Miksi miehillä on usein niin paljon parempi itsetunto kuin naisilla?

Vierailija kirjoitti:

Kun tästä keskusteltiin edellisen kerran, kerroin tositapauksesta pari kuukautta sitten.

Pikallinen törkimys siis nappasi baarista lähtiessä seurueessa ollutta naisihmistä kädestä ja alkoi ehdottelemaan törkeyksiä. Miehellä on parikin tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, pahoinpitelyistä ja yhdestä taposta. Mielisairas. Iso mies, varmaankin yli 185cm ja massaa about 100kg. Kantaa tunnetusti puukkoa mukana.

Olen itse 172cm/65kg ja selvitin tilanteen irrottamalla tyypin käden ja sanomalla jäänviileästi että nyt riitti. Yksikään paikalla ollut nainen ei auttanut. Ei itsepuolustusta harjoitellut ystävätär, ei minua selvästi isokokoisempi nainen. Joku itki, toinen meni paniikkiin. Minä joka sentään riskeerasin henkeni, olin se joka päätyi lohduttajaksi.

Miksi?

Itse olen kyennyt toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti (olen nainen). Tuo riippuu kuitenkin enemmän henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista kuin sukupuolesta kuka lamaantuu tai panikoituu nopeasti vaaralliselta tuntuvassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tästä keskusteltiin edellisen kerran, kerroin tositapauksesta pari kuukautta sitten.

Pikallinen törkimys siis nappasi baarista lähtiessä seurueessa ollutta naisihmistä kädestä ja alkoi ehdottelemaan törkeyksiä. Miehellä on parikin tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, pahoinpitelyistä ja yhdestä taposta. Mielisairas. Iso mies, varmaankin yli 185cm ja massaa about 100kg. Kantaa tunnetusti puukkoa mukana.

Olen itse 172cm/65kg ja selvitin tilanteen irrottamalla tyypin käden ja sanomalla jäänviileästi että nyt riitti. Yksikään paikalla ollut nainen ei auttanut. Ei itsepuolustusta harjoitellut ystävätär, ei minua selvästi isokokoisempi nainen. Joku itki, toinen meni paniikkiin. Minä joka sentään riskeerasin henkeni, olin se joka päätyi lohduttajaksi.

Miksi?

Voisin lisätä tähän että tilanne oli oikeasti vaarallinen, koska tuo mies on pitkävihainen ja kostaa kokemansa "vääryydet". Siksi poliisitkaan ei halua puuttua miehen asioihin ellei ole ihan pakko.

Mikään rohkea sankari en ole. Kaukana siitä.

Olen rauhaa rakastava pohtijatyyppi joka on kuullut ties kuinka monta kertaa jonkun variaation seuraavista lauseista:

"Käyttäytyisit kuin mies"

"Kyllähän miehen pitää tämä osata"

"Ooksää joku neiti vai?"

"Eikö se nyt ole miehen homma..."

Ei siinä. Tällä kertaa kait sitten olin mies. Ihmetyttää vain että jos se on niin helppoa, miksi kukaan naisista ei ollut apuna. Kyllä he olisivat yhdessä saaneet isonkin miehen taltutettua.

Siksi koska naiset ei ole koskaan tajunneet sitä kolikon toista puolta.

Feministiharhassa jos naiset olisi miehiä, kaikki olisi kuin nyt paitsi he saisi miesten etuoikeudet.

Koskaan ei tule menemään perille ettei asiat ole ihan niin yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tästä keskusteltiin edellisen kerran, kerroin tositapauksesta pari kuukautta sitten.

Pikallinen törkimys siis nappasi baarista lähtiessä seurueessa ollutta naisihmistä kädestä ja alkoi ehdottelemaan törkeyksiä. Miehellä on parikin tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, pahoinpitelyistä ja yhdestä taposta. Mielisairas. Iso mies, varmaankin yli 185cm ja massaa about 100kg. Kantaa tunnetusti puukkoa mukana.

Olen itse 172cm/65kg ja selvitin tilanteen irrottamalla tyypin käden ja sanomalla jäänviileästi että nyt riitti. Yksikään paikalla ollut nainen ei auttanut. Ei itsepuolustusta harjoitellut ystävätär, ei minua selvästi isokokoisempi nainen. Joku itki, toinen meni paniikkiin. Minä joka sentään riskeerasin henkeni, olin se joka päätyi lohduttajaksi.

