Lue keskustelun säännöt.
Anoppi repäisi kirjan kädestäni: "KATSOKAA TÄTÄ VUODEN ÄITIÄ TÄSSÄ!!!"
03.06.2019 |
Istuin puun varjossa luullen saavani olla rauhassa. Lapsetkin leikkivät vihdoin omiaan vähän matkan päässä. Kuulemma olivat hengenvaarassa takiani!
MIES EI OTA MITÄÄN KANTAA TILANTEESEEN!
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Mihin aikuinen itsenäinen nykynainen tarvitsee prinssiä pelastamaan itseään? Pidä puolesi nainen!
Kyllä anoppeihin ja appeihin liittyvät isommat, etenkin perheen asioihin liittyvät näkemysongelmat kuuluu ratkaista nimenomaan niin, että heidän oma lapsensa kommunikoi heille ydinperheen yhteisen näkemyksen. On tehtävä selväksi, että ydinperheella on tosiaan yhteinen kanta siitä, miten heillä toimitaan. Tämä ei onnistu, jos liikaa tuppautuvan isovanhemman lapsi vain seuraa lapasena vierestä kun oma vanhempi piinaa puolisoa. Ei se ole mitään prinssin tarvitsemista, vaan perheen oikean dynamiikan tukemista. Tuppautuvan appivanhemman on yleensä huomattavasti helpompi ruveta tarttumaan kaikkeen mitä miniä tai vävy tekee "väärin", omaa lastaan vastaan nouseminen on enemmän kynnystä. Mitä ikinä se miniä tai vävy sanoo helposti vain provosoi lisää, kun taas oma lapsi voi lopettaa sen konfliktin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin aikuinen itsenäinen nykynainen tarvitsee prinssiä pelastamaan itseään? Pidä puolesi nainen!
Kyllä anoppeihin ja appeihin liittyvät isommat, etenkin perheen asioihin liittyvät näkemysongelmat kuuluu ratkaista nimenomaan niin, että heidän oma lapsensa kommunikoi heille ydinperheen yhteisen näkemyksen. On tehtävä selväksi, että ydinperheella on tosiaan yhteinen kanta siitä, miten heillä toimitaan. Tämä ei onnistu, jos liikaa tuppautuvan isovanhemman lapsi vain seuraa lapasena vierestä kun oma vanhempi piinaa puolisoa. Ei se ole mitään prinssin tarvitsemista, vaan perheen oikean dynamiikan tukemista. Tuppautuvan appivanhemman on yleensä huomattavasti helpompi ruveta tarttumaan kaikkeen mitä miniä tai vävy tekee "väärin", omaa lastaan vastaan nouseminen on enemmän kynnystä. Mitä ikinä se miniä tai vävy sanoo helposti vain provosoi lisää, kun taas oma lapsi voi lopettaa sen konfliktin.
Meillä ei toiminut näin. Mies yritti rajattomalle äidilleen sanoa, ettei tarvitse käydä joka päivä meillä, eikä hänen tarvitse myöskään jokaisella reissullaan haukkua minua. Mitä seurasi? Anoppi kävi vähintään yhtä usein ilahduttamassa mua ja vauvaa seurallaan, ja väitti pojalleen, että mä olen mt-ongelmainen kun keksin tuollaista hänestä, kun hyvällähän hän on mua opastanut (esim. keittiön ikkunaverhoista, jotka eivät olleet anopin mieleen).
mä yritin aikani sietää, mutta kyllähän sitä kärsivällisemmälläkin ihmisellä tulee mitta täyteen jossain vaiheessa. Tein anopille selväksi että ilmoittamatta meille ei tulla (ja ettei ovikellon soittaminen ei ole etukäteisilmoitus), eikä todellakaan joka päivä. Ja myös minun mitätöiminen loppuu myös siihen hetkeen. Anoppi veti puolet maailmankaikkeuden herneistä nenäänsä, eikä nykyään olla juuri missään tekemisissä. Hyvä niin. Näin on parempi, ainakin mulle ja perheelleni.
Vierailija kirjoitti:
Minä saatan jopa olla sisällä siivoamassa kun lapset leikkii ulkona. Ihan normaalia täällä maaseudulla.
Samoin mä. Tai sit teen jotain niin kauheaa kuin laitan lapsille ruokaa sisällä ja lapset leikkivät ulkona. Todella haitallista lapsille, kun eivät tuota aikaa vietä telkkarin ääressä. Lapset 4 ja 6. Toki käyn aina välillä katsomassa, että ovat tallessa. Ja arvatkaas, naapurissa on ihan samanlainen meno!
