Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskovaiset ovat onnellisimpia
27.05.2019 |
Ranskalaisen tutkimuksen mukaan uskovaiset henkilöt ovat huomattavasti onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin sellaiset, joille uskonnolla ei ole mitään merkitystä.
Tutkimuksessa huomattiin, että ”Jumala auttaa” elämän karikoissa. Se toimii kuin pehmuste. Avioerot, sairaudet ja kuolema on helpompi kestää korkeamman voiman kanssa. Elämällä, sen hyvillä ja huonoilla puolilla, on enemmän merkitystä uskovaisille.
Tutkimuksen alkuperäinen lähtökohta ei ollut lainkaan uskonnollinen. Tarkoitus oli selvittää, miksi joissakin Euroopan maissa on kattavammat yhteiskunnan tarjoamat palvelut työttömille. Vastaus löytyi tutkijoiden suureksi hämmästykseksi uskonnosta. Niissä maissa, joissa on paljon uskovaisia – katolisia tai protestantteja – työttömät kärsivät henkisesti huomattavasti muita maita vähemmän.
Sama päti myös avioeroihin. Vaikka joissakin uskonnoissa avioeroa ei hyväksytä, pystyivät uskovaiset henkilöt suhtautumaan omaan avioeroonsa ei uskovaisia tyynemmin.
Tutkijoiden mukaan uskonto auttaa elämään nykyisyydessä, nauttimaan tästä päivästä, niistä pienistäkin iloista, joita arjessa kohdataan. Tutkimuksessa painotetaan myös kasvatusta. Uskovaisilla on yleensä erittäin vahva perheyksikkö ja tukea löytyy samalla tavalla ajattelevasta ystäväpiiristä. Lapsille opetetaan perinteisiä arvoja ja ihmisarvo on kiinni muusta kuin ulkoisista seikoista.
Tutkimuksella on myös vastustajansa. Heidän mielestään asioita ei voi yksinkertaistaa Jumalaan. Vastustajien mielestä kaikki ateistit eivät ole onnettomia ja ateisti, joka on onneton, ei pysty kääntämään ajatustaan päin vastaiseksi vain ollakseen onnellinen. Ja vastaavasti myös uskovaisissa henkilöissä on onnettomia ihmisiä.
Kommentit (225)
Varmaan juuri kaiikki onnnellisuus liiittyykin siihen sokeuteen. Nyt internet on tuonut tietoisuuuden ja suhteeelllisuuden läsnä ja monet nuoret sairastuneeet sen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ja siksipä ihminen loi jumalan.
Lapsetkin ovat tyytyväisempiä uskoessaan joulupukkiin, vaan kun se ei siitä totta silti tee.
Ateisti voi myös löytää rauhan ns. sen onnellisen iänkaikkisen elämän (kuolla rauhassa ja hyvällä mielin) ja olla "uskossa" siihen päänsisällä olevaan jumalaan, johon kaiketi vertauskuvallisesti jokaisessa uskonnossa aluksi viitattiin.
Rauha löytyy sinusta, amen.
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Yleistietoa.
Vierailija kirjoitti:
Oma empiirinen kokemus uskovaisena sanoo samaa. Syitä onnellisuuteen on monia. Tässä muutama:
Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Elämä on ihana lahja Luojalta
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita
Elämän jälkeen alkaa täydellisyys ja onni, jatkuu vielä paljon ihanampi kuin täällä parhaimmillaankaan
Helppohan se on sekulaarista hyvinvointivaltiosta käsin iloita, kuinka elämä on lahja ja Herra pitää huolta.
Vierailija kirjoitti:
Oma empiirinen kokemus uskovaisena sanoo samaa. Syitä onnellisuuteen on monia. Tässä muutama:
Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Elämä on ihana lahja Luojalta
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita
Elämän jälkeen alkaa täydellisyys ja onni, jatkuu vielä paljon ihanampi kuin täällä parhaimmillaankaan
Voi sitä haluta tehdä hyvin ja oikein muita ja itseään kohtaan ihan ilman uskontoakin. Oikeastaan uskonnoistahan suurimmat sodat ovat alkaneet.
Surullista ajatella että elämän jälkeen alkaisi onni, eli tämä olisi vain välivaihe, jolla pyritään saavuttamaan parempi elämä tämän päätyttyä. Voihan se tuoda turvaa jos ajattelee maailman olevan paha, mutta itse sanoisin, että mielummin hyväksyn sen hyvä ja pahan tässä todellisuudessa, kuin että odottaisin iänkaikkista elämää kuoleman jälkeen, jolloin voi alkaa nauttimaan elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Yleistietoa.
Onko ranskalaiset tutkimukset yleistietoa?
