Mulla on skitsofreniadiagnoosi. Saa kysyä
Vastaan asiallisiin kysymyksiin siitä, minkälaista on elää skitsofreenikkona/skitsofreniadiagnoosin kanssa. Taustaksi kerron, että olen noin 30-vuotias itsenäisesti yksin asuva nainen. En ole työelämässä tai opiskele tällä hetkellä, mutta toivon tulevaisuudessa pystyväni tekemään muutakin kuin olemaan kuntoutustuella. Tällä hetkellä diagnoosini on paranoidinen skitsofrenia, siihen on päädytty vähitellen. Olen ollut hoidon piirissä noin kymmenen vuotta.
Jos tarinani kuulostaa tutulta, se voi johtua siitä, että olen aiemmin tehnyt vastaavanlaisen ketjun. Teen taas, koska haluan vähentää ennakkoluuloja ja koska tv:stä ei tule mitään mielenkiintoista ;)
Kommentit (18)
Kun aikoinaan pääsit skitsofrenian takia hoidon piiriin, tapahtuiko tämä läheisten ihmisten aloitteesta, vai huomasitko itse ensimmäisenä, että tarvitset apua? Jos ensin heräsivät muut ihmiset, miten suhtauduit läheisten huoleen? Osaatko antaa mitään vinkkejä, miten lähestyä noin kolmekymppistä naista, jolla on kaikki klassiset skitsofrenian oireet ja elämänhallinta kadonnut, mutta joka suuttuu verisesti, kun hänen mielenterveyttään epäillään?
Miten reagoit siihen kummalliseen ääneen, jonka kuulit tunti sitten?
Myp kirjoitti:
Millä tavalla skitsofrenia näkyy sinun arjessasi? Tai miltä se tuntuu, onko osa persoonasi vai tunnistatko jotkut asiat sairaudesta johtuvaksi ja teet eron itsesi ja oireiden välille?
Merkittävimmin skitsofrenia näkyy arjessa siinä, että ikään kuin "tappelen" sairauden kanssa. Ajatukseni lähtevät helposti laukalle, jos annan niiden tehdä niin. Saatan esimerkiksi huomata monta kertaa saman päivän aikana tietynlaisia ihmisiä ja alkaa kehitellä ajatusketjuja siitä, miten minua kontrolloidaan tai tarkkaillaan. Tällä hetkellä olen sen verran hyvässä kunnossa, että ymmärrän näiden ajatusten ja tulkintojen johtuvan sairaudesta. Teen hyvin tarkasti eron itseni ja sairauden oireiden välille. Joskus mietin asioita sen kautta, miten reagoisin, jos joku ystäväni kertoisi minulle vastaavanlaisista kokemuksista. On siis helpompi erottaa mahdoton/hyvin epätodennäköinen, kun tilanne ei ole omalla kohdalla.
Sairaus näkyy arjessa toki myös siinä, että käytän lääkitystä ja olen tällä hetkellä työkyvytön.
Oletko vaarallinen silloin kun saat psykoosin? Voitko esimerkiksi tappaa toisen ihmisen? Tämän diagnoosin saanut mm. tappoi ampuradalla ihmisiä, jos joku muistaa tapauksen.
Voiko sairauden nähdä jotenkin ulospäin esim. käytöksestä? Oletko esim. lihava, koska psykoosilääkkeet lihottavat?
Mitä ulkopuolisen pitäisi tehdä, jos huomaa, että psykoosi tulee päälle?
Minkälainen lääkitys sinulla on? Oletko saanut terapiaa? Minkälaisia kokemuksia näistä?
Vierailija kirjoitti:
Kun aikoinaan pääsit skitsofrenian takia hoidon piiriin, tapahtuiko tämä läheisten ihmisten aloitteesta, vai huomasitko itse ensimmäisenä, että tarvitset apua? Jos ensin heräsivät muut ihmiset, miten suhtauduit läheisten huoleen? Osaatko antaa mitään vinkkejä, miten lähestyä noin kolmekymppistä naista, jolla on kaikki klassiset skitsofrenian oireet ja elämänhallinta kadonnut, mutta joka suuttuu verisesti, kun hänen mielenterveyttään epäillään?
Valitettavasti en osaa neuvoa sinua. Itse päädyin saamaan skitsofreniaan hoitoa niin, että olin muun psyykkisen sairauden takia hoidon piirissä, kun psykoosioireita alkoi tulla.
Näetkö ja kuuletko harhoja usein? Mistä erotat, mikä on todellista?
Vierailija kirjoitti:
Uskotko Jumalaan? :)
Olen agnostikko :)
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoit siihen kummalliseen ääneen, jonka kuulit tunti sitten?
:D Tällä hetkellä kuulen ääniä aika vähän. Yleensä vain tilanteissa, joissa on hiljaista tai muuten "tilaa äänille".
Niin minäkin, siksi kysynkin, että glee xzzymph shysss zyyzzz xlump?
Ketkä ovat seuranneet sinua tällä viikolla?
