Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anteeksi vaan, mutta tämä on typerä kysymys: Miksi joku menee lukioon, jos ei ole "lukupäätä"?
02.06.2019 |
No siksi, että:
1) kaikilla ei ole tulevaisuuden unelma-ammatista haisuakaan vielä 15-16-vuotiaana.
2) ehkä lähistöllä ei ole ammattikoulua, mutta lukio on.
3) nuori haaveilee ammatista, jossa vaaditaan korkeakoulututkintoa. Ja ehkä juuri siinä hänen unelma-ammattinsa aineessa/aineessa hän on ässä, vaikka keskiarvo ei muuten olisikaan kummoinen. Nuorilla kun ei välttämättä kaikki aineet ole yhtä hyviä/heikkoja...
4) monella (varsinkin pojalla) lukuhalut heräävät vasta myöhemmin, ja vaikka peruskoulun ka olisikin kuutosen pinnassa, lukiossa tai korkeakoulussa tilanne voi olla jo päinvastainen.
5) tulittekos äimistelijät miettineeksi sellaista pikku seikkaa, että koska arvosanat esimerkiksi ylppäreissä myönnetään tietyllä hajonnalla, AINA pieni osa reputtaa, saa huonoja arvosanoja tai kirjoittaa ällän. Vaikka kaikki kirjoittajat olisivat kympin oppilaita, heistä osa kirjoittaa huonosti, koska Gaussin käyrä.
Aika harvalla alalla pitää olla kympin suorittaja. Maailma on täynnä työpaikkoja keskiverroille, ja jopa sellaisia työpaikkoja, joihin pitää kouluttautua peruskoulua ja amista pidemmälle.
Tällä en arvostele tai väheksy amislaisia, good for them, jos ovat keksineet itselleen mieluisan alan jo peruskoulussa ja valmistuneet ammattiin 18-19-vuotiaana.
Vaan että kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, eikä yleisisivistävästä lukiosta ole HAITTAA kenellekään, edes niille vähemmän välkyille. Tai ehkä jopa ei varsinkaan heille.
T. Kuuden ällän yo vm. 1985 (ja sittemmin maisteriksi valmistunut), kyllästyneenä kuulemaan tuota kysymystä
Kommentit (27)
Ei sellaista olekaan kuin lukupää. Hyvät istumalihakset riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kuullut tuota kysymystä vain sellaisilta, jotka itse eivät ole lukiota käyneet. Kai siinä on takana jonkin sortin alemmuuskompleksi tai luulo, että yleissivistyksen pitää näkyä tulotasossa, muuten siitä ei ole mitään hyötyä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaista olekaan kuin lukupää. Hyvät istumalihakset riittää.
No ei kyllä noinkaan. On ihmisillä erilaiset valmiudet oppia. Toisilla on eideettinen muisti, joku oppii kieliä todella helposti, kolmas on alkaa päälle erittäin älykäs ja kiinnostunut vaikkapa luonnontieteistä. Harrastuneisuudessa on eroja. Ja jollain taas on dysfasia tai vaikkapa vaikeuksia vetää synteesejä oppimistaan yksityiskohdista.
Mutta toki, useimmat oppivat, jos on motivaatiota. Enemmän kai lukupäällä tarkoitetaan motivaatiota.
Onko se sitten jotain yleissivistystä, jos niitä opetettavia asioita ei sisäistä kuin korkeintaan keskinkertaisten arvosanojen arvoisesti?
Gaussin käyrä on todella armelias huonoille opiskelijoille, joten tuo argumentti on hieman pielessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, puolet ihmisistä on kumminkin aina keskiarvon alapuolella. Mitä heidän sitten pitäisi tehdä? Hypätä leukakiikkuun?
Totta kai joku voi kokea lukiotutkintonsa myöhemmin ikäänkuin turhaksi, jos ei jatka korkeakouluun. Mutta mikään sivistys ei ole turhaa!
Ja ainakin itselläni on asiantuntijatehtävissä myös sellaisia kollegoja, jotka ovat ensin opiskelleet ammattitutkinnon, ja vaihtaneet sittemmin aikuislukion kautta akateemiselle alalle. En ole silti kuullut kenenkään heistä väittävän, että esim. leipuritutkinto olisi ollut turha, vaikkei siitä enää nykyään olekaan ammatillista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrä on todella armelias huonoille opiskelijoille, joten tuo argumentti on hieman pielessä
Mitäpä jos tarkistaisit nyt ensin, mikä se Gaussin käyrä taas olikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lukiosta selviää vain rimaa hipoen ja hirveällä pänttäämisellä, niin kannattaisi hyväksyä se, että tuskin tulee akateemisissa opinnoissakaan menestymään (jos pääsee sisällekään). Kyllä useimmilla aloilla vaaditaan kuitenkin laajempaa osaamista ja älykkyyttä kuin juuri sen "oman jutun" hallitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrä on todella armelias huonoille opiskelijoille, joten tuo argumentti on hieman pielessä
Tuota.... gaussin kåyrä eli normaalijakauma ei kyllä ole sen armeliaampi ketään kohtaan. Tietty osa kirjoittajista reputtaa aina. Vaikka kaikki tietäisivät ja kirjoittaisivat täydellisiä vastauksia!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/03/miksi-joku-aina-reputtaa-yo-ki…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lukiosta selviää vain rimaa hipoen ja hirveällä pänttäämisellä, niin kannattaisi hyväksyä se, että tuskin tulee akateemisissa opinnoissakaan menestymään (jos pääsee sisällekään). Kyllä useimmilla aloilla vaaditaan kuitenkin laajempaa osaamista ja älykkyyttä kuin juuri sen "oman jutun" hallitseminen.
