Seuraava " tamperelaisten" lapsettomien tapaaminen

Miliko: Harmi, että mönkään meni teillä hoito taas! Juu-u, se kierron alkaminen on joskus kyllä perin tieteellistä hommaa.. Etenkin jos tarvitsee juuri jonain tiettynä pvänä mennä verikokeeseen tai alkaa ottaa jotain lääkettä, niin ne päivät pitäisi tietää.

Heh, en minä kyllä kovin tyynellä mielellä ole hoitotauon(kaan) aikana, olen niin perin stressaavaa tyyppiä.

Uskoisin, että 6kk joudutte siihen IVFään jonottamaan.. Ja todennäköisesti siihen jonoon pääsette vasta sen ensikäyntinne jälkeen. Voisi kuitenkin olettaa, ettei teille enää sillä puolella sitten inseminaatioita kokeiltaisi, että pääsisitten suoraan sinne jonoon.. Ja ainahan tulee peruutusaikoja =) Tämä on tosiaan aikaavievää!!



Lupiini: =( Voi harmistus, ettei niitä simppoja ollut ilmaantunut mistään!! Minä en kanssa tiedä, tehdäänkö meille IVF vai ICSI silloin syksyllä, kokeilevat ehkä kumpaakin..

Vaikka pelottaa se hoito (niin minuakin!!!), niin eikö ole kuitenkin tosi ihanaa tietää, että olette olleet jo jonossa ja että hoito tehdään tämän vuoden puolella. Minulle ainakin itselleni oli suuri helpotus, että pääsemme kokeilemaan sitäkin hoitoa jo tänä vuonna. Vaikka tosiaan HIRVITTÄÄ!!!



Hektikko: Mukavaa hoitotaukoa =) Ja tsemppiä pähkäilyihin, nämä asiat ovat perin monisyisiä, mutta kaikkensahan sitä tekee, että vauvan saisi.



Sitten niitä kuulumisia; tämän kierron ovulaatio oli kai joskus. Nyt alkaa olla se hetki, että menkat tekevät tuloaan, lievästi rusehtavaa valkovuotoa hieman, mutta muuten ei mitään oireita suuntaan tai toiseen. Jos menkat alkavat, niin kp2-3 käyn verikokeessa, tarkistetaan se FSH, joka oli muka koholla pari kk sitten - lääkärin mukaan kun ultran perusteella ei mitään poikkeavuutta olisi.



Äidilleni kerroin yrityksestämme ja hoidoistamme viime viikolla. Neuvona oli: " ottakaa rennosti, niin eiköhän se siitä sitten." No, se on kyllä yleinen neuvo, etenkin ihmisiltä, joilla ei omaa kokemusta. Hoidoista hän ei kyllä mitään tuntunut tietävän, mutta vissin aika harvat tietävät, jos itse eivät ole osallisina olleet. Ei kertominen kyllä oloa helpottanut, mutta onpa sitten syksyllä helpompi olla, kun täytyy niitä lääkkeitä kuitenkin jääkaapissa säilyttää ja aika usein sielläkin käyn..





Tuosta tapaamispäivästämme muuten: minä en todennäköisesti tuolloin paikalle pääse, on nimittäin siskon muutto silloin. Mutta kaipa noita tapaamisia sitten myöhemminkin on, josko sitten olisi parempi päivä..



Mukavaa kesää =)

Mie laitan taas pinoa hieman ylöspäin ja kerron kuulumisia..ellette niitä muualta ole lukeneet.



Jännitys kasvaa (kuumeen lisäksi), kolme viikkoa meidän lääkäri-aikaan ja mie olen jo nyt ihan tutinoissani. Mieskin meinaa sukistaan hypätä kun yhdessä toivotaan että saatais hoidot pian käyntiin.

Mie tuun tapaamiseen ilman muuta, yritän järjestellä työvuoroja sillä viisiin että onnistun tulemaan paikalle.



Mutta helteisiä päiviä kaikille!

Ota rennosti, kyllä se siitä¿ Olen koettanut noudattaa tätä ihan kliseistä neuvoa ja ajoittain se on onnistunutkin! Kävin katsomassa kaverini pienen pientä vauvaa ja selvisin ilman ahdistusta/itkua/harmitusta/kurjaa oloa/yms. Loppujen lopuksi tapaaminen taisi olla jännittävämpi kaverilleni, joka siis tietää näistä meidän lapsettomuusjutuista. Ja posti toi tänään kirjeen Taysin lapsettomuusklinikalta. Meillä on aika sinne syyskuussa. Joten jos ei siihen mennessä tärppää omin tai Avan voimin, niin toivottavasti Tays auttaa. Jonotusajat vaan kuulostaa niin kamalan pitkiltä¿ja odottavan aika on tosi piiiitkä!



