Miksi miehillä on usein niin paljon parempi itsetunto kuin naisilla?

Yleensä miehet vain esittävät, että heillä on hyvä itsetunto. Tarkemmin heihin tutustuessa selviää yleensä, että nämä alkujaan itsevarmoilta vaikuttaneet sankarit ovat pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kärsiviä masentuneita nyyhkijöitä (jotka eivät tietenkään suostu hakemaan ongelmiinsa apua, koska on helpompaa valittaa kuin tehdä jotain ongelmilleen).

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta. Pojat on kasvatettu röyhkeiksi ja omanarvontuntoisiksi, puolensa pitäviksi, kun taat tytöissä arvostettu rauhallisuutta ja hiljaisuutta ja sitä että tekee niinkuin sanotaan.

Tämä on suurin syy sillekkin että miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen palkoissa on isoja eroja ja työolosuhteissa muutenkin. Miehet oikeasti pääasiassa hoitaa vain sen oman tonttinsa, eivätkä suostu tekemään heille kuulumattomia töitä, kun taas naiset painaa niskalimassa ja yrittää toteuttaa kaiken minkä työnantaja suinkin keksii.

Toivottavasti nykyvanhemmilla on vähän eri meno tässä asiassa kuin ennenmuinoin.

Päinvastoin, pojat saavat kuulla olevansa alempiarvoisia ja mitäänsaamattomia paskiaisia ihan jatkuvasti.

Naisten kykyjä epäillään tarhaikäisestä asti siinä kun poikia kannustetaan ja heidän osaamiseensa luotetaan. Pojille sanotaan jatkuvasti "pystyt siihen", tytöille "et pysty siihen". Ei ole mikään ihme, että näillä kahdella eri metodilla tulee erilaiset itsetunnot.

Naiset ovat myös jatkuvasti arvostelun kohteena. Heidän ulkonäköään, vaatetustaan, puhettaan, osaamistaan, käytöstään jne. ruoditaan paljon ankarammalla kädellä ja heiltä vaaditaan paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta. Pojat on kasvatettu röyhkeiksi ja omanarvontuntoisiksi, puolensa pitäviksi, kun taat tytöissä arvostettu rauhallisuutta ja hiljaisuutta ja sitä että tekee niinkuin sanotaan.

Tämä on suurin syy sillekkin että miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen palkoissa on isoja eroja ja työolosuhteissa muutenkin. Miehet oikeasti pääasiassa hoitaa vain sen oman tonttinsa, eivätkä suostu tekemään heille kuulumattomia töitä, kun taas naiset painaa niskalimassa ja yrittää toteuttaa kaiken minkä työnantaja suinkin keksii.

Toivottavasti nykyvanhemmilla on vähän eri meno tässä asiassa kuin ennenmuinoin.

Päinvastoin, pojat saavat kuulla olevansa alempiarvoisia ja mitäänsaamattomia paskiaisia ihan jatkuvasti.

Aika monella on sukupuolesta riippumatta ikävät ja lyttäävät vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä ei arvoteta ihmisenä puhtaasti ulkonäön perusteella. Ei vaadita jatkuvaa seksikkyyttä, täydellisyyttä ja nuoruutta että olisi ihmisenä ja sukupuolensa edustajana arvokas.

Sen sijaan vaaditaan itsevarmuutta, määrätietoisuutta, nohevuutta ja kyvykkyyttä, koska nuorella miehellä ei ole samanlaista arvoa kuin nuorella naisella.

Jos miehillä on parempi itsetunto, enkä ole varma onko asia oikeasti näin, se johtuu siitä että on pakko olla.

Tämä.

Ehkä ap sekoittaa keskenään itsetunnon ja itsevarmuuden. Ja missaa sen että jälökimmäinen on usein pelkkää feikkaamista.

