En jaksa työelämän ja pikkulapsiarjen yhdistämistä

Vierailija kirjoitti:

Eikö teitä muita ahdista olla suurinta osaa hereilläoloajasta erossa pienestä lapsesta? Joka vielä usein itkee peräänne ja takertuu kun pääsette yhteen. ap

Tuo kaikkihan on omaa valintaanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikein aika on ala-aste... koko ajan tulee vanhemmille läksyä ja tehtävää.

Läksyä ja tehtävää vanhemmille? Senkus jättää tekemättä, sanoo ettei ole aikaa. Mitä siitä seuraa? Jälki istunto vanhemmille..?

Lastensuojelu.

Mitä? 😂 koulu tekee lasun jos vanhemmilla ei ole aikaa tehdä jotain jonnin joutavia läksyjä? Senkus tekevät sitten! Lapset hoitavat koulunsa Ja heitä siinä autetaan ja kannustetaan, mutta minä en mitään tehtäviä tai läksyjä tee, ellen itse halua Ja koe että siitä on lapselle apua.

Komppaan ap:ta,tosin olen yh.On nuo tarhaan viennit ja haut yhtä sumpilimista ja pujoittelua päivittäin ruuhkien ja palaverien takia.Ei viitsisi 9 tuntia pidempään pitää lasta päivässä vielä noin nuorena päikyssä.Varsinkin kun syö sielä huonosti,kotona hyvin.Töitäkin on paljon,joten pitää olla tehokas ettei mene ylitöiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikein aika on ala-aste... koko ajan tulee vanhemmille läksyä ja tehtävää.

Läksyä ja tehtävää vanhemmille? Senkus jättää tekemättä, sanoo ettei ole aikaa. Mitä siitä seuraa? Jälki istunto vanhemmille..?

Lastensuojelu.

Mitä? 😂 koulu tekee lasun jos vanhemmilla ei ole aikaa tehdä jotain jonnin joutavia läksyjä? Senkus tekevät sitten! Lapset hoitavat koulunsa Ja heitä siinä autetaan ja kannustetaan, mutta minä en mitään tehtäviä tai läksyjä tee, ellen itse halua Ja koe että siitä on lapselle apua.

Nykyinen voimassaoleva opetussuunnitelma painottaa vanhempien panosta. Ja sitä myös edellytetään. Siinähän sitten selittelet huonoa vanhemmuuttasi lastensuojelun asiakkaana.

Vierailija kirjoitti:

Teillähän olisi oikeus olla hoitovapaalla vielä puoli vuotta ja sen jälkeen molemmat voi lyhentää työaikaa siihen asti kun nuorin lapsi lopettaa tokan luokan.

Ja tuo että lasta hoidetaan vuorotellen on ihan perusarkea perheissä. Odotas kun tulee alakoulu ja koko lomakin on pakko ottaa eri aikaan. Tervetuloa vanhemmuuteen!

Silloin lapsi on isompi.

Minusta tämä työelämän ja perheen yhdistäminen on suurin syy alhaiseen syntyvyyteen. Se ei vain onnistu muuten kuin jonkun kärsimyksellä, yleensä vähintään lapsen.

Minä hoidin lapset kotona. Ei stressiä eikä kiirettä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillähän olisi oikeus olla hoitovapaalla vielä puoli vuotta ja sen jälkeen molemmat voi lyhentää työaikaa siihen asti kun nuorin lapsi lopettaa tokan luokan.

Ja tuo että lasta hoidetaan vuorotellen on ihan perusarkea perheissä. Odotas kun tulee alakoulu ja koko lomakin on pakko ottaa eri aikaan. Tervetuloa vanhemmuuteen!

Silloin lapsi on isompi.

MLL suosittaa että 13-vuotiaan voi jättää ilman aikuisen valvontaa. Eli alakoulun kesälomia on kuusi vuotta per mukelo.

Päivähoito on luksusta.

Miten oppia olemaan erossa lapsesta, silloin kun lapsi kaipaa vanhempiaan? Rakastan häntä niin? Miten jotkut kaipaa vielä lapsivapaata pitkien hoitopäivien päälle? ap

Vierailija kirjoitti:

Miten oppia olemaan erossa lapsesta, silloin kun lapsi kaipaa vanhempiaan? Rakastan häntä niin? Miten jotkut kaipaa vielä lapsivapaata pitkien hoitopäivien päälle? ap

Miksi olet erossa?

