Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ruotsin kieli pakolliseksi ylioppilastutkinnossa, addressi pystyyn?

Vierailija
02.06.2019 |

Nyt tarvitaan kansanaddressi vastustamaan tätä sairasta suunnitelmaa, ettei sitä toteuteta. Heikentää suomalaista koulujärjestelmää ja oppilaiden suoriutumista. Hyvällä tuurilla voisi tulla miljoona allekirjoitusta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb34…

Kommentit (99)

Vierailija
21/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.

Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.

Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.

Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.

Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.

Miksei kieli voisi olla vaikkapa saksa tai ranska? Niistä voisi olla hyötyä, toisin kuin ruotsista.

Niin no miksei sitten opiskele ilman mitään laitosta omalla ajallaan kirjastossa niitä asioita, joihin riittää kiinnostusta?

Ei tarvitse käydä mitään pääsykokeitakaan. Niin minä olen tehnyt.

Ei minua kiinnosta mennä laitokseen opiskelemaan, joka ei selvästikään kyseenalaista asioita ja toimii hierarkisesti. Sama muuten pätee yliopistoihin.

Ei lukioon ole pakko mennä opiskelemaan ruotsia.

Vierailija
22/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.

Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.

Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.

Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.

Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.

Miksei kieli voisi olla vaikkapa saksa tai ranska? Niistä voisi olla hyötyä, toisin kuin ruotsista.

Tuo on laiskuutta.

Kyllä saksan ja ranskan voi valita kieleksi lukiossa, mutta myös ruotsi pitää hoitaa.

Haluat vaan keventää taakkaa?

Tutkimusten mukaan ruotsin poisjättäminen ei ole korottanut muiden aineiden tasoa lainkaan.

Menee vaan pelleilyksi sekin aika. Mielestäni opiskelijoille on hyväksi opiskella jotain turhana aineena pitämäänsä asiaa pakolla.

Kyseessä on hierarkinen laitos jossa on johtajat ja selvät muodollisuudet. Tärkeää on myös olla kyseenalaistamatta asioita liikaa.

Sokrates ei olisi ihannoinut nykyaikaisia lyseoita yhtään.

Suosittelen kaikille peruskoulua taustalle ja omalla ajalla kirjastoilua.

Turha käydä kouluja. Elämänkoulu riittänee ja omalla ajalla opiskelu kunniaan ilman testijärjestelmää.

Itse osaan ruotsia täydellisesti, mutta en ole kyllä käynyt yhdessäkään kokeessa ja en koe tarvetta todistella ruotsin kielen taitojani muille.

Muistakaapa mitä Pink Floyd sävelsi aikoinaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on täydet ruotsista kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.

Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.

Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.

Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.

Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.

Miksei kieli voisi olla vaikkapa saksa tai ranska? Niistä voisi olla hyötyä, toisin kuin ruotsista.

Tuo on laiskuutta.

Kyllä saksan ja ranskan voi valita kieleksi lukiossa, mutta myös ruotsi pitää hoitaa.

Haluat vaan keventää taakkaa?

Tutkimusten mukaan ruotsin poisjättäminen ei ole korottanut muiden aineiden tasoa lainkaan.

Menee vaan pelleilyksi sekin aika. Mielestäni opiskelijoille on hyväksi opiskella jotain turhana aineena pitämäänsä asiaa pakolla.

Kyseessä on hierarkinen laitos jossa on johtajat ja selvät muodollisuudet. Tärkeää on myös olla kyseenalaistamatta asioita liikaa.

Sokrates ei olisi ihannoinut nykyaikaisia lyseoita yhtään.

Suosittelen kaikille peruskoulua taustalle ja omalla ajalla kirjastoilua.

Turha käydä kouluja. Elämänkoulu riittänee ja omalla ajalla opiskelu kunniaan ilman testijärjestelmää.