Kuutar: Uskon, että loppujen lopuksi näistä hoidoista kertominen vanhemmille helpottaa omaa oloa, vaikkei sinusta nyt siltä ehkä tunnukaan. Kunhan omat vanhemmat tätä asiaa saavat sulateltua, niin osaavat varmasti sanoakin jotain ja auttaa omalta osaltaan. Mutta, syksyllä sitten vaan säilyttelet lääkkeitä jääkaapissa, mutta toivottavasti ei kauaa ;)



Pesin just ison osan meidän ikkunoista, loput jää illaksi, kun aurinko ei enää porota suoraa niihin. Nyt tekisi mieli käydä ostamassa pari kesäkukkaa terassille ja ehkä yksi taimikin (vaikkei varsinaisesti olisi tarvetta¿mutta puutarhurin innolle ei voi mitään). Sen jälkeen syvennyn kirjapinoon, jonka lainasin eilen kirjastosta. Sopivassa suhteessa murhia ja hömppäkirjoja!



Ja mukavaa, että winterangel myös tulee tapaamiseen!



Miliko

oon muka ollut niin kiireinen, etten oo ehtiny täällä pistäytyäkään, mutta nyt sitten vihdoin, kun sattui vapaapäivä.



Lupiinille virtuaalirutistus, voi vietävä sentään... Kieltämättä kuulostaisi siltä, että teille sopisi ivf tai jopa icsi parhaiten... lieneekö turhaa kokeilla vielä inssiä, no senhän tietää lääkäri ja syksyllä voi tilanne olla toinen. En halua kuulostaa pessimistiltä, mutta jos kuitenkin ikää tulee koko ajan lisää eikä lääkkeetkään auta simppojen lisääntymiseen, niin... icsi voisi tuoda toivotuntuloksen, kun niitä simppoja kuitenkin edes vähän on!



Milikolle vielä tsemppirutistus, kuulostit jo varsin zeniläiseltä, puutarhanhoitoinesi ynnä muine myönteisine tuntoinesi :)



Kuutar, onks mitään uutta putkessa tai uutisia? mä en nyt muista milloin teillä piti olla touhotus päällä ;)



MUTTA HEI SIITÄ TAPAAMISESTA JA AIKATAULUSTA!



KOKEILTAISKO TÄLLÄ KERTAA STOCKAN KAHVILAA? SILLÄ EDELLYTYKSELLÄ, ETTEI OLE HULLUT PÄIVÄT TMS.



Oletteko lomalaisia silloin (paitsi winterangel)? Mikä aika sopisi? EHDOTAN KLO13 STOCKAN KAHVILA LA 29.7.2006???



Laittakaas kommentoiden!

Moikka!



Nyt kun on pari päivää hengitelty ja koitettu rauhoittua, niin kyllä se taas tästä. Surullinen olo on edelleen ja raskaaksi tuleminen tuntuu todella saavuttamattomalta. Päässä seilaa kysymys että kuinka ihmiset ikinä voikaan tulla yllätysraskaiksi, kun tämä on näin monen mutkan takana näin yrittämälläkin!



Tämä kesätauko tuntuu aivan liian pitkältä. Varmaan kuitenkin tekee ihan terää ajatuksille. Huomaan jopa toisaalta toivovani että ne kuukautiset jo sieltä tulisivat jotta voin lopettaa hetkeksi sen pähkäämisen, että jos vaikka sittenkin olisi tärpännyt. Toiveet oli nyt niin pienet että niiden elättäminen tuntuu itsensä rääkkäämiseltä. Yllätyksekseni huomaan jo ajattelevani että onkos se IVF sittenkään niin paha juttu... :) Onko Kuuttaren ajatukset IVF:ää kohtaan vielä yhtään lievittyneet?



Kuutar: Meidän äiti reagoi alkuu ihan samallalailla. Lohduttelemalla, joka tuntui jopa väheksyvältä. Ajan kuluessa ja kun hänelle selvisi kuinka suuresta asiasta siinä minulle on kyse, niin asenne muuttui ihan täysin. Nyt ei kaduta että kerroin hänelle, mutta aikaisemmin kyllä olin harmistunut.



