Vauvan nimi yritetään määrätä

Tuo tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen, jos annat periksi. Et puhu koko nimiasiasta enää, kastajaisissa saavat sitten tietää nimen. Nimiasia ei kuulu isoäidille.

Äitisi loukkaantuu joka tapauksessa, joten ole vaan normaalin kohtelias ja ystävällinen.

Laita muksulle kolme nimeä eli ymppää se perinne-nimi sinne väliin.

Sanot, että olette jo päättäneet miehesi kanssa nimen. Sanot sen rauhallisesti ja tarvittaessa toistat niin monta kertaa, että menee perille. Mahdollinen loukkaantuminen on äitisi päätös.

Ensimmäisen lapsenlapsen isovanhemmat menevät joskus täysin sekaisin, mutta se menee ohi.

Kiitos. Pidän pintani mutta painostus inhottaa.

Sanot suoraan että nimeät itse oman lapsesi kuten haluat. Jos pahoittaa mielensä, niin se on voi voi.

Sanot,että nykypäivänä vanha traditio on todellakin VANHA ja miehen kanssa olette päättäneet lapsellenne jo nimen jonka kumpikin on hyväksynyt.  Muista myös painottaa tuota ,että YHDESSÄ MIEHEN kanssa olette nimen päättäneet.Kadut sitä myöhemmin jos suostut äitisi vaateeseen.

Tai jos et halua noin sitä sanoa,kerrot jos lapselle esim pidätte ristiäiset et nimi tulee silloin julki ja ennemmin ette aio paljastaa minkä niminen tytöstä tulee.Silloin äitisi ei voi vaatia enempää,että tyttäresi saisi traditiona saman toisennimen kuin sinulla ja äidilläsi on.

Itse suostuin pojalle antamaan miehen sukunimen koska hän puhui samalla,että me mentäisi sit kans naimisiin ja mun sukunimikin vaihtuis. Noh poika sai isänsä sukunimen minä en koska mies totesi etteihän meidän nyt naimisiin tarvi mennä.

Mutta sitten kun täyttää kolme(tänävuonna) ja kun hän aloittaa päiväkodinn olen vaatinut,että pojan sukunimi vaihdetaan minun sukunimekseni. Siitä aion todella pitää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Laita muksulle kolme nimeä eli ymppää se perinne-nimi sinne väliin.

Tämä - kompromissi jossa mummo luulee saavansa tahtonsa läpi.  Normaalielämässä ei sitä extra-nimeä ei kukaan osaa kaivata. 

Sanot kohteliaasti että katsotaan mikä nimi sopii parhaiten toiseksi nimeksi sille etunimelle, minkä valitsette. Että jos ei se äitisi painostama toinen nimi sovi mitenkään lapselle valitsemaanne etunimeen, niin sitten sitä nimeä ei anneta. Itse en missään nimessä antaisi tytölle toiseksi nimeksi samaa kuin itselläni on, koska en erityisemmin pidä toisesta nimestäni. Makuasioitahan nämä on.

Sen sijaan pojallemme annettiin sama toinen nimi kuin miehelläni, se sattuu mielestämme olemaan kiva nimi ja sointui kivasti yhteen pojallemme valitun etunimen kanssa. Meidän suvussa olisi ollut pari sukupolvea kiertänyt "toinen nimi" pojalle, mutta se toinen nimi ei sopinut valitsemaamme etunimeen, joten sitä ei pojalle annettu, eikä mitään mutinoita ole jälkikäteen kuulunut ainakaan meidän korviimme.

Vierailija kirjoitti:

Laita muksulle kolme nimeä eli ymppää se perinne-nimi sinne väliin.

Etunimiä saa antaa neljä uuden lain mukaan.

Otat ihan rauhallisesti ja pidät pintasi. Sano, että olette jo päättäneet lapsen nimen ja se ei seuraa tätä perinnettä. Kun sanot suoraan ja hyvissä ajoin niin äitisi ehtii nielemään asian ristiäisiin mennessä.

Tsemppiä, tiedän, että on kiusallista, mutta äitisi on itse sinut tähän tilanteeseen ajanut.

Älä sano yhtään mitään, vaan ristiäisissä pappi kertoo nimen, sen nimen minkä haluatte laittaa ilman sitä perinnenimeä.

Ei todellakaan tarvitse mitään sanoa nimistä etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laita muksulle kolme nimeä eli ymppää se perinne-nimi sinne väliin.

Etunimiä saa antaa neljä uuden lain mukaan.

Jes, vielä parempi! 

Siis ihan oikeastiko jollakin voi olla tällainen ongelma? Sanot että kiitos mielipiteestä, mutta itse haluan nimetä oman lapseni Xx.

Onko sulla ap muutenkin vaikeuksia asettaa rajoja suhteessa äitiisi/muihin?

Isovanhemman on hyvä oppia heti alkuunsa, että kasvatuksellinen päätösvalta on teillä. Nimen valitseminen kuuluu löyhästi mielestäni tähän. Te lasta kutsutte monta kertaa päivässä jollakin äännesarjalla ja sen pitää sopia teidän suuhunne. Monella tuntuu olevan tapana korostaa asian tärkeyttä tarvittaessa käyttämällä lapsen koko nimeä. Jos sitä korvansa hukannutta lasta ei halua komentaa Irmeli Annikiksi tai Pekka Jalmariksi niin ihan vanhempien valinta mummon kitinöistä riippumatta.

Äidin etunimi ja miehen sukunimi. Mihin tää maailma on menossa?

Sanot nätisti että niin sinäkin äiti sait nimetä minut äitinä, nyt minä (ja mieheni) nimeämme meidän lapsemme itse. Reilua, eikö?

Ilmoita virallinen nimi vasta ristäisissä tai nimenantojuhlassa. Silloin äitisi ei voi järjestää kohtausta kaikkien nähden. Jos jälkikäteen tulee jotain kitinää, sano että nimi on jo kirjattu rekisteriin eikä sitä enää muuteta.

Mutta tuo neljänimisyyshän on kätevää. Jos nimi ei ole ihan nolo, sen voi ympätä sinne perään, eikä sitä koskaan kuitenkaan käytetä.

Siitä se lähtee. Se rajojen ylittely.

Annat vaan yhden etunimen. Sano, ettei ollut varaa laittaa useampaa, olisit antanut rahaa sata tonnia.