Itse osaan ruotsia täydellisesti, mutta en ole kyllä käynyt yhdessäkään kokeessa ja en koe tarvetta todistella ruotsin kielen taitojani muille.

Muistakaapa mitä Pink Floyd sävelsi aikoinaan.

Unohditko ottaa lääkkeesi?

Vierailija
24/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.

Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.

Sinähän se hölmöläinen olet, jos teet diilin  ja tuhlaat oman aikasi arvon lukioon tai yliopistoon, vaikka voisit opiskella marjat kakusta vaikka netissä tai kirjastossa omalla ajallasi.

Ei lukio tai yliopisto kunnioita omaa aikaasi. Olet tehnyt silloin sopimuksen opiskella hierarkisessa laitoksessa muiden johdon alla kyseenalaistamatta järjestelmää.

Ei lyseo tai yliopisto ole sellaisia paikkoja jonne mennään tukkijätkinä henkseleitä paukutellen ja sanelleaan lehtoreille että mitä kelpaa opiskella.

Sielä on selvät säännöt ja niitä noudatetaan. Tai sitten ovi on tuolla.

Jokainen voi omalla ajallaan opiskella mitä haluaa siihen ei lehtoreilla ole mitään valtaa.

Lukiossa opiskellaan mitä käsketään opiskella.

Vierailija
25/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on täydet ruotsista kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.

Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.

Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.

Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.

Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.

Miksei kieli voisi olla vaikkapa saksa tai ranska? Niistä voisi olla hyötyä, toisin kuin ruotsista.

Tuo on laiskuutta.

Kyllä saksan ja ranskan voi valita kieleksi lukiossa, mutta myös ruotsi pitää hoitaa.

Haluat vaan keventää taakkaa?

Tutkimusten mukaan ruotsin poisjättäminen ei ole korottanut muiden aineiden tasoa lainkaan.

Menee vaan pelleilyksi sekin aika. Mielestäni opiskelijoille on hyväksi opiskella jotain turhana aineena pitämäänsä asiaa pakolla.

Kyseessä on hierarkinen laitos jossa on johtajat ja selvät muodollisuudet. Tärkeää on myös olla kyseenalaistamatta asioita liikaa.

Sokrates ei olisi ihannoinut nykyaikaisia lyseoita yhtään.

Suosittelen kaikille peruskoulua taustalle ja omalla ajalla kirjastoilua.

Turha käydä kouluja. Elämänkoulu riittänee ja omalla ajalla opiskelu kunniaan ilman testijärjestelmää.

Itse osaan ruotsia täydellisesti, mutta en ole kyllä käynyt yhdessäkään kokeessa ja en koe tarvetta todistella ruotsin kielen taitojani muille.

Muistakaapa mitä Pink Floyd sävelsi aikoinaan.

Unohditko ottaa lääkkeesi?

Toisten pitää ottaa lääkkeitä, kun ei mene sinun elämäsi mieltymysten mukaan.

Ota sinä jumalauta ne lääkkeet ja pidä pääsi kiinni jo.

Tai alan kääriä hihoja.

Vierailija
26/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän tuo kumota 4 vuoden päästä kun asiaa vastustavat puolueet pääsevät valtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.

Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.

Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.

Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?

Ei. Pienikin ponnistelu ruotsin kieltä kohtaan on hukkaan heitettyä aikaa. Turha kieli, turhaa ajanhukkaa. Älykäs ihminen tiedostaa tämän.

Vierailija
28/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mun kasiluokkalainen poika sitten tuskin hakee lukioon ensi vuonna. Ei ole meillä mitään motivaatioo eikä tarvetta ruotsin kielelle.

Ruotsin kieltä opiskellaan myös amiksessa.

Mutta ruotsista voi amiksesta alisuoriutua, ei ole pakko opiskella. Peruskoulun ruotsin numerolla 8 pärjää amiksessa. Poika sai kuitenkin enkusta ja saksasta (jonka aloitti 4-luokalla) kympit, joten oppimiskykyä on. Mutta ruotsiin ei ole eikä tarvi olla motivaatiota, koska emme muuta ruotsiin. Olen itse valtion virassa enkä käytä ruotsin kieltä.