Mahdollisesti pikkupojilla on parempi itsetunto siinä vaiheessa kun testosteronitasot nousevat. Mutta täysikäisyyden kynnyksellä se ero viimeistään katoaa kun tulee selväksi että nuori nainen on jotain mittaamattoman arvokasta, kun taas nuori mies on pelkkää jätettä, joka saattaa hyvällä tuurilla kehittyä hyödylliseksi joskus tulevaisuudessa.

Minuakin on pidetty itsevarmana ja itsetuntoani on kuviteltu hyväksi. Olen kuullut kuinka helppoa se miehille on. Voi nyt vttu mitä p*skaa. Todellisuudessa pidän vain miehekästä roolia yllä, ja niin tekevät muutkin. Seurustelusuhteisiin päätyminen on edellyttänyt jatkuvaa itsensä voittamista. Tekee mieli luovuttaa kun omana itsenä on liian tylsä ja feikkiminä paljastuu ennen pitkää. Sitten vain fake it till you make it, psyykkaat itsesi kuvittelemaan ettet ole ruma ruipelo jolla ei ole mitään tarjottavaa, seksissä esität osaavaa viejämiestä vaikka jännittää ihan järjettömästi. Jossain vaiheessa tulet hyväksytyksi ja kiität onneasi.

Katsoitteko aikanaan sen dokkarin jossa hyvin, öh, miesmäinen nainen tekeytyi mieheksi joksikin aikaa? Sehän päätyi siihen että suorituspaineet kävivät liian koviksi ja naistoimittaja päätyi itsetuhoisessa tilassa suljetulle osastolle.

Jos sinä nainen kuvittelet että miehenä on helppoa, et voisi olla pahemmin kuutamolla. Voisi tulla shokkina tilanne jossa mikään ei tule ilmaiseksi ja ilman onnistunutta suoritetta et ole kenellekään minkään arvoinen. Kiva ei riitä, ja k.iltteys ilman voimakkuutta on halveksittavaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä nämä ihmiset kokeilemassa miehen roolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä ei arvoteta ihmisenä puhtaasti ulkonäön perusteella. Ei vaadita jatkuvaa seksikkyyttä, täydellisyyttä ja nuoruutta että olisi ihmisenä ja sukupuolensa edustajana arvokas.

Sen sijaan vaaditaan itsevarmuutta, määrätietoisuutta, nohevuutta ja kyvykkyyttä, koska nuorella miehellä ei ole samanlaista arvoa kuin nuorella naisella.

Jos miehillä on parempi itsetunto, enkä ole varma onko asia oikeasti näin, se johtuu siitä että on pakko olla.

Tämä.

Ehkä ap sekoittaa keskenään itsetunnon ja itsevarmuuden. Ja missaa sen että jälökimmäinen on usein pelkkää feikkaamista.

Mahdollisesti pikkupojilla on parempi itsetunto siinä vaiheessa kun testosteronitasot nousevat. Mutta täysikäisyyden kynnyksellä se ero viimeistään katoaa kun tulee selväksi että nuori nainen on jotain mittaamattoman arvokasta, kun taas nuori mies on pelkkää jätettä, joka saattaa hyvällä tuurilla kehittyä hyödylliseksi joskus tulevaisuudessa.

Minuakin on pidetty itsevarmana ja itsetuntoani on kuviteltu hyväksi. Olen kuullut kuinka helppoa se miehille on. Voi nyt vttu mitä p*skaa. Todellisuudessa pidän vain miehekästä roolia yllä, ja niin tekevät muutkin. Seurustelusuhteisiin päätyminen on edellyttänyt jatkuvaa itsensä voittamista. Tekee mieli luovuttaa kun omana itsenä on liian tylsä ja feikkiminä paljastuu ennen pitkää. Sitten vain fake it till you make it, psyykkaat itsesi kuvittelemaan ettet ole ruma ruipelo jolla ei ole mitään tarjottavaa, seksissä esität osaavaa viejämiestä vaikka jännittää ihan järjettömästi. Jossain vaiheessa tulet hyväksytyksi ja kiität onneasi.