Vierailija kirjoitti:
Oma empiirinen kokemus uskovaisena sanoo samaa. Syitä onnellisuuteen on monia. Tässä muutama:
Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Elämä on ihana lahja Luojalta
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita
Elämän jälkeen alkaa täydellisyys ja onni, jatkuu vielä paljon ihanampi kuin täällä parhaimmillaankaan
"Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita"
Mikään näistä ei vaadi jumalaa tai uskontoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma empiirinen kokemus uskovaisena sanoo samaa. Syitä onnellisuuteen on monia. Tässä muutama:
Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Elämä on ihana lahja Luojalta
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita
Elämän jälkeen alkaa täydellisyys ja onni, jatkuu vielä paljon ihanampi kuin täällä parhaimmillaankaan
Voi sitä haluta tehdä hyvin ja oikein muita ja itseään kohtaan ihan ilman uskontoakin. Oikeastaan uskonnoistahan suurimmat sodat ovat alkaneet.
Surullista ajatella että elämän jälkeen alkaisi onni, eli tämä olisi vain välivaihe, jolla pyritään saavuttamaan parempi elämä tämän päätyttyä. Voihan se tuoda turvaa jos ajattelee maailman olevan paha, mutta itse sanoisin, että mielummin hyväksyn sen hyvä ja pahan tässä todellisuudessa, kuin että odottaisin iänkaikkista elämää kuoleman jälkeen, jolloin voi alkaa nauttimaan elämästä.
Herääkin kysymys, mitä on toiselle hyvin tekeminen? Usein tuntuu, että uskovainen lähtökohta on tehdä hyvin toiselle uskovaisen omista lähtökohdista ajatellen hyvänteonuhrin kannasta ja tuntemuksista riippumatta.
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen näkökulma:
Vähemmän uskonnolliset yhteiskunnat on onnellisempia. Kuten pohjoismaat. Tämä johtuu siitä, että maallistunut elämä on tehokkaampaa ja yhteiskunnat kehittyy nopeammin. Hyvinvoinnin kasvaessa myös ihmisten onnellisuus kasvaa. Sen takia suomalaiset on onnellisempia kuin vaikka kenialaiset. Vaikka suomalaisten uskovaisuus on suorastaan romahtanut samaan aikaan kun onnellisuus on kasvanut ennätyslukemiin.
Samaan aikaan yhä edelleen suomen sisällä uskonnolliset ihmiset on keskimäärin onnellisempia kuin suomalaiset muuten keskimäärin.
Miltä kuulostaa?
Pohjoismaiden hyvinvointi pohjaa terveeseen kristinuskoon, eli jonkun tutkimuksen mukaan luterilaiset on onnellisempia kuin esim. katoliset. Rahallinen hyvinvointi kyllä nostaa onnellisuutta, mutta vain tiettyyn pisteeseen, ja se piste taitaa olla ohitettu keskivertosuomalaisen kohdalla ajat sitten.
MUTTA nythän suomalaistenkin onnellisuus on laskussa, ja sen näkee monesta asiasta ihan vain katsomallakin.
Minun teesi on, että mitä materialistisemmaksi maailmankatsomus menee, sen enempi yksinäisyys ja sen myötä onnettomuus lisääntyy. Uskovaisilla on usein tiiviit omat yhteisönsä, raamattupiirinsä ja kirkkokuoronsa ja kesäjuhlansa, ja se kaikki lisää onnellisuuden tunnetta.
Anna kun arvaan, tämän on hyvä juttu vain jos uskoo Jeesukseen? Vai onko hyvä juttu myös jos uskoo a-lkuiseen Jumalaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen näkökulma:
Vähemmän uskonnolliset yhteiskunnat on onnellisempia. Kuten pohjoismaat. Tämä johtuu siitä, että maallistunut elämä on tehokkaampaa ja yhteiskunnat kehittyy nopeammin. Hyvinvoinnin kasvaessa myös ihmisten onnellisuus kasvaa. Sen takia suomalaiset on onnellisempia kuin vaikka kenialaiset. Vaikka suomalaisten uskovaisuus on suorastaan romahtanut samaan aikaan kun onnellisuus on kasvanut ennätyslukemiin.
Samaan aikaan yhä edelleen suomen sisällä uskonnolliset ihmiset on keskimäärin onnellisempia kuin suomalaiset muuten keskimäärin.
Miltä kuulostaa?
No totta kai. Enää eivät poliitikot diktatoi sitä miten henkimaailmaa pitää tulkita. Auktoriteettiasema yleensä kiinnostaa ihmisiä, jotka eivät oikeasti ymmärrä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietitäänpä uskovaisia maita. Oikeasti uskovaisia, ei tapaluterilaista pohjolaa. Meillä olisi tarjolla sellaisia maaanpäällisiä paratiiseja kuin Uganda, Zimbabwe ja Kongo. Jos uskovaisuus tuo onnea, millaista tuolla olisikaan ilman?
