Aikuisiän ADHD

Ns. Vanhaliiton piripäät käyttäisivät ainoastaan attentinejä jos on tarjolla koska tuolloin tietävät aineen koostumuksen ja vahvuuden täysin ja voivat huoletta sitä käyttämään.

Sekä attentinin tasainen vaikutus ilman katupirin paskoja oloja mitkä katupiristä tulee vaikutuksen loputtua,

attentinineistä ei "paskoja" oloja tule.

Koska nuo "paskat" olot johtuvat pääasiassa levoamfesta sekä jatkeainesta .

Sekä katuamfessa on monet terveydelliset haitat vaarana.

Katuamfessa haju tulee asetonista joka on jätetty valmistusprosessissa , koska olisi liian työläs ja lisäisi kuluja asetonin hajun poistaminen

Näin jää isompi kate kun asetoni hajun poisto vaihe ohitetaan.

Atte reseptiä erikoislääkärit varoen kirjoittaa sen väärinkäyttö potentiaalin vuoksi,

sekä että siihen päädytään lääkinnällisesti on syynä useimmiten adhd:n äärimmäinen muoto johon ei vastetta ole tullut muilla hoidettavilla lääkkeillä.

Deksamfetamiinia käyttivät esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjät pitkillä pommitus- ja tiedustelulennoilla. Samaan valmisteeseen turvautuivat myös Apollo-astronautit kuulennoilla,

sekä muukalaislegioonan sotilaat

Vertailuksi vaikka 10 mg attentin on 0.01,

Ja ne ketkä kehuu katupiris että on "priimaa" että 0.1-0.2 vedot kolisee, niin se on silloin kaukana priimasta ja tyyliin 10kertaa jatkettu alusta.

Kun 10mg attentinei tarvii sen 10-20kpl että olis sen 0.1-0.2 (100mg-200mg).

Ateissa riittää se 10-20 mg hyvin kun aloittaa.

Itse olen varma että oireeni johtuvat ADHD:sta. Lääkäri sen sijaan on sitä mieltä  että minulla on vakava lapsuudessa alkanut PTSD. Kuinka olette vakuuttaneet lääkärin et pitäis saada napit? Lääkäri sanoi, ettei määrää ADHD lääkkeitä, koska olen kuulemma liian itsetuhoinen ja käytän kannabista.

Tykätkää jos kärsitte myös kroonisesta migreenistä. Asian yhteys kiinnostaa kovasti.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen varma että oireeni johtuvat ADHD:sta. Lääkäri sen sijaan on sitä mieltä  että minulla on vakava lapsuudessa alkanut PTSD. Kuinka olette vakuuttaneet lääkärin et pitäis saada napit? Lääkäri sanoi, ettei määrää ADHD lääkkeitä, koska olen kuulemma liian itsetuhoinen ja käytän kannabista.

Millaisia oireita sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen varma että oireeni johtuvat ADHD:sta. Lääkäri sen sijaan on sitä mieltä  että minulla on vakava lapsuudessa alkanut PTSD. Kuinka olette vakuuttaneet lääkärin et pitäis saada napit? Lääkäri sanoi, ettei määrää ADHD lääkkeitä, koska olen kuulemma liian itsetuhoinen ja käytän kannabista.

Outoa koska ihmisellä voi olla sekä adhd että ptsd. Minulla on adhd ja sairastuin traumaperäiseen stressihäiriöön vasta myöhemmin jouduttuani väkivallan uhriksi.

Vierailija kirjoitti:

Ns. Vanhaliiton piripäät käyttäisivät ainoastaan attentinejä jos on tarjolla koska tuolloin tietävät aineen koostumuksen ja vahvuuden täysin ja voivat huoletta sitä käyttämään.

Sekä attentinin tasainen vaikutus ilman katupirin paskoja oloja mitkä katupiristä tulee vaikutuksen loputtua,

attentinineistä ei "paskoja" oloja tule.

Koska nuo "paskat" olot johtuvat pääasiassa levoamfesta sekä jatkeainesta .

Sekä katuamfessa on monet terveydelliset haitat vaarana.

Katuamfessa haju tulee asetonista joka on jätetty valmistusprosessissa , koska olisi liian työläs ja lisäisi kuluja asetonin hajun poistaminen

Näin jää isompi kate kun asetoni hajun poisto vaihe ohitetaan.