Vierailija kirjoitti:
Jätitkö lapset muiden hoidettavaksi, jotta saat rauhassa lukea jotain roskaromaania?
Saa mitä haluat - Self help. Vai, mikä sen kirjan nimi oli?
Hienoa lukemisen mallia näytät lapsillesi! Jos lapset ihan vaan leikkivät pihalla, jossa ei ole esim. työkaluja levällään ja purettuja lautoja ruostuneet naulat pystyssä, olet ollut vastuullinen. Uimarannalla ei ainoa aikuinen saa mielestäni lukea. Ei edes valvotulla rannalla. Muuten leikkimiseen suunnitelluilla piha-alueilla riittää lähellä olo itsenäiseen leikkiin kykenevien lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenhän olisi reagoinut jos olisit selannut älypuhelinta :DDD Varmaan vähintään lasu.
Luitko jotakin Vuoden Äiti kirjaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja miehelläni ei ole koskaan ollut minkäänlaisia vaikeuksia appivanhempieni kanssa. Tärkein syy tähän on varmasti siinä, että syömme kumpikin kunnollisen aamiaisen. Tasapainossa oleva verensokeri auttaa käsittelemään vaikeita tilanteita niin, että tunteet eivät läiky yli.
Minä syön joka aamu kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni syö myös graham-puuroa, mutta lisää siihen palan voita ja ripottaa päälle hiukan ruokosokeria. Olemme kaikki onnellisia ja tyytyväisiä. Myös appivanhemmat.
Mun anoppi mäkätti mulle siitä että meillä paloi valo huoneessa. Kun minä luin. Luen aina iltaisin. Hyvä ettei vaatinut korvausta käyttämästäni (tuhlaamastani) sähköstä.
Tuli tidella epämiellyttävä olo että joku käy ulkona tutkimassa mussä palaa valo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oli isä? Jos hän ei ollut lähettyvillä olen anopin kanssa ihan samaa mieltä. Niin lasten lasten kanssa on touhuttava, kun niitä on mennyt tekemäänkin. Arkenne on kuitenkin pikahuoltamista ja lapset antsaitsee aikaa vanhemmiltaan ennenmän kuin sen 15 min päivässä.
Minä taas olen tästä eri mieltä. Lasten kanssa ei tarvitse itse juosta ja leikkiä, riittää, että on lähellä, auttaa riitatilanteissa ja mahdollistaa leikkien jatkumisen kivuttomasti. Mutta ei, hyvä kasvatus ei ole sitä, että äiti on leikkitoveri ja yksi lapsista.
No kyllä minusta lasten kanssa leikkiminen on myös tärkeää (ei nyt tietenkään aina tarvitse). Ei se tee äidistä mitään leikkikaveria. Itse ainakin välillä peuhaan lasten kanssa pihalla. Itsellekin hyvää liikuntaa ja lapsilla on hauskaa :)
En moiti äitiä, joka lukee, jos samalla silmäilee lasten perään.
Mutta aloituksen tilanne jäi kyllä vajaasti kuvatuksi. Minkä ikäisiä lapset olivat, missä he olivat, mitäs se anoppi siinä teki?
Itseä aikanaan ärsytti todella, kun miehen aikuiset lapset tulivat meidän mökille taaperoiden kanssa, heittivät ns. vapaalle, ja olettivat ilman eri pyyntöä, että minä vahdin taaperoita jyrkässä merenrantarinteessä, missä on käärmeitä ja kallioita ja sitten tietty se meri.
Ilmoitin, että en vahdi. Mulla ja miehellä on mökillä omat työt, eikä noita perheitä ollut sinne mökille mitenkään erikseen kutsuttu, kunhan tulivat. Aikuiset lapset vetivät herneen nokkaansa. Mikä oli hyvä juttu, koska mitään hyödyllistä he ei siellä mökillä ikinä tehneet, kunhan olivat tiellä, söivät ruokaa ja likasivat lakanoita. Onneksi mulla ei ole miehen kanssa yhteisiä lapsia, koska ei hän näköjään ainakaan lapsiaan osannut kasvattaa, vaikka muuten mukava mies onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En moiti äitiä, joka lukee, jos samalla silmäilee lasten perään.
Mutta aloituksen tilanne jäi kyllä vajaasti kuvatuksi. Minkä ikäisiä lapset olivat, missä he olivat, mitäs se anoppi siinä teki?
Itseä aikanaan ärsytti todella, kun miehen aikuiset lapset tulivat meidän mökille taaperoiden kanssa, heittivät ns. vapaalle, ja olettivat ilman eri pyyntöä, että minä vahdin taaperoita jyrkässä merenrantarinteessä, missä on käärmeitä ja kallioita ja sitten tietty se meri.
