Lue keskustelun säännöt.
Eräs sukulaiseni oli vuonna 1918 punaisten puolella johtavassa asemassa. Onko kysyttävää?
30.05.2019 |
Hän kuului punakaartiin ja todennäköisesti kantoi asetta, muttei voinut osallistua taisteluihin aiemmin tapahtuneen ruumiinvamman takia. Hän oli puhtaasti hallinnollisissa tehtävissä. Valtiorikosoikeuden asiakirjoista selviää ettei hänen vastuualueella tapahtunut yhtään veritekoa.
Sukulaiseni joutui vankileirille sodan jälkeen. Hän sai valtiorikosoikeudelta vankeustuomion mutta k'u.oli pian sen jälkeen ja haudattiin joukkohautaan. Olen ylpeä hänestä ja olen erityisen tyytyväinen siitä ettei häntä voida yhdistää henkirikokseen saatikka terroriin. Valkoisen osapuolen jälkeläiset ei oikein voi sanoa samaa. Vierailen joukkohaudan muistomerkillä niin usein kun pystyn ja jätän sinne aina vähintään ruusun. Jouluaattona vien sinne aina kynttilän.
Kommentit (44)
Punaisia kyllä pelättiin kauhulla kun lopuksi myös nuorten isäntien tapot jos kiinni sai yms.
Pappien ja kirkonmiesten tappojen sekä pahoinpitelyjen jälkeen jumalattomat punikit pistettiin sitten joukkohautoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö hävetä yhtään?
Ei hävetä. Miksi hävettäisi?
Vierailija kirjoitti:
Punaisia kyllä pelättiin kauhulla kun lopuksi myös nuorten isäntien tapot jos kiinni sai yms.
Pappien ja kirkonmiesten tappojen sekä pahoinpitelyjen jälkeen jumalattomat punikit pistettiin sitten joukkohautoihin.
Pappeja punaiset ta p poi peräti kuusi.
Näen tämän sisällissotana, kauheaa että vielä nykypäivänä on mielipiteitä, että voittajat voittivat, koska olivat hyviä ja oikeassa, ja häviäjät hävisivät, koska olivat pahoja ja väärässä.
Monessa maassa köyhien ja sorrettujen kapinasta on syntynyt uusi yhteiskuntajärjestys, kuten Ranskassa.
Sekä valkoiset että punaiset tekivät sotarikoksia, en olisi kauhean ylpeä ihan kaikista valkoisista esi-isistä.