedetään, taitellaan tietyllä tavalla ja rullataan esim penkin päällä. Menee pieneen tilaan. Kätevää. Pussilakanoita ei rullata.
Ei tule kyllä mieleen kovin outoja juttuja kotoa. Ehkä koti paikkakunnan tietynlainen korostaminen ja sen tärkeys. Oli aikoinaan iso keskus mutta nykyään pieni kylä. Asuimme Mutkanperällä.
Mun isä on ja oli ihme jörrikkä, jonka tavoille sitä oppi vähän liiankin hyvin.
- Miehen nauraminen on epämiehekästä ja turhaa. Jos vaikka jossain leffassa miesporukka nauroi remakasti (esim. Mafiaveljet), niin isä tuhahti ja lakkasi katsomasta koko leffaa ja matki ivallisesti miesten naurua.
- Neuvoa ei kysytä. Mieluummin ajetaan vaikka sata kilometriä harhaan tai tapellaan jonkun laitteen asennusta viikko itsekseen, kuin kysytään paremmin osaavalta tai kokeneemmalta apua.
- Piereskely ja röyhtäily on ihan sopivaa myös julkisilla paikoilla. Ai stana kun on saanut hävetä isän käytöstä vuosien mittaan.
- Halailu ja lämpimien tunteiden osoittaminen ja sanominen on tabu, sitä ei vain tehdä.
- Omia mielipiteitä ja väitteitä ei tarvitse perustella. Kun minä jotain sanon, niin se on näin. Väärässä olemisesta pitää suuttua ja väittää että toinen keskustelija on viisastelija.
On vielä paljon muutakin, mutta olen aina ihmetellyt miten äiti on jaksanut elää isän kanssa kohta 50 vuotta. Vaikea, jääräpäinen, hankala mies, jota ei ilmeisesti lapsena ole rakastettu. Hirveän vähän puhunut muutenkin lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Kun kasvoi itse tuollaisen ihmisen kanssa, niin aina säpsähdin kun joku mies nauroi katketakseen, kun muut eivät röyhtäilletkään julkisesti (saati pierreet), kun muiden halaukset tuntuivat pitkään jopa epämukavalta jne. Pikkuhiljaa kuitenkin sain taas kiinni siitä miten normaalit ihmiset toimivat 😂
Meillä oli 70 luvulla tää sama. Lakanat mankeloitiin sentin tarkkuudella suoriksi ja tiukalle rullalle. Niillä ois voinu pesäpalloa pelata.