Oletko koskaan nähnyt afrikkalaisia dokkareita, joissa köyhät ihmiset eivät yllätys yllätys näytäkään onnettomilta, vaan päinvastoin, tanssivat ja laulavat, eivät huoli huomisesta?
Meille raha on tärkeää ja luulemme että köyhät eivät voi olla onnellisia, mutta ainakin nuo dokumentit todistaa toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma empiirinen kokemus uskovaisena sanoo samaa. Syitä onnellisuuteen on monia. Tässä muutama:
Elämällä on tarkoitus ja se on merkityksellistä
Elämä on ihana lahja Luojalta
Luottamus siihen että sinusta pidetään huolta antaa turvaa ja rauhaa.
Haluat tehdä hyvin ja oikein itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, ja siitä myös seuraa positiivisia asioita
Elämän jälkeen alkaa täydellisyys ja onni, jatkuu vielä paljon ihanampi kuin täällä parhaimmillaankaan
Helppohan se on sekulaarista hyvinvointivaltiosta käsin iloita, kuinka elämä on lahja ja Herra pitää huolta.
Joo ja ei.
Monet ihan suomalaiset ei-uskovaiset kaverini käyttävät aika paljon aikaa ja vaivaa ja stressiä miettiessään, miten kasvattaa esim. osakesalkkuaan, pahan päivän varalle, ymmärräthän. Heillä on koko ajan pikkuinen epävarmuus takaraivossa, kun pitää pitää itsestään ja maallisesta mammonastaan niin paljon huolta.
Olen tietenkin kiitollinen siitä että asiat on minullakin hyvin täällä Suomessa, lottovoitto jnpp. Onni ei kuitenkaan liity vain siihen mammonaan, vaan enemmän se on rauhaa, pieniä henkilökohtaisia rukousvastauksia ja syvää luottamusta, että kävi miten kävi, tapahtuu Hänen tahtonsa.
Miten on mahdollista, että ihminen iloitsee elämästään köyhyydessä tai vaikka vankilassa? Koska Pyhä Henki lohduttaa, puolustaa ja antaa ilon <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Mihin käsitteisiin ateismi kokemuksesi mukaan kompastuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En epäile yhtään etteikö noin olisi. Itse kyllä elän mieluummin reaalimaailmassa enkä illuusiossa, vaikka välillä ankeaa olisikin.
Toisaalta uskonnollisuuteen liittyy monesti vastavoimana pelko ja ahdistus siitä, että millään ei olisi merkitystä ilman jumalaa ja kuolemakin pelottaisi jos ei "tietäisi" että paratiisi odottaa. Jotkut saattavat uskostaan huolimatta käydä läpi helvetinpelkoa. Minulla ei ateismista huolimatta ole mitään noista peloista, joten eläminen onnellisena on mahdollista ilman uskontoakin.
Osaatko määritellä "reaalimaailman"? Osaatko määritellä "illuusion"? Kysyn ihan vilpittömästi, koska kokemukseni mukaan ateismi kompastuu omiin käsitteisiinsä.
Mihin käsitteisiin ateismi kokemuksesi mukaan kompastuu?
Eli et siis osaa? Ateismi on käsittääkseni mihinkään yliluonnolliseen uskomattomuutta. Ongelmana vain on se, ettei ateisti osaa määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä ei.
Jos olet ateisti ja sinulla on hieman sosiaalidarwinistinen maailmankuva, niin sinun voi olla hieman vaikea nähdä positiviisia puolia siinä, että sinua esim. kiusattiin koulussa. (Vaikka ei sekään mahdotonta ole.) Jos näet siinä jonkun salaisen tarkoituksen, niin pääset siitä paljon helpommin yli. Lakkaat hokemasta loputtomasti itsellesi samaa tarinaa, siitä kuinka olet luuseri jne.
Eihän sinun ole mikään pakko olla mikään hihhuli, ellet tahdo. Mietit vaan mitä hyvää asiasta x seurasi. Ei ole monimutkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti kerrotaan "Ranskalaisen tutkimuksen mukaan" antamatta mitään lähdeviitettä tälle väitteelle.
Yleistietoa.
Onko ranskalaiset tutkimukset yleistietoa?
Tusinatutkimus.
Alue: Aihe vapaa
Tieto lisää tuskaa.
Mitä vähemmän sivistynyt ja älykäs ihminen on, sitä helpompi on olla onnellinen..