Kun näitä vauvapalstan juttuja lukee, niin auttamatta tulee mieleen, että miten ihmiset ei enää selviä normielämästä? Itsellä kolme lasta, mies reissuhommissa ja minä tehnyt esim. kahden vanhimman lapsen ollessa pieniä vuorotyötä. Lapsia on käytetty harrastuksissa, on rempattu taloa ja minä jopa opiskellut toisen ammatin. Enkä nyt halua mitään sädekehää pääni päälle. Minä olen pitänyt sitä ihan normaalina, että elämässä on ajanjakso tai jaksoja, jolloin on sata rautaa tulessa. Välillä on miehen kanssa nähty ovella vilaukselta, mutta lusikat ei ole menneet jakoon.  

Mä olen itse vuorotyöalalla. Päätin, että jään kotiin, kunnes lapsi täyttää 3. Sitten haen opiskelemaan, jos pääsen. Kun olen valmistunut, lapsi on jo siinä iässä, ettei vuorotyö hankaloita arkea niin paljon, jos edes hakeudun työpaikkaan, missä on vuorotöitä. Tällä hetkellä opiskelu on järkevin vaihtoehto, kun se ei vaikuta talouteeni negatiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi? Voivoi. Ja tuo päivähoitovaihe on kaikista helpoin.

Ihanaa aina yksilapsisen perheen vähättely... jos rankkaa on jo yhden lapsen kanssa, niin miksi pitäisikään hankkia lisää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi? Voivoi. Ja tuo päivähoitovaihe on kaikista helpoin.

Ihanaa aina yksilapsisen perheen vähättely... jos rankkaa on jo yhden lapsen kanssa, niin miksi pitäisikään hankkia lisää?

Koska se on pelkkää kotileikkiä. Ja kukana ei ole kehottanut ap:tä tekemään lisää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kun näitä vauvapalstan juttuja lukee, niin auttamatta tulee mieleen, että miten ihmiset ei enää selviä normielämästä? Itsellä kolme lasta, mies reissuhommissa ja minä tehnyt esim. kahden vanhimman lapsen ollessa pieniä vuorotyötä. Lapsia on käytetty harrastuksissa, on rempattu taloa ja minä jopa opiskellut toisen ammatin. Enkä nyt halua mitään sädekehää pääni päälle. Minä olen pitänyt sitä ihan normaalina, että elämässä on ajanjakso tai jaksoja, jolloin on sata rautaa tulessa. Välillä on miehen kanssa nähty ovella vilaukselta, mutta lusikat ei ole menneet jakoon.  

Tässä on yksi tumpula. Miksi puhut monikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi? Voivoi. Ja tuo päivähoitovaihe on kaikista helpoin.

Ihanaa aina yksilapsisen perheen vähättely... jos rankkaa on jo yhden lapsen kanssa, niin miksi pitäisikään hankkia lisää?

Koska se on pelkkää kotileikkiä. Ja kukana ei ole kehottanut ap:tä tekemään lisää lapsia.

"Kotileikkiä". Just. Kaikki tietämäni monikkolapsiperheet elävät kovassa stressissä ja talousmurheissa, ei huvita kyllä lähteä tuohon mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi? Voivoi. Ja tuo päivähoitovaihe on kaikista helpoin.

Ihanaa aina yksilapsisen perheen vähättely... jos rankkaa on jo yhden lapsen kanssa, niin miksi pitäisikään hankkia lisää?

Koska se on pelkkää kotileikkiä. Ja kukana ei ole kehottanut ap:tä tekemään lisää lapsia.

"Kotileikkiä". Just. Kaikki tietämäni monikkolapsiperheet elävät kovassa stressissä ja talousmurheissa, ei huvita kyllä lähteä tuohon mukaan.

Oletpa tyhmä. Kukaan ei ole sinua siihen kehottamassa. Ja lapsimääriä on muutakin kuin yksi ainut ja suurperhe. Monikkolapset on muuten kaksosia, kolmosia ja nelosia jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikein aika on ala-aste... koko ajan tulee vanhemmille läksyä ja tehtävää.