Miksi?

Itse olen kyennyt toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti (olen nainen). Tuo riippuu kuitenkin enemmän henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista kuin sukupuolesta kuka lamaantuu tai panikoituu nopeasti vaaralliselta tuntuvassa tilanteessa.

Kumman monessa naisessa tuntuu olevan se yksilöllinen panikointiominaisuus.

Mutta hyvä juttu että se on kiinni yksilöstä eikä sukupuolesta. Sitten ei tarvitse itkeä miesten palkoista tai muusta, koska se on yksilöstä kiinni pääseekö toimitusjohtajaksi.

-eri

Äiti suosi räikeästi poikia. Minä tyttönä sain kylmää kohtelua ja loputtomia vaatimuksia auttaa kotona, veljien ei tarvinut tehdä mitään ja hymy irtosi pelkällä paikalle saapumisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tästä keskusteltiin edellisen kerran, kerroin tositapauksesta pari kuukautta sitten.

Pikallinen törkimys siis nappasi baarista lähtiessä seurueessa ollutta naisihmistä kädestä ja alkoi ehdottelemaan törkeyksiä. Miehellä on parikin tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, pahoinpitelyistä ja yhdestä taposta. Mielisairas. Iso mies, varmaankin yli 185cm ja massaa about 100kg. Kantaa tunnetusti puukkoa mukana.

Olen itse 172cm/65kg ja selvitin tilanteen irrottamalla tyypin käden ja sanomalla jäänviileästi että nyt riitti. Yksikään paikalla ollut nainen ei auttanut. Ei itsepuolustusta harjoitellut ystävätär, ei minua selvästi isokokoisempi nainen. Joku itki, toinen meni paniikkiin. Minä joka sentään riskeerasin henkeni, olin se joka päätyi lohduttajaksi.

Miksi?

Itse olen kyennyt toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti (olen nainen). Tuo riippuu kuitenkin enemmän henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista kuin sukupuolesta kuka lamaantuu tai panikoituu nopeasti vaaralliselta tuntuvassa tilanteessa.

Kumman monessa naisessa tuntuu olevan se yksilöllinen panikointiominaisuus.

Mutta hyvä juttu että se on kiinni yksilöstä eikä sukupuolesta. Sitten ei tarvitse itkeä miesten palkoista tai muusta, koska se on yksilöstä kiinni pääseekö toimitusjohtajaksi.

-eri

Onko sinusta toimitusjohtajan pesti yleensä hengenvaarallinen?

Kaksi sääntöä.

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa huonommin, on syy aina patriarkaatissa, miehiä suosivassa kasvatuksessa tai miesten saunailloissa.

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa huonommin, on syy aina että naiset ovat ahkerampia ja parempia, ja miehet nyt vain ovat huonoja.

Nämä kun muistaa, saa yläpeukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat käyneet armeijan. He tietävät että selviytyvät.

Mieheltä vaaditaan aina enmmän kuin naisilta.

Miehiltä ei todellakaan vaadita enemmän. Läpi historian miesten elämä on ollut kuin leikkiä vaan verrattuna naisten elämään ja asemaan. Miksi tämä pitää edes sanoa,nykypäivänä kun tietoa on saatavilla. Jo pelkästään naisen keho on kovemmalla koetuksella kuin miehen,sen lisäksi meidän täytyy hoitaa arkiaskareet,työt,koti,perhe ynnä muut..Mitä tekee mies,motkottaa sohvalla,juo bisseä ja vahtaa pornoa ulkonäkökin saa olla mitä vaan koska hei,sehän on sallittua miehille,miehet on miehiä he he. 

Eihän tämä pidä missään kohtaa paikkaansa. Historian saatossa miehistä noin 10% on päässyt lisääntymään. Tätä ei pidä sekoittaa nyt alfa ja beta suhdelukuun. Suurin osa miehistä kuollut väkivaltaisen kuoleman. Heimosodissa, sitten vähän modernimmissa sodissa ja ihan metsästyksessä yms.

Ulkonäkö taas... Jos ei ole pitkä, tumma ja komea niin sitten on totta, ulkonäkö saa olla lähes mitä vain, kun ei kumminkaan noteerata.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi sääntöä.

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa huonommin, on syy aina patriarkaatissa, miehiä suosivassa kasvatuksessa tai miesten saunailloissa.