Eikö poika ole tottunut opiskelemaan vähän kovemmin tai pieneen rasitukseen?

Aika huolestuttavaa jos ei ruotsista selviä lukiossa.

Ehkä pitäisi vähän harjoitella sietämään ikäviä asioita elämässä, niin pärjäisi myös paremmin mukavissa oppiaineissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.

Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.

Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.

Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?

Peesaan sinua täysillä. Jo peruskoulussa ruotsia vastustaneet olivat laiskoja ja sormi meni heti suuhun, kun tuli todellinen tilanne käyttää kieltä. Ruotsi on yksi helpoimmista ja hauskimmista kielistä oppia. Suututtaa tuollainen vihamielisyys Ruotsia kohtaan. Vi ses igen och lycka till!

Vierailija
30/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.

Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.

Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.

Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?

Ei. Pienikin ponnistelu ruotsin kieltä kohtaan on hukkaan heitettyä aikaa. Turha kieli, turhaa ajanhukkaa. Älykäs ihminen tiedostaa tämän.

Maailmassa mikään ei ole turhaa. Se pitäisi sisäistää jotenkin.

Kaikki mitä on, on hyödyllistä ja nivoutuu yhteen. Ei sitä hölmö näe tai tajua.

Niin se vain on. Joka tässä keskustelun sisältönä ja aiheena ruotsin kieli on merkittävä tekijä.

Voidaan käydä keskustelua siitä onko lukio ylipäätään järkevä paikka ja hyödyllinen olomuoto opiskelua ajatellen. Mielestäni se on hyvin vanhentunut käsitteenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.

Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.

Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.

Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?

Kerroppa vielä miksi täysin turhan asian takia pitäisi nähdä vaivaa ja tehdä töitä? Nuorten poikien mieli ei toimi niin. Tytöt mukautuu äluttömiinkin n sääntöihin helpommin, pojat asennoituvat pitäkää tunkkinne ja tiputtautuvat jatkokoulutuksesta pois. Onko tämä fiksua käytöstä? No tietenkään ei ole vaan teinien logiikkaa. Tässä ratkaisevassa vaiheessa pitäisi päinvastoin tukea kaikkien kouluttautumista eikä rakentaa sille esteitä pakkosuoritusten muodossa. Varsinkaan n kun se hyväksytysti jään suoritettu pakkoruotsi ei anna sellaista ruotsinkielen taito, että sillä käytännössä mitään tekee. Eihän virkamiestaidon ruotsinkielen taito edes kelpaa ruotsinkielisille esim. Terveydenhoidossa ja hätäkeskuksissa. Kyllä tosiasiat pitäisi tunnustaa ja miettiä muita keinoja ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Pakko ja valinnanvapauden rajoittaminen ei taatusti tuota hyviä tuloksia.

Vierailija
32/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vai oikein kansanaddressi. En lähtisi uhoamaan ruotsin kielestä, kun suomen kielikin on noin hakusessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

hmm vaimoni on akateeminen kirjoitti:

Jos valitsee itselleen akateemista tulevaisuutta, niin kyllähän sitä on aina pitänyt opiskella asioita jotka ei kiinnosta ja motivoi.

Opiskelu ja akateemisuus on sitä. Myös työnteossa tulee vastaan asioita jotka on ikäviä.

Oma vaimoni on akateeminen ja aikoinaan kirjoitti L-nimisen kirjaimen ruotsin kielestä.

Oma isoisäni meni Ruotsiin töihin ja muutti myöhemmin takaisin. Toi mukanaan ruotsin kielen. Hän oppi 7-vuoden aikana kielen ja oli taustoiltaan rahvas. Koko kansakoulu tai mikkä lie oli siihen aikaan, jätetty kesken.

