Kesäloma tuo yksinäisyyden tunteen.

Olen nyt ollut 3 viikkoa lomalla ja päivät menee kaikki samalla tavalla. Herään hyvin myöhään, joskus vasta yhden tai kahden aikaan päivällä. Teen ruokaa, siivoilen ja katson sarjoja televisiosta aamuyöhön. Kukaan ei ole soittanut kahteen viikkoon tai vastannut puhelimeen. Sukulaisia näen vain harvoin ja yksi ainut ystävä muutti ulkomaille vuosi sitten.
Käyn kävelyllä iltaisin ja katselen kaupungin menoa, tosi ulkopuolinen olo.

Tapasin baarissa 2kk sitten miehen, joka vain hävisi jonnekin pari viikkoa sitten. Ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin enää. Nähtiin n. 2 kertaa viikossa ja siinä olikin kaikki minun sosiaaliset kanssakäymiset. Luulen kylläkin, että sain taas kalastettua oikean naistenmiehen, oli jotenkin kaikki merkit ilmassa. Odotan vain, että kävelee vastaan kaupungilla jonkun uuden kanssa. Kaiketi tuon tyyliset miehet osaa seuloa ihmisten joukosta itselleen suotuisat naiset. Itsetunto minulla on ihan ok, mutta yksinäisyys paistaa varmasti läpi. Tässä suhteessa menin kuin villihevosen selässä päin seinää. Jatkoin suhdetta vaikka tiesin, että loppuu pian, olipahan jotain tekemistä.

Pitäisikö tässä keksiä joku harrastus, että 38 vuotiaana saisi uusia ystäviä? Nyt elän vähän liian hidasta elämää omaan makuun. Sosiaalisten suhteiden puuttuminen jotenkin lamauttaa.