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa huonommin, on syy aina että naiset ovat ahkerampia ja parempia, ja miehet nyt vain ovat huonoja.

Nämä kun muistaa, saa yläpeukkuja.

Tarkoitit varmaankin:

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa huonommin, on syy aina patriarkaatissa, miehiä suosivassa kasvatuksessa tai miesten saunailloissa.

Jos naiset pärjäävät jossain asiassa paremmin, on syy aina että naiset ovat ahkerampia ja parempia, ja miehet nyt vain ovat huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tästä keskusteltiin edellisen kerran, kerroin tositapauksesta pari kuukautta sitten.

Pikallinen törkimys siis nappasi baarista lähtiessä seurueessa ollutta naisihmistä kädestä ja alkoi ehdottelemaan törkeyksiä. Miehellä on parikin tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, pahoinpitelyistä ja yhdestä taposta. Mielisairas. Iso mies, varmaankin yli 185cm ja massaa about 100kg. Kantaa tunnetusti puukkoa mukana.

Olen itse 172cm/65kg ja selvitin tilanteen irrottamalla tyypin käden ja sanomalla jäänviileästi että nyt riitti. Yksikään paikalla ollut nainen ei auttanut. Ei itsepuolustusta harjoitellut ystävätär, ei minua selvästi isokokoisempi nainen. Joku itki, toinen meni paniikkiin. Minä joka sentään riskeerasin henkeni, olin se joka päätyi lohduttajaksi.

Miksi?

Itse olen kyennyt toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti (olen nainen). Tuo riippuu kuitenkin enemmän henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista kuin sukupuolesta kuka lamaantuu tai panikoituu nopeasti vaaralliselta tuntuvassa tilanteessa.

Kumman monessa naisessa tuntuu olevan se yksilöllinen panikointiominaisuus.

Mutta hyvä juttu että se on kiinni yksilöstä eikä sukupuolesta. Sitten ei tarvitse itkeä miesten palkoista tai muusta, koska se on yksilöstä kiinni pääseekö toimitusjohtajaksi.

-eri

Onko sinusta toimitusjohtajan pesti yleensä hengenvaarallinen?

No ei.

Mutta se vaatii vuosien tai vuosikymmenien uhrauksia uran eteen, kovaa kilpailua, murhaavaa stressiä, kovien päätösten tekemistä, julkisena sylkykuppina toimimista, jne.

Yleensä siinä vaiheessa kun on mahdollisuus kisata tj:n paikasta, ollaan jo kovapalkkaisessa asiantuntijatyössä.

Aika moni kysyy itseltään haluaako kaiken tuon, vai pysytteleekö hommassa jolla tienaa sen 300-400k vuodessa mukavassa tiimissä jossa ei tarvitse antaa potkuja syöpäsairaan lapsen isälle ja juuri elämästä kiinni saaneelle ex-alkoholistille.

Miehet tyypillisemmin ajattelevat että kaikki on sen arvoista.

Itse en, miehenä, sitä ymmärrä. Siksi en olekaan toimitusjohtaja.

 

Sävyisyys?! :D en ookkaa koskaa kuullu aikasemmin :DDDDDDD eli mitä se tarkottaa?

mul tuli sävyisyydest mieleen heti monipuolinen persoona, värikäs. :DDD ja jotenki sointuva. mut ilmeisesti tarkottaaki ihan hyväluontosta??? -.- :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko kaavan?

Naiset valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet valittavat koska heitä ei arvosteta asioista joista arvostetaan miehiä.

Miehet saavat enemmän arvostusta saavutuksista, rohkeudesta, kyvykkyydestä, johtajuudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epämiehekkäiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Naiset saavat enemmän arvostusta kiltteydestä, empaattisuudesta, seksikkyydestä, esteettisyydestä, sävyisyydestä, pidättyväisyydestä, nuoruudesta, ym. Mutta heidät myös tuomitaan epänaisellisiksi jos näitä ominaisuuksia ei löydy.

Pitää olla typerys (tai feministi) jos kuvittelee että toisen sukupuolen asema olisi yksiselitteisesti parempi. Kolikossa on aina kääntöpuolensa. Jos miestä/naista arvostetaan jossain asiassa enemmän, katsotaan saman asian puute myös isommaksi miinukseksi ja siitä tuleekin velvollisuus.

On helppoa nähdä vain se mitä toiset saavat, koska omia etuisuuksia on tottunut pitämään itsestäänselvyyksinä.