Katsoitteko aikanaan sen dokkarin jossa hyvin, öh, miesmäinen nainen tekeytyi mieheksi joksikin aikaa? Sehän päätyi siihen että suorituspaineet kävivät liian koviksi ja naistoimittaja päätyi itsetuhoisessa tilassa suljetulle osastolle.

Jos sinä nainen kuvittelet että miehenä on helppoa, et voisi olla pahemmin kuutamolla. Voisi tulla shokkina tilanne jossa mikään ei tule ilmaiseksi ja ilman onnistunutta suoritetta et ole kenellekään minkään arvoinen. Kiva ei riitä, ja k.iltteys ilman voimakkuutta on halveksittavaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä nämä ihmiset kokeilemassa miehen roolia.

Kuvitteletko ettei suomalaiselta naiselta vaadita vastaavaa? Täällä ei ole nainen saanut ikinä olla missään suhteessa heikon oloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä ei arvoteta ihmisenä puhtaasti ulkonäön perusteella. Ei vaadita jatkuvaa seksikkyyttä, täydellisyyttä ja nuoruutta että olisi ihmisenä ja sukupuolensa edustajana arvokas.

Sen sijaan vaaditaan itsevarmuutta, määrätietoisuutta, nohevuutta ja kyvykkyyttä, koska nuorella miehellä ei ole samanlaista arvoa kuin nuorella naisella.

Jos miehillä on parempi itsetunto, enkä ole varma onko asia oikeasti näin, se johtuu siitä että on pakko olla.

Tämä.

Ehkä ap sekoittaa keskenään itsetunnon ja itsevarmuuden. Ja missaa sen että jälökimmäinen on usein pelkkää feikkaamista.

Mahdollisesti pikkupojilla on parempi itsetunto siinä vaiheessa kun testosteronitasot nousevat. Mutta täysikäisyyden kynnyksellä se ero viimeistään katoaa kun tulee selväksi että nuori nainen on jotain mittaamattoman arvokasta, kun taas nuori mies on pelkkää jätettä, joka saattaa hyvällä tuurilla kehittyä hyödylliseksi joskus tulevaisuudessa.

Minuakin on pidetty itsevarmana ja itsetuntoani on kuviteltu hyväksi. Olen kuullut kuinka helppoa se miehille on. Voi nyt vttu mitä p*skaa. Todellisuudessa pidän vain miehekästä roolia yllä, ja niin tekevät muutkin. Seurustelusuhteisiin päätyminen on edellyttänyt jatkuvaa itsensä voittamista. Tekee mieli luovuttaa kun omana itsenä on liian tylsä ja feikkiminä paljastuu ennen pitkää. Sitten vain fake it till you make it, psyykkaat itsesi kuvittelemaan ettet ole ruma ruipelo jolla ei ole mitään tarjottavaa, seksissä esität osaavaa viejämiestä vaikka jännittää ihan järjettömästi. Jossain vaiheessa tulet hyväksytyksi ja kiität onneasi.

Katsoitteko aikanaan sen dokkarin jossa hyvin, öh, miesmäinen nainen tekeytyi mieheksi joksikin aikaa? Sehän päätyi siihen että suorituspaineet kävivät liian koviksi ja naistoimittaja päätyi itsetuhoisessa tilassa suljetulle osastolle.

Jos sinä nainen kuvittelet että miehenä on helppoa, et voisi olla pahemmin kuutamolla. Voisi tulla shokkina tilanne jossa mikään ei tule ilmaiseksi ja ilman onnistunutta suoritetta et ole kenellekään minkään arvoinen. Kiva ei riitä, ja k.iltteys ilman voimakkuutta on halveksittavaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä nämä ihmiset kokeilemassa miehen roolia.

Kait tajuat että se "mittaamattoman arvokas nuori nainen" ei sitten olekaan arvokas kun poikkeaa vähänkin täydellisyydestä/ihanteesta?

