Minkä värinen on ollut hiusvärjäys jota olet katunut?
Kommentit (31)
Kerran blondasin luonnottoman vaaleaksi. Sopi minulle yhtä hyvin kuin vaaleat hiukset Kim Kardashianille.
Vierailija kirjoitti:
Henna. Jotain punaista. Otti jostain (uimisesta tms) mielenkiintoisia vivahteita ja piti kasvattaa pois. Lisäksi sotkuisinta puuhaa ikinä.
Sama täällä. Ei sopinut ollenkaan, ei päähäni eikä kemiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kerran blondasin luonnottoman vaaleaksi. Sopi minulle yhtä hyvin kuin vaaleat hiukset Kim Kardashianille.
Minulla yksi kaveri teki saman. Tummatukkaisena hän ei näyttänyt kovin tummalta muuten kuin hiuksistaan, ja ajattelin minäkin että vaaleat hiukset sopisivat hänelle varmaan hyvin. Mutta ei. Liian tumma iho ja liian tummat silmät ja näytti blondina samalta kuin joku hiuksensa vaalentanut intialainen.
Punainen. Ei sovi mulle ollenkaan. Toinen on musta, näytän ihan Michael Jacksonilta mustissa hiuksissa.
Teininä kotivaalennus jonka lopputuloksena oli pirteä oranssi pehko 😳
Joku sellainen violetihtavan punaruskea. Hirveä väri.
Vaalea, koska se katkeilee ja vaatii kalliin hoidon, näyttämättä edes hyvältä! Väri sinänsä sopisi, mutta jos hiukset on huonokuntoiset ja ruman malliset katkeilleena tai liian lyhyeksi leikattuna, niin onko siitä paljon iloa.
Yritin joskus kotona värjätä harmaat pois, mutta lopputuloksena oli että väri tarttui vain ei-harmaisiin hiuksiin, ja oli sävyltäänkin erilainen kuin paketin kyljessä.
Tummiin hiuksiin vaaleat raidat.
Meni tosi äkkiä kusen keltaiseksi.
Ei mikään ole ollut hyvä kun aina ovat vaan entisestään tehneet ohuita hiuksiani huonokuntoisemmiksi. En tajua miksi minulla on näin heikot ja ohuet hiukset, kun 70v isällänikin on paksummat.
Liian tumma kylmä sävy. Näytin ihan ruumiilta. Olen luonnostani vaaleaihoinen ja punapigmenttinen. Punainen tai kullanruskea ovat parhaat hiusvärit.
Nuorempana tuli usein värjättyä hiuksia ihan huvikseen, niin itse kotona kuin kampajallakin. Pahimmat yritelmät olivat ääripäät musta ja blondi, molemmat sopivat minulle kuin suola kahviin. Sittemmin kyllästyin hiusten värjäämiseen ja näin jälkeenpäin olen usein ihmetellyt mistä tuossa jatkuvassa värjäilysså oli oikein kyse, jonkinlaista nuoruuden aikaista tyytymättömyyttä oman itseensä kai.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana tuli usein värjättyä hiuksia ihan huvikseen, niin itse kotona kuin kampajallakin. Pahimmat yritelmät olivat ääripäät musta ja blondi, molemmat sopivat minulle kuin suola kahviin. Sittemmin kyllästyin hiusten värjäämiseen ja näin jälkeenpäin olen usein ihmetellyt mistä tuossa jatkuvassa värjäilysså oli oikein kyse, jonkinlaista nuoruuden aikaista tyytymättömyyttä oman itseensä kai.
Luulen että ihan kokeilunhalua vaan, kaikesta ei tarvii tehdä syväanalyysiä :)
Mustat hiukset ei sovi vaaleille suomalaisille.
Yksi tuttu on sellainen lämpimän sävyinen iholtaan, tumman ruskea tukka ja suklaasilmät. Halusi kokeilla nyt niin kovin muodikasta platinablondia. Ei. Ei-ei.
Keskiruskea. Haaveilin klassisesta lookista, näytin kärsivältä harmaahiireltä. Kyseessä oli kotivärjäys, väri oli matta, kiilloton eikä sopinut pätkän vertaa kalpeaan ihooni. Hiusten huonokuntoisuus korostui.
Henna. Jotain punaista. Otti jostain (uimisesta tms) mielenkiintoisia vivahteita ja piti kasvattaa pois. Lisäksi sotkuisinta puuhaa ikinä.