Ilmoitin, että en vahdi. Mulla ja miehellä on mökillä omat työt, eikä noita perheitä ollut sinne mökille mitenkään erikseen kutsuttu, kunhan tulivat. Aikuiset lapset vetivät herneen nokkaansa. Mikä oli hyvä juttu, koska mitään hyödyllistä he ei siellä mökillä ikinä tehneet, kunhan olivat tiellä, söivät ruokaa ja likasivat lakanoita. Onneksi mulla ei ole miehen kanssa yhteisiä lapsia, koska ei hän näköjään ainakaan lapsiaan osannut kasvattaa, vaikka muuten mukava mies onkin.
Ap kertoo menneensä ulos ja lastensa leikkineen vieressä keskenään, ap:n valvonnassa. Mitä kohtaa et käsittänyt?
Mun kaksi lapsetonta siskoa on samanlaisia kuin tuo anoppi. Heidän mielestään lapsia pitää ohjelmoida, ohjata ja ohjeistaa koko ajan. Ei pidä. Päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En moiti äitiä, joka lukee, jos samalla silmäilee lasten perään.
Mutta aloituksen tilanne jäi kyllä vajaasti kuvatuksi. Minkä ikäisiä lapset olivat, missä he olivat, mitäs se anoppi siinä teki?
Itseä aikanaan ärsytti todella, kun miehen aikuiset lapset tulivat meidän mökille taaperoiden kanssa, heittivät ns. vapaalle, ja olettivat ilman eri pyyntöä, että minä vahdin taaperoita jyrkässä merenrantarinteessä, missä on käärmeitä ja kallioita ja sitten tietty se meri.
Ilmoitin, että en vahdi. Mulla ja miehellä on mökillä omat työt, eikä noita perheitä ollut sinne mökille mitenkään erikseen kutsuttu, kunhan tulivat. Aikuiset lapset vetivät herneen nokkaansa. Mikä oli hyvä juttu, koska mitään hyödyllistä he ei siellä mökillä ikinä tehneet, kunhan olivat tiellä, söivät ruokaa ja likasivat lakanoita. Onneksi mulla ei ole miehen kanssa yhteisiä lapsia, koska ei hän näköjään ainakaan lapsiaan osannut kasvattaa, vaikka muuten mukava mies onkin.
Ap kertoo menneensä ulos ja lastensa leikkineen vieressä keskenään, ap:n valvonnassa. Mitä kohtaa et käsittänyt?
Mun kaksi lapsetonta siskoa on samanlaisia kuin tuo anoppi. Heidän mielestään lapsia pitää ohjelmoida, ohjata ja ohjeistaa koko ajan. Ei pidä. Päinvastoin.
Ei aloituksessa kyllä sanoa että lapset olisivat leikkineet vieressä, vaan vähän matkan päässä.
Eikä lasten iästä eikä maastosta kerrota mitään.
Jättäisitkö 1 - ja 2-vuotiaat laiturille leikkimään kahdestaan ja menisit puun alle 50 metrin päähän selkä päin lukemaan? Tuskin. Aloituksen tekstin puitteissa jopa tämmöinenkin visio saattoi olla mahdollinen.
Tosin aloitus on provo. Aloittajakin hävisi kuin tuhka tuuleen. Ei nyt sentään, täällä hän ehkä trolleilee vastauksiakin itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En moiti äitiä, joka lukee, jos samalla silmäilee lasten perään.
Mutta aloituksen tilanne jäi kyllä vajaasti kuvatuksi. Minkä ikäisiä lapset olivat, missä he olivat, mitäs se anoppi siinä teki?
Itseä aikanaan ärsytti todella, kun miehen aikuiset lapset tulivat meidän mökille taaperoiden kanssa, heittivät ns. vapaalle, ja olettivat ilman eri pyyntöä, että minä vahdin taaperoita jyrkässä merenrantarinteessä, missä on käärmeitä ja kallioita ja sitten tietty se meri.
Ilmoitin, että en vahdi. Mulla ja miehellä on mökillä omat työt, eikä noita perheitä ollut sinne mökille mitenkään erikseen kutsuttu, kunhan tulivat. Aikuiset lapset vetivät herneen nokkaansa. Mikä oli hyvä juttu, koska mitään hyödyllistä he ei siellä mökillä ikinä tehneet, kunhan olivat tiellä, söivät ruokaa ja likasivat lakanoita. Onneksi mulla ei ole miehen kanssa yhteisiä lapsia, koska ei hän näköjään ainakaan lapsiaan osannut kasvattaa, vaikka muuten mukava mies onkin.
Ap kertoo menneensä ulos ja lastensa leikkineen vieressä keskenään, ap:n valvonnassa. Mitä kohtaa et käsittänyt?