Poikalapset saavat yleensä kasvaa ja kehittyä ilman, että heitä kotettaisiin alistaa ja heidän tahtoaan nujertaa samalaa tavalla kuin tyttölasten. Poikia kehutaan paljon herkemmin kuin tyttöjä. Tyttöjen tekemisistä pyritään aina löytämään vikoja ja virheitä. Kehut ovat tyyliä "Noo, olihan se ihan kiva, mutta huomasitkö, millainen virhe siinä oli. Miten sinä et sitäkään osannut kuunolla tehdä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä ei arvoteta ihmisenä puhtaasti ulkonäön perusteella. Ei vaadita jatkuvaa seksikkyyttä, täydellisyyttä ja nuoruutta että olisi ihmisenä ja sukupuolensa edustajana arvokas.

Sen sijaan vaaditaan itsevarmuutta, määrätietoisuutta, nohevuutta ja kyvykkyyttä, koska nuorella miehellä ei ole samanlaista arvoa kuin nuorella naisella.

Jos miehillä on parempi itsetunto, enkä ole varma onko asia oikeasti näin, se johtuu siitä että on pakko olla.

Tämä.

Ehkä ap sekoittaa keskenään itsetunnon ja itsevarmuuden. Ja missaa sen että jälökimmäinen on usein pelkkää feikkaamista.

Mahdollisesti pikkupojilla on parempi itsetunto siinä vaiheessa kun testosteronitasot nousevat. Mutta täysikäisyyden kynnyksellä se ero viimeistään katoaa kun tulee selväksi että nuori nainen on jotain mittaamattoman arvokasta, kun taas nuori mies on pelkkää jätettä, joka saattaa hyvällä tuurilla kehittyä hyödylliseksi joskus tulevaisuudessa.

Minuakin on pidetty itsevarmana ja itsetuntoani on kuviteltu hyväksi. Olen kuullut kuinka helppoa se miehille on. Voi nyt vttu mitä p*skaa. Todellisuudessa pidän vain miehekästä roolia yllä, ja niin tekevät muutkin. Seurustelusuhteisiin päätyminen on edellyttänyt jatkuvaa itsensä voittamista. Tekee mieli luovuttaa kun omana itsenä on liian tylsä ja feikkiminä paljastuu ennen pitkää. Sitten vain fake it till you make it, psyykkaat itsesi kuvittelemaan ettet ole ruma ruipelo jolla ei ole mitään tarjottavaa, seksissä esität osaavaa viejämiestä vaikka jännittää ihan järjettömästi. Jossain vaiheessa tulet hyväksytyksi ja kiität onneasi.

Katsoitteko aikanaan sen dokkarin jossa hyvin, öh, miesmäinen nainen tekeytyi mieheksi joksikin aikaa? Sehän päätyi siihen että suorituspaineet kävivät liian koviksi ja naistoimittaja päätyi itsetuhoisessa tilassa suljetulle osastolle.

Jos sinä nainen kuvittelet että miehenä on helppoa, et voisi olla pahemmin kuutamolla. Voisi tulla shokkina tilanne jossa mikään ei tule ilmaiseksi ja ilman onnistunutta suoritetta et ole kenellekään minkään arvoinen. Kiva ei riitä, ja k.iltteys ilman voimakkuutta on halveksittavaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä nämä ihmiset kokeilemassa miehen roolia.

Kiinnostava teksti monella tapaa. Eniten hämmästyin tuosta, että täysi-ikäisyyden kynnyksellä tulee selväksi että nuori nainen on jotain arvokasta. Millä tavalla? Minulle nuorena naisena nimenomaan tuo oli murskaavaa aikaa kun vähänkään vaativampia jatko-opintoja eivät opot edes ottaneet esiin vaikka olin hyvä koulussa. Samoja numeroita saaville pojille ne tuntuivat olevan itsestäänselvyys. Vieläpä kun en ollut kaunis, en todellakaan tuntenut olevani mitään arvokasta, vaan täyttä yhteiskunnan pohjasakkaa jonka mielipiteet eivät voisi ketään vähempää kiinnostaa. 