Vierailija kirjoitti:
Oletko vaarallinen silloin kun saat psykoosin? Voitko esimerkiksi tappaa toisen ihmisen? Tämän diagnoosin saanut mm. tappoi ampuradalla ihmisiä, jos joku muistaa tapauksen.
Voiko sairauden nähdä jotenkin ulospäin esim. käytöksestä? Oletko esim. lihava, koska psykoosilääkkeet lihottavat?
Mitä ulkopuolisen pitäisi tehdä, jos huomaa, että psykoosi tulee päälle?
Minkälainen lääkitys sinulla on? Oletko saanut terapiaa? Minkälaisia kokemuksia näistä?
Itse on tietenkin vaikea arvioida, mutta en usko olevani vaarallinen edes psykoottisimmillani. Pahin psykoosissaolokokemukseni tapahtui vuosia sitten, kun uskoin silloisen kämppikseni aikovan tappaa minut. Silloin olin lähinnä vain hirveän peloissani. Tämä tapahtui, kun olin jo hoidon piirissä, minulle määrätty lääke ei ollut tarpeeksi tehokas. Sen verran olin tolkuissani, että tajusin hakeutua sairaalaan, missä lääkitystä sitten tehostettiin. Useimmiten psykoosissa oleva ihminen on ennemmin vaarallinen itselleen kuin muille.
Joistakuista sairaus näkyy, joistakuista ei. Itse olen lihava, mutta niin olin jo ennen psykoosilääkitystä. Olen mielestäni verbaalisesti ainakin keskitasoa, eli esim. puheen köyhtymistä tai merkittävää hitaalla käymistä en tunnista itsessäni.
Tuo, mitä ulkopuolisen tulisi tehdä, riippuu tilanteesta. En osaa vastata tähän sen tarkemmin. Jos todellisuudentaju on täysin mennyt, parasta on tietenkin soittaa hätänumeroon. Valitettavasti nykyään on vaikea päästä sairaalahoitoon, vaikka olisi todella huonossa kunnossa.
Minulla on lääkityksenä psykoosilääke ja tarvittavana rauhoittava lääke. Olen saanut terapiaa, mutta siitä ei juuri ollut minulle hyötyä. Terapeuttini oli mukava, mutta aika haluton puhumaan mistään kovin vakavasta.
Vierailija kirjoitti:
Näetkö ja kuuletko harhoja usein? Mistä erotat, mikä on todellista?
Näen hyvin vähän ja tällä hetkellä en hirveästi kuulekaan. Oireeni liittyvät enemmän ajatuksiin, havaintoihin ja tulkintoihin, mietin esimerkiksi paljon sitä, olenko mahdollisesti salaliiton uhri ja yritetäänkö minua manipuloida (tai, huonompina kausina, millä kaikilla erilaisilla tavoilla minua manipuloidaan ja tarkkaillaan). Kun kuulen ääniä, kuulen ne ikään kuin pääni sisällä, ja siitä erotan ne todellisista äänistä.
Vierailija kirjoitti:
Ketkä ovat seuranneet sinua tällä viikolla?
Kaikki Suposta FBI:hin. Lisäksi yksi epäilyttävä naapuri, joka on luultavasti venäläinen agentti. (Et kai tosissasi luullut saavasi tuollaiseen kysymykseen asiallista vastausta?)
Onko sinulla tapana teipata tavaroita? Tai tehdä erilaisia varmistuksen varmistuksia? Isä sai alkoholin käytön myötä skitsofrenian ja hän alkoi epäilemään hallituksen salakuuntelua ja laitteli "jeesusteippiä" moneen eri paikkaan... kuulemma siltä varalta,että sitä kuitenkin aina tarttee jossain.
Myp kirjoitti:
Onko sinulla tapana teipata tavaroita? Tai tehdä erilaisia varmistuksen varmistuksia? Isä sai alkoholin käytön myötä skitsofrenian ja hän alkoi epäilemään hallituksen salakuuntelua ja laitteli "jeesusteippiä" moneen eri paikkaan... kuulemma siltä varalta,että sitä kuitenkin aina tarttee jossain.
En tee tuollaista. Tarkistelen kyllä usein, onko esimerkiksi uuni jäänyt päälle, mutta mielestäni se liittyy enemmän pakko-oireisiin. Niitä minulla on jonkin verran, mutta ei diagnoosiksi asti.
Skitsofrenia on jännä. Ihmisillä on siitä kaikenlaisia ajatuksia, vaikka luulen tällaisen yksilön olleen hyvin yksin ja stressaantunut jossain vaiheessa elämää, kaikki mitä on kuullut ja nähnyt saattaa alkaa myöhemmin päässä niin sanotusti elämään, ja jos siinä lähellä ei ole ketään kuka tämän saa katkaistua ihminen saattaa uppoutua niihin omiin ajatuksiin ja muistiääniin ym. Liikaa ja toipuminen varmasti sitten jo työläämpää.
Millä tavalla skitsofrenia näkyy sinun arjessasi? Tai miltä se tuntuu, onko osa persoonasi vai tunnistatko jotkut asiat sairaudesta johtuvaksi ja teet eron itsesi ja oireiden välille?