Atte reseptiä erikoislääkärit varoen kirjoittaa sen väärinkäyttö potentiaalin vuoksi,

sekä että siihen päädytään lääkinnällisesti on syynä useimmiten adhd:n äärimmäinen muoto johon ei vastetta ole tullut muilla hoidettavilla lääkkeillä.

Deksamfetamiinia käyttivät esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjät pitkillä pommitus- ja tiedustelulennoilla. Samaan valmisteeseen turvautuivat myös Apollo-astronautit kuulennoilla,

sekä muukalaislegioonan sotilaat

Vertailuksi vaikka 10 mg attentin on 0.01,

Ja ne ketkä kehuu katupiris että on "priimaa" että 0.1-0.2 vedot kolisee, niin se on silloin kaukana priimasta ja tyyliin 10kertaa jatkettu alusta.

Kun 10mg attentinei tarvii sen 10-20kpl että olis sen 0.1-0.2 (100mg-200mg).

Ateissa riittää se 10-20 mg hyvin kun aloittaa.

Mitä että 10-20 kpl attentin 10 mg?!?

Mun annostus on 4kpl × 10mg päivässä ja pidän välipäiviä.

Vierailija kirjoitti:

Ns. Vanhaliiton piripäät käyttäisivät ainoastaan attentinejä jos on tarjolla koska tuolloin tietävät aineen koostumuksen ja vahvuuden täysin ja voivat huoletta sitä käyttämään.

Sekä attentinin tasainen vaikutus ilman katupirin paskoja oloja mitkä katupiristä tulee vaikutuksen loputtua,

attentinineistä ei "paskoja" oloja tule.

Koska nuo "paskat" olot johtuvat pääasiassa levoamfesta sekä jatkeainesta .

Sekä katuamfessa on monet terveydelliset haitat vaarana.

Katuamfessa haju tulee asetonista joka on jätetty valmistusprosessissa , koska olisi liian työläs ja lisäisi kuluja asetonin hajun poistaminen

Näin jää isompi kate kun asetoni hajun poisto vaihe ohitetaan.

Atte reseptiä erikoislääkärit varoen kirjoittaa sen väärinkäyttö potentiaalin vuoksi,

sekä että siihen päädytään lääkinnällisesti on syynä useimmiten adhd:n äärimmäinen muoto johon ei vastetta ole tullut muilla hoidettavilla lääkkeillä.

Deksamfetamiinia käyttivät esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjät pitkillä pommitus- ja tiedustelulennoilla. Samaan valmisteeseen turvautuivat myös Apollo-astronautit kuulennoilla,

sekä muukalaislegioonan sotilaat

Vertailuksi vaikka 10 mg attentin on 0.01,

Ja ne ketkä kehuu katupiris että on "priimaa" että 0.1-0.2 vedot kolisee, niin se on silloin kaukana priimasta ja tyyliin 10kertaa jatkettu alusta.

Kun 10mg attentinei tarvii sen 10-20kpl että olis sen 0.1-0.2 (100mg-200mg).

Ateissa riittää se 10-20 mg hyvin kun aloittaa.

Attentin on kuitenkin adhd lääke ja osalla se auttaa ilman muita sivuvaikutuksia. Esimerkiksi ahdistukseen taipuvaiselle conserta/ritalin/medikinet voi pahentaa oloa ja masennusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ns. Vanhaliiton piripäät käyttäisivät ainoastaan attentinejä jos on tarjolla koska tuolloin tietävät aineen koostumuksen ja vahvuuden täysin ja voivat huoletta sitä käyttämään.

Sekä attentinin tasainen vaikutus ilman katupirin paskoja oloja mitkä katupiristä tulee vaikutuksen loputtua,

attentinineistä ei "paskoja" oloja tule.

Koska nuo "paskat" olot johtuvat pääasiassa levoamfesta sekä jatkeainesta .

Sekä katuamfessa on monet terveydelliset haitat vaarana.

Katuamfessa haju tulee asetonista joka on jätetty valmistusprosessissa , koska olisi liian työläs ja lisäisi kuluja asetonin hajun poistaminen

Näin jää isompi kate kun asetoni hajun poisto vaihe ohitetaan.

Atte reseptiä erikoislääkärit varoen kirjoittaa sen väärinkäyttö potentiaalin vuoksi,

sekä että siihen päädytään lääkinnällisesti on syynä useimmiten adhd:n äärimmäinen muoto johon ei vastetta ole tullut muilla hoidettavilla lääkkeillä.

