Poika tuli hakattuna kotiin

Että vaikea lapsi todella oppisi jotain siitä, että hänet hakataan?

Tämä on otettava koulussa puheeksi, hakkaajien vanhempien on saatava tämä tietoonsa, pojan ymmärrettävä, että häntä kohtaan on nyt tehty tosi väärin. Seuraavan hakkaamisen tuloksena voi olla esim kallovamma...

Toki teemme rikosilmoituksen, jos se on tarpeen, mutta voisi olla kaikkien kannalta hedelmällisempää, jos asia pystytään selvittämään muuten. Poliisi on varmasti kyllä hyvä pelote, mutta lapsia nämä kaikki vasta ovat ja luulisi vanhempien auktoriteetin riittävän asian selvittämiseen, kunhan nyt vain ensin saamme selville, mitä on tapahtunut. Opettajalle on ilmoitettu ja hän kyllä ottaa asian tosissaan. Muutenkaan koulunvaihto tuskin on järkevää, koulu ja opettaja on loistava ja yhteistyö toiminut hyvin. Luokkakavereissa on myös pari lasta, joiden kanssa poikamme on saanut aikaiseksi jonkinlaisen varovaisen ystävyyssuhteen alun ja se on jo paljon. Yhden ikävän tapauksen takia emme halua heittää mitään näistä hukkaan, vaan selvittää mitä on tapahtunut, sopia asian ja jatkaa eteenpäin.

Olkoon sitten vaikka kiusaaja. Ei se lapsi siitä mitään muuta ainakaan opi kuin olemaan entistäkin kovempi ja kostamaan.



Minusta tärkeää olisi, että ap ja miehensä saisivat lapsensa uskomaan, että he hoitavat asian ja pojan ei tarvitse itse kostaa tai selvittää asiaa.

kun vähän aikaa sitten lehdissä kerrottiin, että äiti hakkasi lapsensa koulukiusaajan, niin täällä kaikki taputti käsiään. " Hyvä hyvä! Koulukiusaajat kuriin."



Olen edelleen samaa mieltä kuin silloinkin, että väkivallan kierre on katkaistava ja väkivalta ei ole ratkaisu. Varsinkaan kun aikuinen hakkaa alaikäistä.



Ap:n kirjoituksesta ymmärsin, että oma poika ei ole mikään pulmunen. Silti kaikki täällä on ap:n puolella, vaikka musta haiskahtaa, että joku on nyt reagoinut ap:n pojan käytökseen... En siis edelleenkään hyväksy sitä, mutta siitä saattaisi löytyä vastaus sille, että miksi toiset vanhemmat eivät ole valmiita auttamaan.



Ota yhteys kouluun ja tee selväksi, että haluatte tämän loppuvan. Ilmaiset, että haluat myös oman poikanne käytöksen muuttuvan. Poliisista seuraa varmaan vaan pahoja puheita ja lisää ongelmia. Miettikää itse: poika saa maistaa omaa lääkettään ja meneekin nyt poliisille!

Lähinnä siksi, että häntä on vahdittu todella tarkkaan. Aluksi mieheni tai minä jopa menimme kouluun hänen mukaansa pitämään huolta siitä, että hän ei todellakaan mitään tee. Entisessä koulussa ongelmia oli ihan tarpeeksi ja suuri osa hänen itsensä aiheuttamia. Se on saatu hänelle nyt aika hyvin perille, että väkivaltaa ei käytetä, mutta suuttuessaan osaa edelleen olla erittäin paha suustaan ja vasta alkuvuodesta hän myös rikkoi luokkakaverinsa omaisuutta (kirjan), josta häntä tietysti rankaistiin ja jonka hän tietysti korvasi ja asia sovittiin.



En missään nimessä oleta, että nytkään poikamme olisi välttämättä puhdas pulmunen, mutta silti väkivalta ja omaisuuden tuhoaminen on väärin. Emme myöskään halua lähteä asian selvittelyssä pojan näkökulmasta siltä kannalta, että olettaisimme hänen olevan syyllinen ja aiheuttaneen tilanteen. Me haluamme pojan ymmärtävän, että emme hyväksy mitään väkivaltaa häntä kohtaan yhtään sen enempää kuin hänenkään tekemänään ja että olemme hänen puolellaan. Emme silti oleta, että asiat olisivat mustavalkoisia, ne harvoin ovat.

Ennen setvittiin välimme ihan itse...

oma lapseni joutui kiusaamisen kohteeksi eka-toka luokalla, ja mielestäni opettaja teki parhaansa (puhutteli kiusaajaa ja kiusattua), mutta asiaan ei mielestäni tullut tarpeeksi puhtia.



Lähetin silloin s-postia opelle ja rehtorille, seuraavana päivänä rehtori meni luokkaan puhumaan lapsille " noin niinkuin yleensä" ja ihan lapsenikin asiasta, mutta täytty sanoa että kiusaaminen loppui siihen.