Mutta ainakaan naisissa arvostetut ominaisuudet eivät vaikuta positiivisesti itsetuntoon, joka on tässä puheena. Hyvä itsetunto kehittyy, kun saat sanoa mielipiteesi, sinua kuunnellaan, ennen kaikkea koet itsesi kykeneväksi ja pärjääväksi. Naisten kasvatuksessa on kautta aikain tähdätty nimenomaan siihen että nainen ei kokisi pärjäävänsä itse, vaan tuntisi tarvitsevansa miehen asioistaan päättämään ja hänestä huolehtimaan. Vaikka olisi kuinka sävyisä ja seksikäs, se ei nosta itsetuntoa vaan usein päinvastoin laskee sitä, kun arvostus on kiinni objektina olemisesta. 

Siinä olen kyllä samaa mieltä, ettei kummallakaan ole yksiselitteisen helppoa.

"Vaikka olisi kuinka sävyisä ja seksikäs, se ei nosta itsetuntoa vaan usein päinvastoin laskee sitä, kun arvostus on kiinni objektina olemisesta."

Ihan sama pätee toisin päin.

Ei nosta itsetuntoa kun arvostus on kiinni tekemisestä ja suorittamisesta, eikä sinulla ole minkäänlaista arvoa jos et joskus kykenekään tekemään ja suorittamaan.

Sitä tuntee itsensä pelkäksi koneeksi, työjuhdaksi ja hyödylliseksi idiootiksi. Olisi mahtavaa tepastella raflaan tyylikkäissä vaatteissa ja kerätä katseita. Tulle pidetyksi miehenä, eikä miestekijänä. Voisi vain hymyillä eikä tarvitsisi demonstroida rohkeutta, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta kuin jossain s.aatanan suorituskykytestissä.

Näytämme päätyvän siihen, että miehissä arvostetaan ominaisuuksia jotka vaativat hyvää itsetuntoa, naisissa ominaisuuksia jotka vaativat huonoa itsetuntoa. 

Miestä ei arvosteta, jos hänellä on liian huono itsetunto. Naista ei arvosteta jos hänellä on liian hyvä itsetunto (ja tekee mitä tahtoo eikä tähtää sävyisyyteen, seksikkyyteen ja muiden miellyttämiseen).

Tämähän näyttää olevan vastaus ketjun kysymykseen.

Minusta tuo oli väärä johtopäätös.

Pointtina ei ole hyvä tai huono itsetunto kokonaisuutena, vaan hyvä itsetunto tietyissä asioissa. Ne asiat ovat sitten erilaisia miehillä ja naisilla.

 

Pitäisi määritellä mikä on hyvä itsetunto. Itse määrittelen sen nyt äkkiseltään niin, että antaa itse itselleen arvoa. Minä en koskaan kokenut niin, vaikka olenkin täyttänyt nuo naisilta odotetut ominaisuudet. Ne eivät nostaneet itsetuntoani ollenkaan. Esimerkiksi nuorena työelämässä ei tullut mieleenkään sanoa ääneen ehdotuksia, kokea voivani vaikuttaa mihinkään. Vanhemmat miehet määräsivät, vaikka olivat kouluttamattomia ja minulla oli tuore alan koulutus. Sitten taas vanhempana olin edelleen hiljaa kun määrääjän paikan ottivat nuoret miehet. Taas koin, että kyllä muut tietävät paremmin eikä minulla ole mitään annettavaa. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut paljonkin, jos itsetuntoni vain olisi ollut parempi. Nykyään kun noita naisessa yleisesti arvostettuja ominaisuuksia minulla ei enää ole, alkaa minulla mielestäni olla hyvä itsetunto. Vanhaa naista kuunnellaan edes kohteliaisuudesta, ei lytätä, katsotaan silmiin eikä tisseihin.

Uskon edelleen, että miehillä hyvä itsetunto on yleisempää. Nykyään on kyllä myös nuoria naisia joilla sellainen on. Toisaalta uskon myös, että huono itsetunto on miehelle suurempi sosiaalinen taakka. Naisella huonoa itsetuntoa pidetään tavallisena, sitä ei ihmetellä vaan se on lähes oletus.