Hektikko: Meille ei siis tehdä enää inssiä, mikäli tilanne pysyy samana. Elokuussa se selviää. Jokatapauksessa siirrymme syksyn aikana muihin hoitoihin. Kävittekö jo keskustelemassa ammattilaisen kanssa? Onko ajatukset kallistumassa kumpaakaan suuntaan enemmän: luovutetut vai omat?



Miliko, tulitkos pesemään meillekin ikkunan kun niin reipas olet ollut ;) Mä pesin yhtä lukuunottamatta ikkunani jo kuukausi sitten. Se yksi piti pestä seuraavana päivänä... on se kumma kun se seuraava päivä ei vieläkään ole tullut... missähän lienee? Kukkia olen kyllä saanut taas istuteltua. Pihan koko aiheuttaa nykyään suurta harmia. Alan jo kohta miettimään jospa naapuri myisi meille oman pihansa jotta pääsen laajentamaan kukkapenkkejä. :) Tänään huomasin että meidän viime kesänä istuttamaamme kirsikkapuuhun on tulossa kirsikoita. Voi mikä ilo!



Koska teille Miliko tehdään seuraava inseminaatio? Kiva että saitte ajan Tays:in. Pyydä hoidoistasi yksityiseltä puolelta paperit mukaan, jotta aikaa ei turhaan tuhlata samojen asioiden tutkimiseen.



Kiva että winterangel liittyy kanssa seuraavaan tapaamiseen. Kaikki muutkin rohkeasti mukaan!

... JA HUHUILUA MUILLEKIN TAMPERELAISILLE / PIRKANMAALAISILLE LAPSETTOMILLE, TULKAAHAN MUKAAN TAPAAMISEEN LA 29.7.!



Käykö muille ehdottamani aika ja paikka, klo 13 stockan kahvila?

On se kumma miten toi ikkunanpesuvimma on jäänyt päälle... Käytiin eilen laittamassa mökkiä juhannuskuntoon ja remontoitiiin makuuhuonetta uuteen uskoon. Ikkunoidenpesu tekisi makuuhuoneesta vieläkin hienomman ja ainakin eilen vannoin tarttuvani rättiin ja sankoon juhannuksena. Tosin taitaa käydä niinkuin Lupiinillekin, pesu siirtyy varmaan hamaan tulevaisuuteen...



Stockka tapaamispaikkana sopii hyvin ja kellonaikakin on hyvä ainakin minulle!



Miliko

Moikka!

Mulle käy kumpikin, sekä aika että paikka. Nähtäillään.



p.s. tänään alkoi tiputusvuoto..

kun piti siis Lupiinille vastata, ettei ole vieläkään " mielipuoleni" täysin selvillä, kumpaan suuntaan kallistutaan... oon nyt lukenut kirjallisuutta aiheesta, ja pikkasen välillä ahistaa ja masentaa ja kauhistuttaa ja kutkuttaa ja jännittää ja ja ja ... että mikä seuraus milläkin valinnalla tästedes on. Jos vielä kerran omilla, kiusataanko itseämme turhaan? Jos ei enää omia, harmittaako se, ettei vielä kerran yritetty? Jos lahjasolut, niin sitä ja tätä ja tuota... PLÄÄÄÄÄH! olen just nii kun toi Jennifer Aniston tossa vieressä " hukassa ja hämmentynyt" ...

Lupiini: Edelleen hirvittää se IVF. Mutta pakko mennä, kun on " pakko" . Toisaalta pelottaa senkin takia, että jos sekään ei onnea meille suo.



Miliko: Meilläkin olisi ikkunoita pestäväksi ;)



Hektikko: Nyt on kp5, edellinen kierto piinasi kp29 asti! Luulin jo, että nyt, mutta katin kontit.. Jussin jälkeen taas koti" jumppaa" , kun ei mieli anna periksi olla yrittämättä.



Miehen kanssa oli riitaa su. Hän oli sitä mieltä, että olen ihan pakkomielteinen tämän vauva-asian kanssa. Kysyi, että mahtavatko muutkin lapsettomat olla. Sanoin, että mene lukemaan netistä.. Riipuu toki ihmisten tilanteista.. Pakkohan sitä on jossain vaiheessa jotain pitsinnypläystä tosiaan keksiä, jos ei mikään keino sitä vauvaa suo. Lisäksi mieheni kysyi, että onko juuri hänen oltava mukana siellä punktiossa, sanoin, että ei tietenkään, että otan ihan mieluusti naapurin äijän mukaan.. No haloo?!? Miten ihmeessä miehillä aina leikkaakin... =(





Kaikesta huolimatta toivottelen teille kaikille hyvää juhannusta =)





TAPAAMISESTA: Todennäköisesti siis tuo PÄIVÄ EI SOVI, kellonaika ja paikka sopisivat kyllä... Jos siskolla ei ole muuttoa tuolloin, niin EHKÄ sitten pääsen paikalle, tosin sitten saatamme olla tuolla miehen kotipuolessa...