Hän puhui myös sujuvasti venäjää ja saksaa.

Ei se ruotsin kieli ole mikään "kova juttu", jos on valinnut akateemisen alan jossa opiskellaan myös ikäviä asioita ja omistaa edes keskiverrolliset aivot.

Se vaatii vain vähän työtä. Nykyaikainen lukio on kuulemani mukaan aika turha laitos ja pilattu monilla tavoin. Esimerkkinä vaikka että taso on laskenut ja opiskelijoista on tullut riman alittajia. Opiskelu pitäisi olla riman ylitystä ja ahertamista eikä turhien asioiden karsintaa.

T: Yrittäjä jolla on peruskoulu takana, mutta vaimoni akateemisuus nostaa minutkin akateemiseksi

Eipä nosta

Vierailija
34/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.

Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.

Sinähän se hölmöläinen olet, jos teet diilin  ja tuhlaat oman aikasi arvon lukioon tai yliopistoon, vaikka voisit opiskella marjat kakusta vaikka netissä tai kirjastossa omalla ajallasi.

Ei lukio tai yliopisto kunnioita omaa aikaasi. Olet tehnyt silloin sopimuksen opiskella hierarkisessa laitoksessa muiden johdon alla kyseenalaistamatta järjestelmää.

Ei lyseo tai yliopisto ole sellaisia paikkoja jonne mennään tukkijätkinä henkseleitä paukutellen ja sanelleaan lehtoreille että mitä kelpaa opiskella.

Sielä on selvät säännöt ja niitä noudatetaan. Tai sitten ovi on tuolla.

Jokainen voi omalla ajallaan opiskella mitä haluaa siihen ei lehtoreilla ole mitään valtaa.

Lukiossa opiskellaan mitä käsketään opiskella.

On vaan se ikävä juttu, että itse opiskellen mitä sattuu ei saa virallista pätevyyttä yhtään mihinkään. Etkä pääse minnekään kunnon töihin ilman koulutusta. Katsoppas kun me toiset halutaan itse elättää itsemme mielekkäällä työllä, josta maksetaan hyvä korvaus. Kaikkien ei voi jäädä sossurotikdi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietääkö kukaan, miten tämä uudistus tulee voimaan, tai osaako arvailla? Itse olen aloittamassa aikuisopiskelijana lukion ensi syksynä, ja kurssit jo ekalle vuodelle valittiin ennen kaikkea sen mukaan, mitä olen kirjoittamassa. Haluaisin yliopistoon hakupainealalle sisälle, ja sinne pitäisi kirjoittaa ainakin se 5 ainetta (joista yksikään ei ole ruotsi), ja lisäksi haaveilin ainakin lyhyen ranskan kirjoittamisesta siksi, että pidän ko. aineesta. Mahdollisesti venäjän myös, mutta siitä en ole yhtä varma, kun en ole ennen lukiota venäjää opiskellut ja en tiedä, miten siinä pärjään.

Pelkään, ettei mulla riitä rahkeet kirjoittaa neljää vierasta kieltä (ruotsi, saksa, venäjä, englanti -- ja kaikki, jotka tässä kohtaa vingahtavat "eikun se on toinen kotimainen kieli" voivat painua risukasaan, se on vieras kieli mulle). Siksi olen huolissani, ehtiikö tuo uudistus koskea minua ja pitäisikö minun tässä sitten pudottaa vaikka tuo venäjä, ja ottaa sen sijaan enemmän ruotsin kursseja?

Vierailija
36/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.

Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.

Sinähän se hölmöläinen olet, jos teet diilin  ja tuhlaat oman aikasi arvon lukioon tai yliopistoon, vaikka voisit opiskella marjat kakusta vaikka netissä tai kirjastossa omalla ajallasi.