Jos naisella on ongelmia, hän kokee olevansa huono ja epäonnistunut. Jos miehellä on ongelmia, hän kokee että muut ihmiset ovat ilkeitä ja kohtelevat häntä epäreilusti. Helppo olla hyvä itsetunto kun syyttää kaikista vajavaisuuksistaan muita. Huomaahan sen tälläkin palstalla. Kun naisella ei ole menekkiä parisuhderintamalla, on ongelma hänessä itsessään ja hän on ruma ja läski ja huono. Kun miehellä ei ole, on ongelma naisten liian korkeat standardit.

Vierailija kirjoitti:

Jos naisella on ongelmia, hän kokee olevansa huono ja epäonnistunut. Jos miehellä on ongelmia, hän kokee että muut ihmiset ovat ilkeitä ja kohtelevat häntä epäreilusti. Helppo olla hyvä itsetunto kun syyttää kaikista vajavaisuuksistaan muita. Huomaahan sen tälläkin palstalla. Kun naisella ei ole menekkiä parisuhderintamalla, on ongelma hänessä itsessään ja hän on ruma ja läski ja huono. Kun miehellä ei ole, on ongelma naisten liian korkeat standardit.

Just.

Tässäkään ketjussa kukaan ei ole syyttänyt miehiä palkkaeroista, miesten suosimisesta, poikien kasvattamisesta pärjäävämmiksi, jne? :D

Naiset ovat peiliin katsottuaan kuorossa todenneet että itsessähän se vika on kun ei ole riittävän assertiivinen ja rohkea työelämässä, ja kun tuli valittua se matalapalkka-ala.

Eiku...

Vierailija kirjoitti:

Oli tutkimus jossa asiakkaat sai ongelmatilanteessa ottaa sähköpostitse yhteyttä yrityksen asiakaspalveluun. Naispuoliseen sähköpostiosoitteeseen tuli paljon ilkeämpää ja vaativampaa palautetta kuin miespuoliseen osoitteeseen eli naisia halutaan kurittaa.

Väärin.

Vaativampaa palautetta (oletan että tarkoitat kirosanoilla höystettyä tekstiä) antavat usein elämäntaparessukat, jotka eivät ole koskaan uskaltaneet sanoa kenellekään vastaan ja kun he vihdoin aikuisena siihen pystyvät, he ottavat kohteeksi naispuolisen ihmisen, koska nainen todennäköisemmin ei uskalla sanoa vastaan.

Pakkien saaminen miehiltä tuntuu kyllä olevan naisille suunnilleen maailmanloppu.

Miehet käyvät lapsesta pitäen kovempaa koulua. Siinä on vähän pakko karaistua kilpailuun, koettelemuksiin ja pettymyksiin. Osa ei toki tuota kestä ja notkahtaa sekä syrjäytyy. Perusmies kuitenkin joutuu kehittämään itsetuntoaan ja tekijämiehistä kasvaa armottoman taipumattomia.

Yleisesti ottaen, luulen, että syy on putkiaivot. Eivät murehdi turhia ja asiat ovat yksinkertaisia ja mustavalkoisia. silloin on helppo olla itsevarma, kun ei hirveästi kyseenalaista vaan paahtaa eteenpäin ratkaisukeskeisesti. 

Tiedän monia miehiä, joilla on huono itsetunto ja sitä peitellään sitten väkivallalla ja kaikenlaisella öykkäröinnillä sekä tietenkin naisten haukkumisella jos ei kelpaa. Joistain miehistä paistaa kilometrin päähän, että on huono itsetunto. 

Tämä takia en usko, että miehillä olisi lopulta kovinkaan hyvä itsetunto naisiin verrattuna. Itsevarmuus on luultavasti parempi, kuin naisilla, koska testosteroni. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia miehiä, joilla on huono itsetunto ja sitä peitellään sitten väkivallalla ja kaikenlaisella öykkäröinnillä sekä tietenkin naisten haukkumisella jos ei kelpaa. Joistain miehistä paistaa kilometrin päähän, että on huono itsetunto. 

Tämä takia en usko, että miehillä olisi lopulta kovinkaan hyvä itsetunto naisiin verrattuna. Itsevarmuus on luultavasti parempi, kuin naisilla, koska testosteroni. 

Täytyy vielä lisätä, että kaikki tuntemani eivät siis todellakaan ole väkivaltaisia tai naisvihaajia. Olisi pitänyt tarkentaa hieman paremmin. Osa on, osa ei. Riippuu tietenkin yksilöstä.