Aikuisiän ADHD

MItä lääkkeettömiä hoitoja on sitten? vai onko aina että lääkeet ensin

Jotain nepsy-terapiaa?  en tiedä tarkemmin, minulla riitti lääkkeet.

MInulla dg kuulemma rajoilla, ja miettivät että pitäskö kokeilla lääkettä.  Mutta sitä ennen vielä psykologin testit , toista kertaa, tuskin ne samat kuitenkaan.

Paljonko ne nepsy testit psykologilla maksaa?  + psykiatrit päälle

Hei ihmiset! Minulla ehdottomasti suurin haaste ei ole ollut hoito, lääkkeet, terapia tai kehittyminen vaan yhteiskuntaan pääseminen.

Kun se tulee työelämään ja opiskelumaailmaan niin se tuntuu olevan hyvin mustavalkoinen. Joko olet heti aikaansaava, ahkera ja opit samantien kaiken tai sitten jäät jalkoihin, ulkopuolelle ja jälkeen.

Kolmekymppisenä kuvittelin että maailma olisi muuttunut siitä kun minä olin peruskoulussa, väärässä olin. Olen täällä yrittänyt pikkuhiljaa hankkia osaamista ja taitoja erilaisista kursseista jotta pääsisin myöhemmin korkeakouluun.

Jos on vähänkin hidas etkä hahmota tai sisäistä heti kaikki uudet asiat ja tiedot niin äkkiä olet ihan pihalla :,(

Työ ja koulumaailmassa meidänlaisia ei tunnisteta. EDELLEENKÄÄN! Eikä meidän luovuus, erilaisuus ja erilaiset opiskelumenetelmät oteta huomioon.

Vaikee kehittyä ja edistyä kun yhteskunnassa olet sitten riittämätön.

 niin  mitä tapahtuu kun saa lääkkeet?  ahdistus kasvaa vai asiat lähtee meneen hyvin?

vai tajuaa että  kuinka ketulleen on menny koko aiempi elämä ja mitään ei voi tehdä

Ei se ADHD oireile kaikilla samanlailla. Minulla suvussa molemmilla ADHD tai toisella voi olla jopa ADD mutta koska molemmilla on tuo niin tiedän että se periytyy. Toisella vanhemmista sitä ei ole diagnosoitu mutta sen näkee kilometrien päähän ettei pysy paikoillaan. Toisella niin paha että mikään ei onnistu oikein keskittymistä vaativissa tehtävissä. Oireita itselläni kynsien pureskelu, kokoajan tehtävä jotain järkevää, tekemättömyys ahdistaa, vaikea noudattaa käskyjä, myöhästely, unohtelu(mm. Herätyskello), hyppii asioista toiseen, tarkka, saattaa asioissa kertoa suurpiirteisesti, vastaa kysymykseen liian laajasti, puhuu paljon antamatta suunvuoroa, ajatukset seilaa muualla.... tuossa yleisimpiä. Vaikeinta on yrittää tulla toimeen noilla ominaisuuksilla sellaisen ihmisen kanssa joka yrittää muuttaa sinua koska ei tiedä että ne ovat peruja geeneistä. 👀

kuka tuossa sopeutumisessa auttaa ? vai onko se vaan pillerit kouraan diagnoosin jölkeen ja kotiin?

Onko kenelläkään addilla kokemusta Brintellix masennuslääkkeestä? Olen syönyt Venlafaksiinia ja lisäksi on add lääkitys. Tätä Brintellixiä nyt harkitaan Venlafaxinin tilalle. En ole syvästi masentunut vaan kuvaisin itseäni ajoittain ahdistuneeksi. Ahdistuksen aiheuttaa trauma. Add: ta lääkitään add lääkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

MInulla dg kuulemma rajoilla, ja miettivät että pitäskö kokeilla lääkettä.  Mutta sitä ennen vielä psykologin testit , toista kertaa, tuskin ne samat kuitenkaan.