Kuutar, tulet sitten jos pääset, mun mielestä ei kandee nyt alkaa enää vaihtamaan aikaa, ja itsekin olen sen verran paljon ohjelmoinut kesälomaani, että muille viikonlopuille on muita menoja. Jaa että miehen kanssa riitaa, voi kääks, tää aihe on kyllä niin räjähdysaltis että... Mies ja nainen tosiaan kokee asiat hiukan eri tavalla, ainakin joskus ja ainakin joissakin parisuhteissa.



Onks meitin tapaamiskokoonpano nyt sitten seuraava:

Lupiini, Miliko, Winterangel, Hektikko?



LISÄÄ PORUKKAA MUKAAN VAAN, ROHKEESTI VAAN :)



(tai sitten kaikki aikasemmissa tapaamisissa mukana olleet on plussanneet...)



Juhannus meni, onneksi suht rauhallisissa merkeissä, niin ei nyt päätäkään pakota pahemmin ;) Vielä tovi pitäisi töissä jaksaa kärvistellä ja sitten pääsen lomalle. Milikon ammatin suoma lomaetu on kyllä kadehdittava - saat varmaan aika usein kuulla tällasia kommentteja :)



Kuulostellaan ja näkystellään!

Tamperelaiset ja pirkanmaalaiset lapsettomat, meillä on uusi tapaaminen tulossa la 29.7. klo 13.00 Stockkan kahvilassa (4. krs). Uudet immeiset ovat myös tervetulleita mukaan, viimeksikin meillä oli oikein tervehdyttävä juttelutuokio!



Allekirjoittanut voi toimia jälleen " tuntomerkkisarvena" ... ilmottelen sitten lähempänä tunnistusmerkkejä!



-Hektikko

Ikkunanpesuinnostus säilyi vahvana juhannukseen ja pesin mökin ikkunoita oikein urakalla. Muutenkin oli ihan työleiritunnelma kaikkien siivousten ja järjestelyjen kanssa. Nukkumaankin mentiin ihan liian aikaisin, kun muut mökkeilijät olivat lapsiperheen vanhemmat, jotka eivät jaksaneet valvoa. Ihan tuli ikävä viime vuoden juhannusvieraita, joiden kanssa juhlittiin juhannusta ankarasti myöhään yöhän!



Samassa veneessä ollaan Kuutar ja Hektikko meilläkin, mies ei oikein taida ymmärtää miten iso asia tämä lapsijuttu mulle oikein on. Tai sitten hän ei vaan tiedä miten mua lohduttaa, sillä kurjan mielen tullessa ei oikein mikään auta. Kesäkuun olen onnistunut olemaan hyvillä mielin ja liityin innoissani jopa Lapsettomien tuki ry:n jäseneksi ja sain jo kasan esittelitä yms...taitaa olla Simpukka-yhdistys nykyään nimeltään... mutta eilen tajusin, että kaikki kaverit, joiden luona olen kesälomalla kyläillyt ja jotka ovat käyneet meillä, ovat olleet " lapsellisia" . Siitähän se rienu sitten repesikin: onko jäljellä ketään tuttavapariskuntaa, joilla ei vielä olisi lapsia? Vaihtoehdot käy tosi vähiin ja luultavasti se toinenkin lapseton tuttavapari siirtyy siihen toiseen kastiin... Kylläpä nyt ahdistaa.



Onneksi aurinko kuitenkin paistaa ja miehelläni alkaa loma ihan kohta, jospa silloin tehtäis jotain mukavaa yhdessä ja saisin taas kiinni iloisesta itsestäni. Auringonpaistetta teille kaikille ja nähdään heinäkuun lopulla!



Miliko

Minäkin liityin Lapsettomien tuki ry:hyn, tosin vasta toissapäivänä hakemuksen netissä täytin, että vielä ei ole sitä maksettukaan.. " Innolla" odotan kyllä niitä esitteitä..