Tosin minun kouluajoistani on 30 vuotta aikaa, ja ajat muuttuvat. Mutta se tuskin muuttuu, että kyllä seurustelusuhteen aloittaminen on tyttönäkin ollut aivan hirveää itsensä voittamista ja psyykkaamista, uskaltautumista ja roolin ylläpitämistä silloin ja varmaan myös nyt.

Tuo dokkari olisi kuitenkin mielenkiintoista katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet vain esittävät, että heillä on hyvä itsetunto. Tarkemmin heihin tutustuessa selviää yleensä, että nämä alkujaan itsevarmoilta vaikuttaneet sankarit ovat pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kärsiviä masentuneita nyyhkijöitä (jotka eivät tietenkään suostu hakemaan ongelmiinsa apua, koska on helpompaa valittaa kuin tehdä jotain ongelmilleen).

Yleensä ihmiset esittävät tietynlaista, koska heiltä odotetaan sitä. Naisen ei tarvitse samoissa määrin esittää hyväitsetuntoista, koska häntä ei tuomita siitä samoin kuin miestä.

Olen itse nainen ja välillä salaa tyytyväinen siitä, että en ole mies, koska muuten saisin varmaan koko ajan kuulla, millainen luuseri olen. Sama luuserius naisena vaikuttaisi olevan hyväksyttävämpää. Minua ei kukaan halveksivasti nimittele esimerkiksi huonosta itsetunnosta kärsiväksi nyyhkijäksi, vaikka sitähän minä olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet vain esittävät, että heillä on hyvä itsetunto. Tarkemmin heihin tutustuessa selviää yleensä, että nämä alkujaan itsevarmoilta vaikuttaneet sankarit ovat pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kärsiviä masentuneita nyyhkijöitä (jotka eivät tietenkään suostu hakemaan ongelmiinsa apua, koska on helpompaa valittaa kuin tehdä jotain ongelmilleen).

Yleensä ihmiset esittävät tietynlaista, koska heiltä odotetaan sitä. Naisen ei tarvitse samoissa määrin esittää hyväitsetuntoista, koska häntä ei tuomita siitä samoin kuin miestä.

Olen itse nainen ja välillä salaa tyytyväinen siitä, että en ole mies, koska muuten saisin varmaan koko ajan kuulla, millainen luuseri olen. Sama luuserius naisena vaikuttaisi olevan hyväksyttävämpää. Minua ei kukaan halveksivasti nimittele esimerkiksi huonosta itsetunnosta kärsiväksi nyyhkijäksi, vaikka sitähän minä olen.

Huonosta itsetunnosta siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet vain esittävät, että heillä on hyvä itsetunto. Tarkemmin heihin tutustuessa selviää yleensä, että nämä alkujaan itsevarmoilta vaikuttaneet sankarit ovat pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kärsiviä masentuneita nyyhkijöitä (jotka eivät tietenkään suostu hakemaan ongelmiinsa apua, koska on helpompaa valittaa kuin tehdä jotain ongelmilleen).

Yleensä ihmiset esittävät tietynlaista, koska heiltä odotetaan sitä. Naisen ei tarvitse samoissa määrin esittää hyväitsetuntoista, koska häntä ei tuomita siitä samoin kuin miestä.

Olen itse nainen ja välillä salaa tyytyväinen siitä, että en ole mies, koska muuten saisin varmaan koko ajan kuulla, millainen luuseri olen. Sama luuserius naisena vaikuttaisi olevan hyväksyttävämpää. Minua ei kukaan halveksivasti nimittele esimerkiksi huonosta itsetunnosta kärsiväksi nyyhkijäksi, vaikka sitähän minä olen.

Varsinainen ongelma ei ole miesten huono itsetunto, vaan kyvyttömyys hakea ongelmiinsa apua.