Läksyä ja tehtävää vanhemmille? Senkus jättää tekemättä, sanoo ettei ole aikaa. Mitä siitä seuraa? Jälki istunto vanhemmille..?

Lastensuojelu.

Mitä? 😂 koulu tekee lasun jos vanhemmilla ei ole aikaa tehdä jotain jonnin joutavia läksyjä? Senkus tekevät sitten! Lapset hoitavat koulunsa Ja heitä siinä autetaan ja kannustetaan, mutta minä en mitään tehtäviä tai läksyjä tee, ellen itse halua Ja koe että siitä on lapselle apua.

Nykyinen voimassaoleva opetussuunnitelma painottaa vanhempien panosta. Ja sitä myös edellytetään. Siinähän sitten selittelet huonoa vanhemmuuttasi lastensuojelun asiakkaana.

Onko teillä jotenkin erityisen lahjattomia lapsia, etteivät osaa tehdä alakoulun läksyjä itse? Meillä vanhempien osallistumista on tarvittu hyvin harvoin, yhden kerran muistan kun lapsen piti täyttää johonkin tehtävään isovanhempien syntymäkunnat. Toinen taisi olla että kouluun piti viedä joku vanhempien alakoulun aikainen asia, vanha todistus tai vastaava. Ei noita 6 vuoden aikana kovin montaa kertaa ollut missä oikeasti tarvittiin vanhempaa. Muutaman kerran joku vaikeampi läksy mitä piti katsoa yhdessä. Ehkä sen 10 kertaa alakoulun aikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun näitä vauvapalstan juttuja lukee, niin auttamatta tulee mieleen, että miten ihmiset ei enää selviä normielämästä? Itsellä kolme lasta, mies reissuhommissa ja minä tehnyt esim. kahden vanhimman lapsen ollessa pieniä vuorotyötä. Lapsia on käytetty harrastuksissa, on rempattu taloa ja minä jopa opiskellut toisen ammatin. Enkä nyt halua mitään sädekehää pääni päälle. Minä olen pitänyt sitä ihan normaalina, että elämässä on ajanjakso tai jaksoja, jolloin on sata rautaa tulessa. Välillä on miehen kanssa nähty ovella vilaukselta, mutta lusikat ei ole menneet jakoon.  

Tässä on yksi tumpula. Miksi puhut monikossa.

Tämä ei ole ainoa avautuminen tällä palstalla  tästä aiheesta, joten sen takia monikko. Sitä tarkoittanet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikein aika on ala-aste... koko ajan tulee vanhemmille läksyä ja tehtävää.

Läksyä ja tehtävää vanhemmille? Senkus jättää tekemättä, sanoo ettei ole aikaa. Mitä siitä seuraa? Jälki istunto vanhemmille..?

Lastensuojelu.

Mitä? 😂 koulu tekee lasun jos vanhemmilla ei ole aikaa tehdä jotain jonnin joutavia läksyjä? Senkus tekevät sitten! Lapset hoitavat koulunsa Ja heitä siinä autetaan ja kannustetaan, mutta minä en mitään tehtäviä tai läksyjä tee, ellen itse halua Ja koe että siitä on lapselle apua.

Nykyinen voimassaoleva opetussuunnitelma painottaa vanhempien panosta. Ja sitä myös edellytetään. Siinähän sitten selittelet huonoa vanhemmuuttasi lastensuojelun asiakkaana.

Onko teillä jotenkin erityisen lahjattomia lapsia, etteivät osaa tehdä alakoulun läksyjä itse? Meillä vanhempien osallistumista on tarvittu hyvin harvoin, yhden kerran muistan kun lapsen piti täyttää johonkin tehtävään isovanhempien syntymäkunnat. Toinen taisi olla että kouluun piti viedä joku vanhempien alakoulun aikainen asia, vanha todistus tai vastaava. Ei noita 6 vuoden aikana kovin montaa kertaa ollut missä oikeasti tarvittiin vanhempaa. Muutaman kerran joku vaikeampi läksy mitä piti katsoa yhdessä. Ehkä sen 10 kertaa alakoulun aikana?

Eli sinulla ei ole kokemusta asiasta. Mitään et tiedä. Kunhan solvaat. Jep jep.