Olen parin vkn päästä menossa YTHS:n psykan juttusille. Oikeasti en saa enää mitään aikaiseksi, on vain niin hiivatun paha olla - olen sitten missä hyvänsä! En kyllä usko, että siitä jutustelusta nyt liiemmin apua on, etenkin jos psykalla ei itsellään ole tästä kokemusta, mutta jos nyt kuitenkin menisi, kun mahdollisuus on.



Minulla ei onneksi ole sellaista ongelmaa liiemmin, että koko lähipiirini raskautuisi - suurin osa kavereistani on jo vaihdevuodet tukevasti ylittäneitä =) Pari kaveria on sitten sellaisia, joilla lapsosia on.. Ja tietty miehen sisaruksilla on lapsia - onneksi ei tarvitse nähdä kuin maksimissaan kerran vuodessa. Kummityttöä nyt vähän useammin, mutta uskon, etten jaksa hänen 4-vuotissynttäreille elokuussa mennä, kun on hormonit IVF:ää varten juuri menossa =( Hänen äitinsä (mieheni sisko) keksii kuitenkin taas ehdottaa, että mekin hankkisimme lapsia nuorena, kun vielä jaksaa - heh - mun mieshän on jo 36 eikä siis kovin nuori nytkään.. Tämä sisko kun tuli pillereistä huolimatta raskaaksi ulkomailla töissä ollessaan =(

Mutta kaikkien vastaantulevien masut ja pikkuvauvat ottavat niin koville, ettei hyvä tosikaan!

Ja nyt on kyllä sen yhden kaverini vauva syntymässä ihan näinä päivinä =( Kutsu jo kuuluikin, että ehdinkö moikkaamaan heitä.. Tiedä sitten, kumpaa mieluummin olisin katsellut sitä mahaa vai vastasyntynyttä. Sanoin, että aika kiirusta pukkaa...



Ovulaatioaika taasen oli käsillä, kyllähän sitä hyödynnettyä tuli, vaikka tympii kyllä koko homma eikä ole minkäänlaista uskoa siihen luomutärppiin..



Toivon mukaan se IVF toisi onnen meille! Edelleenkin kyllä olen hyvin peloissani sen suhteen enkä kyllä kovin toiveikaskaan.. Muita vaihtoehtoja kun oikein ei sen jälkeen sitten ole. Vaikka miehelle oli lääkäri sanonut, ettei hänen masennuksestaan olisi adoptoinnille haittaa - uskon, ettei lääkäri vain tiennyt siitä. Eikä ehkä kuitenkaan innosta siihen rumbaan lähteäkään, vaikuttaa perin raastavalta hommalta nyt kun siitä on enemmän lueskellut...



Jepulis... Nyt on pakko yrittää lukea tenttiin ja saada jotain kotihommia aikaiseksi, ilta menee kuitenkin tuossa MM-jalista katsoessa =)



Mukavaa kesän jatkoa kaikille teille =) Ja pikaista onnistumista!

Heippa, ilmoittaudun jälleen kerran tulevaksi. Varmistan vielä lähempänä kun tiedän työvuorojani. Parin tunnin päästä lähden oman kullan luokse jopa 10 päiväksi ja samalla reissulla on meidän lääkäriaika joten toivottavasti mulla on paljon hyviä uutisia suomeen saavuttuani.



Mukavaa heinäkuun alkua kaikille.

heippistä!

Onpas ollut ihania ilmoja! Mielikin ihan virkistyy kun aurinko paistaa. Olen paljon nyppinyt pihaa ja lukenut kirjoja ulkosalla. Se pirun ikkuna on tosin vieläkin pesemättä...



Meillä ei oletettavastikaan mitään uutta vauva rintamalla kuulu. Paitsi että jostain syystä työkaverit on lähiaikoina oikein urakalla tiedustelleet että " koskas te hankitte lapsia" .



Ovulaatioaika loppui juuri. En kyllä havainnut minkänlaisia merkkejä että olisin ovuloinut. Tein pari ovistetiäkin joihin ei kahta viivaa ilmestynyt.



Mitenkä muiden kesä on sujunut?

Voi että osaa ottaa pattiin nuo jokakesäiset kesälaulurallatukset, mikä tää nyt on tää " kohta kesä voi alkaa..." vai miten se nyt menikään.