Poikalapset saavat yleensä kasvaa ja kehittyä ilman, että heitä kotettaisiin alistaa ja heidän tahtoaan nujertaa samalaa tavalla kuin tyttölasten. Poikia kehutaan paljon herkemmin kuin tyttöjä. Tyttöjen tekemisistä pyritään aina löytämään vikoja ja virheitä. Kehut ovat tyyliä "Noo, olihan se ihan kiva, mutta huomasitkö, millainen virhe siinä oli. Miten sinä et sitäkään osannut kuunolla tehdä."

-Miten poikia sitten kehutaan?? Mun mielestä poikia arvostellaan myös...

Oon kyl kiitollinen ku oon saanu kannustavan kasvatuksen.. :)) Vaikka olisin tehny paljonki virheitä, niin silti oon saanu nii paljon positiivista palautetta et en välttämättä edes huomioi joitain ulkopuolisten vihapalautetta.. :D siis en hyväksy sitä,, kuuntelen vaan. :D tai en ota tosissani.

Naisia halveksii miehet ja toiset naiset. Eli melkein kaikki kanssaihmiset. Siksi ollaan heikkoja.

Huomaatteko kaavan?

Naiset valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet saavat enemmän arvostusta saavutuksista, rohkeudesta, kyvykkyydestä, johtajuudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epämiehekkäiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Naiset saavat enemmän arvostusta kiltteydestä, empaattisuudesta, seksikkyydestä, esteettisyydestä, sävyisyydestä, pidättyväisyydestä, nuoruudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epänaisellisiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Pitää olla typerys (tai feministi) jos kuvittelee että toisen sukupuolen asema olisi yksiselitteisesti parempi. Kolikossa on aina kääntöpuolensa. Jos miestä/naista arvostetaan jossain asiassa enemmän, katsotaan saman asian puute myös isommaksi miinukseksi ja siitä tuleekin velvollisuus.

On helppoa nähdä vain se mitä toiset saavat, koska omia etuisuuksia on tottunut pitämään itsestäänselvyyksinä.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko kaavan?

Naiset valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet saavat enemmän arvostusta saavutuksista, rohkeudesta, kyvykkyydestä, johtajuudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epämiehekkäiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Naiset saavat enemmän arvostusta kiltteydestä, empaattisuudesta, seksikkyydestä, esteettisyydestä, sävyisyydestä, pidättyväisyydestä, nuoruudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epänaisellisiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Pitää olla typerys (tai feministi) jos kuvittelee että toisen sukupuolen asema olisi yksiselitteisesti parempi. Kolikossa on aina kääntöpuolensa. Jos miestä/naista arvostetaan jossain asiassa enemmän, katsotaan saman asian puute myös isommaksi miinukseksi ja siitä tuleekin velvollisuus.

On helppoa nähdä vain se mitä toiset saavat, koska omia etuisuuksia on tottunut pitämään itsestäänselvyyksinä.

*

Naiset valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan naisia.
Sen siitä saa kun nopeuttaa kirjoittamista cope&pasten avulla :D

ihan ku jotkut olis kateellisia näistä kommentoijista, niin naisille. :D

mun mielest mies-nainen vastakkainasettelu on ärsyttävää. jo lapsena en ymmärtänyt sitä, kun jotkut ihmiset taisteli "minä sitä sinä tätä, minä voitan, sinä et" .. pidin sitä kummallisena ja kuluttava. :/

Oli tutkimus jossa asiakkaat sai ongelmatilanteessa ottaa sähköpostitse yhteyttä yrityksen asiakaspalveluun. Naispuoliseen sähköpostiosoitteeseen tuli paljon ilkeämpää ja vaativampaa palautetta kuin miespuoliseen osoitteeseen eli naisia halutaan kurittaa.

Huomaatteko kaavan?