Tosin seuraavana vuonna se kiusaaja vaihtoi koulua. Eli toisin kuin tuo numero 37 sanoi, sinun (jos lapsesi joutui pahoinpitelyn uhriksi) ei tarvitsisi mielestäni vahtaa koulua, vaan ne, jotka ovat syylliset.



t:ep

i kärsiä yhden takia? Parempi, että näyttävät tälle itse, ettei moinen touhu käy laatuunsa.

häiriintyneesti käyttäytyvät pojat tarvitsisvat usein vain sen, että joku fyysisellä voimalla näyttäisi heille hieädn paikkansa. Se pelastaisi monen lapsen tulevaisuuden, kun ei tarivtsisi olla niin turvaton ja rajaton.



Me ei kuitenkana niin kovin kaukana luonnosta vielä olla, jotkut tarttee kovempia otteita.

muista rikosilmoituksen, varaudu siihen, että sinunkaan lapsellesi ei tästä eteenpäin armoa anneta, ja tuskin pääsee senkään vertaa sisään porukoihin.

Pahemmiksi vain muuttuvat. Ei uskoisi, että täällä on aikuisia ihmisiä.

Ehkä lapsi avautuu paremmin heille, kun vanhemmilleen. Joskus se on näin helpompaa.

Lähti juuri kalaretkelle tämän aiemmin mainitun ystävämme kanssa, toivottavasti hän saisi enemmän irti.

Pojan reppu on kuitenkin luultavasti varastettu ja pyörä hajoitettu. Lisäksi poikasi on PAHOIPIDELTY!!! Oli tekijänä sitten kaverit tai joku sairas pedofiili tms, niin kyllä rikoksen merkit täyttyvät. Mitä tulee riidan syyhyn, niin oli mikä tahansa, sinun poikasi on nyt uhri.

Muutamat vanhemmat sentään lupasivat jutella lastensa kanssa ja kysellä, josko nämä tietäisivät mitään (yleensähän lapset tietävät tällaiset tapahtumat hyvin, vaikka eivät olisikaan osallisina), mutta osan suhtautuminen oli melko nuivaa. Ja ymmärränhän minä tavallaan. Varmaan itsekin vastaavassa tilanteessa saattaisin lukkiutua siihen ajatukseen, että tämä uusi ja hankala lapsi lapseni siihen asti niin mukavalla luokalla on se häirikkö, jonka vikaa kaikki ongelmat ovat. Kun ennen ei ole ongelmia ollut ja toinen osapuoli on todistettavasti pyrkinyt niitä ongelmia ennenkin aiheuttamaan, niin on ehkä vaikea vanhempien ajatella asetelmaa toisin päin. Ja varmasti osa on samaa mieltä tässäkin ketjussa kirjoittaneiden kanssa, joiden mielestä sakinhivutus on vain ansaittua tällaisen lapsen tapauksessa.



Aikuinen tekijä tuskin on asialla, uskon, että sen poika olisi kertonut. Sitä paitsi eivät sen enempää vammat, rikkoutuneet tavarat kuin kadonnut reppukaan viittaa mihinkään sellaiseen. Luojan kiitos edes siitä.

Sitä tässä sinulle yritin sanoa, että jos tekijä olisi aikuinen, olisit jo käynyt poliisilla, nyt tekijät pääsevät pälkähästä. Aikuinen tai lapsi, faktaa on se, että sinun poikasi on rikoksen uhri. Tekijällä/tekijöillä ei pitäisi olla sinulle merkitystä vaan sillä että sinun poikasi on HAKATTU ja hänen pyöränsä on rikottu ja reppu VARASTETTU.

Vierailija:

Aikuinen tekijä tuskin on asialla, uskon, että sen poika olisi kertonut. Sitä paitsi eivät sen enempää vammat, rikkoutuneet tavarat kuin kadonnut reppukaan viittaa mihinkään sellaiseen. Luojan kiitos edes siitä.

Vaikka se saattaakin tuntua liioittelulta, mutta varhainen puuttuminen asioihin on aina hyväksi. Toimikaa, ennen kuin sattuu vielä pahempaa.

Ainahan pojat ovat tapelleet keskenään.



Kiinnostaa lähinnä se kertooko poika teille mitä tapahtunut? Jos kertoo, kyseessä on epäreilu toiminta. Jos ei kerro, hänessä syytä.



Joskus se hyväkin tappelija kohtaa parempansa, ehkäpä nyt kävi juuri niin

että tekijät ja uhri käyvät vanhempineen juttelemassa asiasta poliisilaitoksella. Jo se voi auttaa lapsia ymmärtämään, etteivät voi toimia tuolla tavalla ilman seuraamuksia.