Uusi sisäänpääsyjärjestelmä tosiana palkitsee hyvin kirjoittavia, jotka saavat pojoja monesta aineesta. Edelleen on silti aloja, joinne pääsyraja on matalalla ja jonne pääsee vaikkapa suorittamalla omin päin avoimessa opintoja. Myös osassa on edelleen käytössä pääsykokeet.
Lukiomenestys ei välttämättä mittaa mitenkään älyä tai oppimiskykyjä, vaan lähinnä motivaatiota.
Silti varsinaisissa korkeakouluopinnoissa harvoin tarvitaan laaja-alaista osaamista. Riittää, kun koulutusalan tuntemus on hyvä.
Kurssimuotoisessa lukiossa lukiopäästötodistuksen ka on yhtä tyhjän kanssa nykyään, sitä ei kysytä pääsypisteitä laskettaessa enää lainkaan.
Mitähän tuo ei ole lukupäätä tarkoittaa? Ei kuuntele tunnilla, ei tee läksyjä, ei lue kokeisiin ja ka. näillä tavoilla 5,5. Lähinnä häiriköi muita tunnilla.
Ei koulunkäynti ole vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se rii ppuu paljon myös siitä millä tavoin maailmaa katsoo ja miten kukakiin on mistäkin kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Se rii ppuu paljon myös siitä millä tavoin maailmaa katsoo ja miten kukakiin on mistäkin kiinnostunut.
Siihen toki vaikuttaa myls ikä ja kehitys kokemukset ja elämäntilanteet voimakkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei halua leimautua amislaiseksi, joista mielikuva on sellainen että he rassaavat autoja rasvamontun pohjalla likaisissa haalareissaan, koska heillä ei ole lukupäätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se rii ppuu paljon myös siitä millä tavoin maailmaa katsoo ja miten kukakiin on mistäkin kiinnostunut.
Siihen toki vaikuttaa myls ikä ja kehitys kokemukset ja elämäntilanteet voimakkaasti.
Itellä esim diaagnosoiniin että olen ollut 3 vuotiaasta saaakka masentunut ja ahdistunuut.
Näinhän se on. Vain hyvin pieni prosentti on laudaturin kirjoittajia. Heistä tehdään aina mediassa juttuja, joten ehkä sakilla on sen takia luulo, että lukiossa "pitää" kaikkien saada kiitettäviä, muuten on ikään kuin väärässä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei halua leimautua amislaiseksi, joista mielikuva on sellainen että he rassaavat autoja rasvamontun pohjalla likaisissa haalareissaan, koska heillä ei ole lukupäätä.
Voihan se niinkin jollakin olla, mutta eiköhän se ole aika selvää, että suosituille ammattikoululinjoille voi olla vaikeampi päästä kuin lukioon. Ja koska melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista ei ole opiskellut toisen asteen tutkintoa, ne, joilla ei ole lukupäätä, eivät mene sinne ammattikouluunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Vain hyvin pieni prosentti on laudaturin kirjoittajia. Heistä tehdään aina mediassa juttuja, joten ehkä sakilla on sen takia luulo, että lukiossa "pitää" kaikkien saada kiitettäviä, muuten on ikään kuin väärässä paikassa.
Tuo voi hyvinkin pitää paikkansa. Yleinen mielikuva on vääristynyt.
Ei ne huonon todistuksen saaneet paljon arvosanojaan levittele, siksi ehkä tyhmin kansanosa kuvittelee jotenkin, että kaikki joko saa älliä tai sitten reppaa.
Joko tai.
Keskivertoarvosana kuitenkin ON C, eli noin puolet kirjoittaa c:n tai sitä huonomman arvosanan!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/03/miksi-joku-aina-reputtaa-yo-ki…
"Ylioppilaskokeiden arvosanat jaetaan Gaussin käyrän eli normaalijakauman mukaan. Normaalijakauma perustuu siihen, että ääri-ilmiöt ovat harvinaisia ja havainnot painottuvat lähelle keskiarvoa. Yo-kokeiden arvioinnissa tämä tarkoittaa, että huonoja ja hyviä (L ja I) arvosanoja on tarjolla suhteessa vähemmän, kun taas keskivertoarvosanoja (esim. C) on jaossa enemmän."
Alue: Aihe vapaa
Näinhän se on. Oma esikoiseni kirjoitti c:tä ja m:ää, keskiarvo seiskan huiteilla - mutta niin hän vain opiskelee nyt Aallossa. Hän on taiteellisesti lahjakas ja pääsi pääsykokeella. Tuolla logiikalla, että vain kiitettäviä saavilla olisi asiaa lukioon Suomen lukioiden oppilasmäärä tipahtaisi kolmasosaan ja korkeakouluissa olisi aika autiota.