Naiset valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet saavat enemmän arvostusta saavutuksista, rohkeudesta, kyvykkyydestä, johtajuudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epämiehekkäiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Naiset saavat enemmän arvostusta kiltteydestä, empaattisuudesta, seksikkyydestä, esteettisyydestä, sävyisyydestä, pidättyväisyydestä, nuoruudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epänaisellisiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Pitää olla typerys (tai feministi) jos kuvittelee että toisen sukupuolen asema olisi yksiselitteisesti parempi. Kolikossa on aina kääntöpuolensa. Jos miestä/naista arvostetaan jossain asiassa enemmän, katsotaan saman asian puute myös isommaksi miinukseksi ja siitä tuleekin velvollisuus.

On helppoa nähdä vain se mitä toiset saavat, koska omia etuisuuksia on tottunut pitämään itsestäänselvyyksinä

-naiset myös saa arvostusta perhejutuista yms, mut myös haukkuja, toisin ku miehet. :D

ja mies naisvaltasella alalla on "omg, miten hienoa!!!" kun taas nainen miesvaltasella alalla on kai sellanen jota kohtaan ollaan skeptisii ja pidetään ehkä huonompana???

Miehet on esim saanu työharjotteluissa TOSI positiivista palautetta mun alalla, vaikka taidot olis oikeesti ollu ihan järkyttävän epäeettiset ja suorastaan kamalat. :D silti päällepäin kun on mies, niin sai ylitsevuotavat kehut ja arvostukset. Sen sijaa ite sain halveksivii katseita ja arvostelua.. :DDD ainaki tolta musta vaikutti...

mut myös kuulen kehumista tosi paljon.. halveksuntaa vaan joskus mutta kehuja kkuitenki kuullu enemmän...

en oo pidättäytyväinen ja siitäki ominaisuudesta kuullu vaan kehuja. jos joskus oon käyttäytyny enemmän niin, niin kuullu arvostelua koska pidättäytyväisyydestä just ei pidetä ainakaan oman kokemuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet vain esittävät, että heillä on hyvä itsetunto. Tarkemmin heihin tutustuessa selviää yleensä, että nämä alkujaan itsevarmoilta vaikuttaneet sankarit ovat pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kärsiviä masentuneita nyyhkijöitä (jotka eivät tietenkään suostu hakemaan ongelmiinsa apua, koska on helpompaa valittaa kuin tehdä jotain ongelmilleen).

Yleensä ihmiset esittävät tietynlaista, koska heiltä odotetaan sitä. Naisen ei tarvitse samoissa määrin esittää hyväitsetuntoista, koska häntä ei tuomita siitä samoin kuin miestä.

Olen itse nainen ja välillä salaa tyytyväinen siitä, että en ole mies, koska muuten saisin varmaan koko ajan kuulla, millainen luuseri olen. Sama luuserius naisena vaikuttaisi olevan hyväksyttävämpää. Minua ei kukaan halveksivasti nimittele esimerkiksi huonosta itsetunnosta kärsiväksi nyyhkijäksi, vaikka sitähän minä olen.

Pitkälti näin.

Sosioekonomisen hierarkian huipulla on parempi olla mies. Pohjalla on parempi olla nainen.

Pelastettavaksi heittäytyminen on hyväksytympää, saa olla ujo/ylikiltti/heikko, ammatin ja tulojen puute ei juuri vaikuta pariutumismahdolisuuksiin (kts. tilastot), on mahdollisuus ryhtyä kotiäidiksi, jne.

Julkisessa keskustelussa keskitytään vain toimitusjohtajiin ja pörssiyhtiöiden hallituksiin. Mutta katsokaapa mitä tapahtuu "pohjalla".

ps. on hassua että naisten vähäisempi menestys on miesten ja kulttuurin syytä, kun taas miesten yliedustus syrjäytyneissä on miesten syytä. Se ei liity mitenkään kulttuuriin, ehei. Feministien sääntö numero yksi: kaikki on aina miesten syytä tai naisten ansiota...