Mun kaksi lapsetonta siskoa on samanlaisia kuin tuo anoppi. Heidän mielestään lapsia pitää ohjelmoida, ohjata ja ohjeistaa koko ajan. Ei pidä. Päinvastoin.
Ei aloituksessa kyllä sanoa että lapset olisivat leikkineet vieressä, vaan vähän matkan päässä.
Eikä lasten iästä eikä maastosta kerrota mitään.
Jättäisitkö 1 - ja 2-vuotiaat laiturille leikkimään kahdestaan ja menisit puun alle 50 metrin päähän selkä päin lukemaan? Tuskin. Aloituksen tekstin puitteissa jopa tämmöinenkin visio saattoi olla mahdollinen.
Tosin aloitus on provo. Aloittajakin hävisi kuin tuhka tuuleen. Ei nyt sentään, täällä hän ehkä trolleilee vastauksiakin itselleen.
Jösses. Kylläpä sitä ollaan hysteerisiä.
Onnellinen pikku untuvakerä kirjoitti:
Minulla ja miehelläni ei ole koskaan ollut minkäänlaisia vaikeuksia appivanhempieni kanssa. Tärkein syy tähän on varmasti siinä, että syömme kumpikin kunnollisen aamiaisen. Tasapainossa oleva verensokeri auttaa käsittelemään vaikeita tilanteita niin, että tunteet eivät läiky yli.
Minä syön joka aamu kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni syö myös graham-puuroa, mutta lisää siihen palan voita ja ripottaa päälle hiukan ruokosokeria. Olemme kaikki onnellisia ja tyytyväisiä. Myös appivanhemmat.
Untuvakerä puhuu asiaa. Ei kannata kärjistää asioita. Hyvä aamiainen pitää mielenkin rauhallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin luultavasti tuossa tilanteessa vetäny anoppia lättyyn.
Sama :D Tai sit tempaissut kourallisen tukkaa irti lampaanprs-permanenttisesta päästä.
Se on kukkakaalipermanentti.
Kuinka meidän sukupolvemme on voinut saada alkunsa?
Varmaan pimeässä tai ämpärin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi mäkätti mulle siitä että meillä paloi valo huoneessa. Kun minä luin. Luen aina iltaisin. Hyvä ettei vaatinut korvausta käyttämästäni (tuhlaamastani) sähköstä.
Tuli tidella epämiellyttävä olo että joku käy ulkona tutkimassa mussä palaa valo...
Sähkölaskusta huolissaan?
Meillä anoppi huomautteli mulle, kun en kahvipöydässä syönyt lapselta jäänyttä pullan puolikasta. En syönyt huomauttelun jälkeenkään. Itsekseen sitten siinä höpisi kun huomasi mun pysyvän kannassani, että koiralla nyt juhlapäivä kun saa pullaa :D
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin luultavasti tuossa tilanteessa vetäny anoppia lättyyn.
Sama :D Tai sit tempaissut kourallisen tukkaa irti lampaanprs-permanenttisesta päästä.
Se on kukkakaalipermanentti.
Kuinka meidän sukupolvemme on voinut saada alkunsa?
Varmaan pimeässä tai ämpärin avulla.
Kukkakaalipermanentti? Meillä on aina puhuttu lampaan takapuolesta :D Hyviä termejä, molemmat varmasti tietävät tarkalleen, millaisesta kampauksesta on kyse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi mäkätti mulle siitä että meillä paloi valo huoneessa. Kun minä luin. Luen aina iltaisin. Hyvä ettei vaatinut korvausta käyttämästäni (tuhlaamastani) sähköstä.
Tuli tidella epämiellyttävä olo että joku käy ulkona tutkimassa mussä palaa valo...
Sähkölaskusta huolissaan?
Meillä anoppi huomautteli mulle, kun en kahvipöydässä syönyt lapselta jäänyttä pullan puolikasta. En syönyt huomauttelun jälkeenkään. Itsekseen sitten siinä höpisi kun huomasi mun pysyvän kannassani, että koiralla nyt juhlapäivä kun saa pullaa :D
Niin. Kuulemma ei saa käyttää sähköä. Ja ylipäätään aina minä olin jotenkin turha kulu. Tulen tosi tosi pihistä varsinaissuomalaisesta suvusta, olen todella tarkka rahasta, ja anoppi itse ei tajua rahankäytöstä oikeasti mitään. Mutta aina minä jotenkin olin ajamassa koko sukua perikatoon.
Minä saatan jopa olla sisällä siivoamassa kun lapset leikkii ulkona. Ihan normaalia täällä maaseudulla.