Ei lukio tai yliopisto kunnioita omaa aikaasi. Olet tehnyt silloin sopimuksen opiskella hierarkisessa laitoksessa muiden johdon alla kyseenalaistamatta järjestelmää.

Ei lyseo tai yliopisto ole sellaisia paikkoja jonne mennään tukkijätkinä henkseleitä paukutellen ja sanelleaan lehtoreille että mitä kelpaa opiskella.

Sielä on selvät säännöt ja niitä noudatetaan. Tai sitten ovi on tuolla.

Jokainen voi omalla ajallaan opiskella mitä haluaa siihen ei lehtoreilla ole mitään valtaa.

Lukiossa opiskellaan mitä käsketään opiskella.

Totta!

Nauroin silmät makeana tuolle mielikuvalle, kun suomalainen lähtee rahvaana sanelemaan mitä sopii opiskella ja mitä ei.

Tulee vähän mieleen yleinen ilmapiiri, jossa rahvaat sanelee eliitille miten yhteiskunnassa asiat järjestellään.

Ei se nyt niin vaan mene että tullaan sieltä perskoulun penkiltä sanelemaan älyköille mitä sopii opiskella ja mitä ei.

Ruotsia jumalauta opiskellaan vaikka itkettäisi. Se kasvattaa luonnetta ja jokaisella on vapaus valita haluaako lukioon ja sieltä yliopistoon.

Runärbärgs ja Lonneröyths sekä monet muut valtion perustaneet henkilöt olivat käyneet lukionsa ja yliopistonsa, sekä hallitsivat merkittävästi ruotsin kielen.

Se kuuluu hierarkisen laitoksen perustaan hallita ruotsin kieli.

Tämä ei mene rillumarein tukkikansalle sitten mieleen mitenkään?

Mikähän siinä on?

Kirjasto on ja sielä sopii opiskella itsenäisesti mitä haluaa. Turha tulla vaatimaan maisterin kultaisia papereita, jos tuntimäärinä on testittömät tunnit kirjaston uumenissa.

Vierailija
37/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

meille näytettiin korruption saastaiset kasvot

saasta on puhdistettava

Vierailija
38/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.

Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.

Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.

Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?

Lahjakkaat ihmiset joilla on erinomainen kielipää kärsivät pakkoruotsista kaikkein eniten. He voisivat samalla ajalla oppia jonkin hyvin tärkeän maailmankielen, kuten kiinan tai venäjän, josta olisi uralla paljon enemmän hyötyä. Pakkoruotsi vie nuo tunnit tuntikehyksestä, ja tuo vain keskinkertaisen kielitaidon, koska tunneilla mennään aina hitaimpien mukaan. Pakkoruotsin tunneilla ne hitaat ovat todella hitaita, koska kielen oppimiseen tarvitaan aina motivaatiota, jota suurella osalla pakkoruotsin opiskelijoista ei ole.

Siis juuri ne jotka haluavat nähdä vaivaa ja ovat motivoituneita, kärsivät, koska heillä ei ole vapautta valita sitä kieltä joka heitä eniten hyödyttäisi. Tähän on sitten turha vastata, että onhan meillä lyhyiden kielten opinnot. Ne ovat lyhyitä kieliä ja asia erikseen. Ja edelleen vaikka lukiolainen opiskelisi maksimimäärän lyhyitä kieliä, hän menettää mahdollisuuden opiskella ruotsin tilalla jotain tärkeää maailmankieltä. Ne ruotsin tunnit kun ovat aina pois muusta opetuksesta, vaikka RKP:n kafkamatematiikan asiantuntijat muuta väittävätkin.

Vierailija
39/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.

Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.

Sinähän se hölmöläinen olet, jos teet diilin  ja tuhlaat oman aikasi arvon lukioon tai yliopistoon, vaikka voisit opiskella marjat kakusta vaikka netissä tai kirjastossa omalla ajallasi.