Muuten ihan hyvällä mielellä kesälomaa viettelen, ja miehen kanssa jotain reissua koitetaan saada aikaiseksi. Pihahommia täälläkin tehty, mutta ei ikkunoita pesty. Ihanat ilmat kyllä ollut, vaikka en niin helleihminen olekaan mutta kukapa näistä ei tykkäisi, istuskelen yleensä varjoissa (ja hiippailen varjoissa). Vauva-asia on jätetty nyt ihan tarkotuksella taka-alalle, vaikkakin mietittävää ja keskusteltavaakin on.



Lupiini, olet siis joutunut utelutulvan kohteeksi - no mulla ihan sama juttu ihan parin viime päivän aikana! Miehen sisko kysyi, ja sitten yksi vanha tuttavuus johon törmäsin Hämpillä - tuli mieleen, eikö ihmisillä ole muuta kysyttävää ja ihmeteltävää, se on oletus heti jos ihmiset menee naimisiin että kohtapa on vaimo maha pystyssä... Uskomattoman tahditonta tältä vanhalta tutultani, joka on vieläpä mieshenkilö, kysyä, että " No, missäs sun maha on?" voi herran pieksut! Oli jo toinen kerta samalta ihmiseltä, edellisen kerran kysyi samaa viime joulukuussa jossakin baarissa tavatessamme... hmph!



Lisää kuulumisia sitten kuun lopulla, kiva nähdä taas silloin!

Stockkan kahvila, la 29.7. klo 13.00 - kaikki mukaan ;)

Hellettä piisaa edelleen ja se on ihan kiva, paitsi että meidän nurmikko on kuin aavikko. En kyllä kastele sitä, sillä joutuisin seisomaan kasteluhommissa tunnin jos toisenkin, jotta siitä olisi mitään hyötyä! Tekniikan maaima vahvisti tätä mun käsitystä siitä, että nurmikko ei tarvi kastella, sillä se kyllä selviää... katotaan kuinka käy.



Nyt on takana ensimmäinen lääkkeetön/hormoniton kierto miesmuistiin. Aika on tuntunut tosi pitkältä, vaikka ei ole kulunut kuin kuukausi. Jännityksellä odottelin, miten pitkäksi kierto oikein voi venyä ja millaiseksi muutun " raittiina" ollessani. Ja tietysti elättelin toivoa, että raskauskin alkaisi ihan omin voimin, mutta eipä alkanut. Menkat alkoivat kuitenkin ja kierron pituuskin oli siedettävät 32 päivää! Mun keho taitaa toimia! Nyt on kp3 ja aloitin napsimaan clomeja. Muistan jonkun täällä keskusteluissa kertoneen ottavansa määrätyt 2 pilleriä niin, että yksi aamulla ja yksi illalla. Tähän asti olen ottanut molemmat aamulla, joten nyt kokeilen tuota aamuin-illoin-periaatetta.



Ensi maanantaina on ultra-aika Avalle ja jos hyvin käy, seuraava inssi saattaa olla perjantaina 21.7. Toivottavasti silloin, koska viikonloppu painaa ikävästi päälle. Nyt aion laittaa lääkärin ahtaalle ja kysellä perinpohjaisesti kaikki asiat muistilapun voimin. Esim. kuinka monta inssiä pitää/kannatta tehdä (seuraava olisi jo neljäs), ovatko clomit ohentaneet limakalvoa (eikö niin voi käydä ja jos on käynyt, niin mikä avuksi?), voiko inssin jälkeistä aikaa auttaa jollain lääkkeillä (mitä ne luget oikein on?) ja miten jatkossa. Eipä lääkäri osaa arvatakaan mikä häntä odottaa ;)



Nyt lähdetään pikamökkeilemään yhdeksi yöksi. Taidan ostaa muutaman lehden mukaan, jospa vaikka tutustuisin siihen upouuteen Plaza-nimiseen sisustuslehteen...



Miliko, odottelen yhä innolla tapaamista!

Heissan kaikki,

olen ollut reissussa, nyt taas pää mukana näissäkin asioissa - vaikkakin en kyllä yhtään kiellä, etteikö ole ollut mukavaa olla yhtään miettimättä vauvajuttuja, suorastaan mahtavaa! Käy jopa mielessä ajatus, onko ne sittenkään niin tarpeellisia, ne lapset... no niinpä niin, heti sitten mieli muuttuu...



Tapaamisiin siis la 29.7. klo 13, Stockan kahvilassa! Laitan tuntomerkkejäni sit myöhemmin, jos uusia, kuten Winterangel, on tulossa - lisää porukkaa mahtuu mukaan tokkiisa!