Mitä tarkoittaa rajoilla? Eikö dg-kriteeristö täyty testeissä?

Varmaan lääkekokeilulla halutaan varmistaa diagnoosi, eihän ne koskaan ole 100% varmoja.

Esim. ei voi kaikkea muistaa lapsuudesta.

MInulla oli ns . selvä diagnoosi  ,mutta silti sano  psykiatri että tämä on se viimene niitti diagnoosille ku kirjotti ekan lääkkeen kokeiluun

Vierailija kirjoitti:

diagnoosin toki saa, mutta saako b-lausuntoa kelan  lääke- korvausta varten, se on se asian ydin.

Eli uskaltaako lekuri kirjottaa lausunnon kelalle ilman mustaa valkosella-todistetta että oireet on ollu jo lapsena.

Ja on vissii joku lääke mihin ei tartte edes tuota lausuntoa ?

B-lausuntoa ei ole Concertaan tarvinnut enää vuosikausiin. Ainoastaan deksamfetamiiniin (Elvanse) taitaa sellaisen tarvita, mutta jotta siihen päädytään pitää ensin käydä useampi metyylifenidaattilääke (Concerta, Medikinet ym) läpi, ja ehkä jotain muutakin. Eli ei tarvitse B-lausuntoa kuin erikoistapauksissa. 

Onko kukaan laskenu huvikseen että montako käyntiä vaati että tuli tuomio ?

MIten rakentaa normaali elämä lääkityksen kanssa? vai muuttuuko elämä edes niin paljoa

Vierailija kirjoitti:

MIten rakentaa normaali elämä lääkityksen kanssa? vai muuttuuko elämä edes niin paljoa

Riippuu tietysti siitä millaista elämäsi on nyt ilman lääkitystä. Minulla elämä muuttui niin, että yhtäkkiä tulikin lisää aikaa, kun kaikki aika ei mennyt turhaan säätämiseen. Lääkkeen vaikutus ei kestä koko päivää, eli jos  aamulla otat lääkkeen, illalla olet taas "omillasi".  Tässäkin toki on yksilöllistä vaihtelua.

Kaikista tärkeintä on rutiinit ja pysyä niissä rutiineissa, vaikka me addit yleensä ei tykätä mistään rutiineista ja toistoista, minulle tuli tehtäväksi addi koutsilta heti alkuun opetella elämään niin, että nousen joka aamu samaan aikaan ja menen nukkumaan joka ilta samaan aikaan . Se varmaan tulee monelle opittavaksi ja kun kokeilee tarpeeksi pitkääntajuaa, että rutiinit tosiaan auttaa. Itse en osaa vieläkään käyttää kalenteria ja koitan keksiä omaa tapaa pitää asiat kalenterointuna. Toistaiseksi elän siten etten mielelläni sovi mitään aikaan tai päivään sidottua, vain pakolliset ja välttämättömät.

Miten työt/opiskelut, ja miten työkkäri asian ottaa jos kertoo ?  onko heillä ohjausta asian suhteen

Ei ehkä kuulu tähän ketjuun, mutta jos jollakin on ADD niin  miten se ilmenee ja tavallaan miten se vaikuttaa elämään? Mietin vaan, että onkohan minulla se.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä kuulu tähän ketjuun, mutta jos jollakin on ADD niin  miten se ilmenee ja tavallaan miten se vaikuttaa elämään? Mietin vaan, että onkohan minulla se.

>Se vaikuttaa ihan kaikkeen,koko elämän ajan. Toisilla enemmän toisilla vähemmän.

Mutta menis koko ilta jos naputtelis kattavan vastauksen.  kannattaa ihan googlella alottaa  ,löytyy paljon tietoa. Tai lue tämä ketju läpi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä kuulu tähän ketjuun, mutta jos jollakin on ADD niin  miten se ilmenee ja tavallaan miten se vaikuttaa elämään? Mietin vaan, että onkohan minulla se.

MInulta se tuhos opiskelut,seurustelusuhteet,työsuhteet.