Ei lukio tai yliopisto kunnioita omaa aikaasi. Olet tehnyt silloin sopimuksen opiskella hierarkisessa laitoksessa muiden johdon alla kyseenalaistamatta järjestelmää.

Ei lyseo tai yliopisto ole sellaisia paikkoja jonne mennään tukkijätkinä henkseleitä paukutellen ja sanelleaan lehtoreille että mitä kelpaa opiskella.

Sielä on selvät säännöt ja niitä noudatetaan. Tai sitten ovi on tuolla.

Jokainen voi omalla ajallaan opiskella mitä haluaa siihen ei lehtoreilla ole mitään valtaa.

Lukiossa opiskellaan mitä käsketään opiskella.

On vaan se ikävä juttu, että itse opiskellen mitä sattuu ei saa virallista pätevyyttä yhtään mihinkään. Etkä pääse minnekään kunnon töihin ilman koulutusta. Katsoppas kun me toiset halutaan itse elättää itsemme mielekkäällä työllä, josta maksetaan hyvä korvaus. Kaikkien ei voi jäädä sossurotikdi.

Tässäkin ajassa koko aamupäivän noin 4h olisi voinut opiskella ruotsia siten että pääsisi läpi ensimmäisen ruotsin kielen tentistä.

Sitä vaan valitetaan mieluummin kuin aletaan hommiin.

Todella helpot ne ruotsin kurssit. Pitää nähdä vaan vaivaa ja priorisoida aikaansa.

Vierailija
40/99 |
02.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmm olen maisterii olen maistelii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.

Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.

Sinähän se hölmöläinen olet, jos teet diilin  ja tuhlaat oman aikasi arvon lukioon tai yliopistoon, vaikka voisit opiskella marjat kakusta vaikka netissä tai kirjastossa omalla ajallasi.

Ei lukio tai yliopisto kunnioita omaa aikaasi. Olet tehnyt silloin sopimuksen opiskella hierarkisessa laitoksessa muiden johdon alla kyseenalaistamatta järjestelmää.

Ei lyseo tai yliopisto ole sellaisia paikkoja jonne mennään tukkijätkinä henkseleitä paukutellen ja sanelleaan lehtoreille että mitä kelpaa opiskella.

Sielä on selvät säännöt ja niitä noudatetaan. Tai sitten ovi on tuolla.

Jokainen voi omalla ajallaan opiskella mitä haluaa siihen ei lehtoreilla ole mitään valtaa.

Lukiossa opiskellaan mitä käsketään opiskella.

Totta!

Nauroin silmät makeana tuolle mielikuvalle, kun suomalainen lähtee rahvaana sanelemaan mitä sopii opiskella ja mitä ei.

Tulee vähän mieleen yleinen ilmapiiri, jossa rahvaat sanelee eliitille miten yhteiskunnassa asiat järjestellään.

Ei se nyt niin vaan mene että tullaan sieltä perskoulun penkiltä sanelemaan älyköille mitä sopii opiskella ja mitä ei.

Ruotsia jumalauta opiskellaan vaikka itkettäisi. Se kasvattaa luonnetta ja jokaisella on vapaus valita haluaako lukioon ja sieltä yliopistoon.

Runärbärgs ja Lonneröyths sekä monet muut valtion perustaneet henkilöt olivat käyneet lukionsa ja yliopistonsa, sekä hallitsivat merkittävästi ruotsin kielen.

Se kuuluu hierarkisen laitoksen perustaan hallita ruotsin kieli.

Tämä ei mene rillumarein tukkikansalle sitten mieleen mitenkään?

Mikähän siinä on?

Kirjasto on ja sielä sopii opiskella itsenäisesti mitä haluaa. Turha tulla vaatimaan maisterin kultaisia papereita, jos tuntimäärinä on testittömät tunnit kirjaston uumenissa.

Jäikö aamulääkkeet ottamatta?