Deksamfetamiinia käyttivät esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjät pitkillä pommitus- ja tiedustelulennoilla. Samaan valmisteeseen turvautuivat myös Apollo-astronautit kuulennoilla,

sekä muukalaislegioonan sotilaat

Vertailuksi vaikka 10 mg attentin on 0.01,

Ja ne ketkä kehuu katupiris että on "priimaa" että 0.1-0.2 vedot kolisee, niin se on silloin kaukana priimasta ja tyyliin 10kertaa jatkettu alusta.

Kun 10mg attentinei tarvii sen 10-20kpl että olis sen 0.1-0.2 (100mg-200mg).

Ateissa riittää se 10-20 mg hyvin kun aloittaa.

Attentin on kuitenkin adhd lääke ja osalla se auttaa ilman muita sivuvaikutuksia. Esimerkiksi ahdistukseen taipuvaiselle conserta/ritalin/medikinet voi pahentaa oloa ja masennusta.

Kiinnostaisi Concertan vaikutus ahdistukseen ja masennukseen. Minulla on ahdistusta ja masennusta ennestään, ja tuntuu että ne ovat vaikeutena nyt Concertan aikana. Etenkin ahdistus on hyvin voimakasta. En tiedä, johtuuko lääkkeestä.

Minun kohdalla concerta ok, mutta jos nukkunut huonosti ja stressannut taas jotain, niin silloin se lisää vaan ahdistusta ja tuntuu ettei vaikuta millään tavalla päivään.

Ja parempi silloin pysyä kahvista erossa, ainaki yrittää.

Joskus taas hyvin nukutun yön jälkeen tuntuu että se vie viimesetkin ahdistuksen rippeet pois mielestä .

Vierailija kirjoitti:

Minun kohdalla concerta ok, mutta jos nukkunut huonosti ja stressannut taas jotain, niin silloin se lisää vaan ahdistusta ja tuntuu ettei vaikuta millään tavalla päivään.

Ja parempi silloin pysyä kahvista erossa, ainaki yrittää.

Joskus taas hyvin nukutun yön jälkeen tuntuu että se vie viimesetkin ahdistuksen rippeet pois mielestä .

Vähän tähän liittyen: onko kellään muulla kokemusta, että joku tietyntyyppinen vakioannos ei oikein toimi/tarvitsisi "erilaisen olotilan" /nukkumisasteen päivinä hieman eri annoksen? Tällä hetkellä minulla concerta 54 mg, ja useimpina päivinä toimii, mutta joskus tuntuu liialliselta annokselta. Onko teillä muilla niin, että on sitten määrättynä kuitenkin vain yhden tietyn milligramman resepti?

Voi olla esim xx-määrä aamulla ja x päivällä.

Tai pitkävaikutteinen aamulla ja lyhytvaikutteinen tarvittaessa myöhemmin.

Joskus jostain syystä nähnyt että 3x lyhytvaikutteinen,mutta kait lääkäri tietää onko järkeä .

Minulla itsellä on aamulla puolet ,päivällä puolet. Concerta, koska minulla se vaikutus on aikalailla 7-8h vain.

Onko kellään muulla tällaista: concerta auttaa muutaman tunnin hyvin, mutta sitten suunnaton väsymys ja ei saa samana päivänä enää mitään tehtyä. Väärä annos?

OIisko se liian pieni annos?  en osaa sanoa sen kummempaa.

Vai onko unettomuutta alla ?

Vierailija kirjoitti:

Vertailuksi vaikka 10 mg attentin on 0.01,

Ja ne ketkä kehuu katupiris että on "priimaa" että 0.1-0.2 vedot kolisee, niin se on silloin kaukana priimasta ja tyyliin 10kertaa jatkettu alusta.

Kun 10mg attentinei tarvii sen 10-20kpl että olis sen 0.1-0.2 (100mg-200mg).

Ateissa riittää se 10-20 mg hyvin kun aloittaa.

Höpö höpö (osittain). Ensinnäkin deksamfetamiini on jonkin verran levoamfea potentimpaa, eli puhtaan raseemisen amfetamiinin annostus on hitusen korkeampi kuin puhtaan dex.

Toiseksi piriveturin toleranssi on päivittäisessä IV-käytössä nostettu kattoon. Se että "kolisee" korkeilla toleilla viihdeannoksena on hieman eri kuin se, mikä määrä tuottaa jonkun vaikutuksen.

Jos puhdasta piriä on polkaistu kerran ja 0,1-0,2 toimii, siinä on 50-100mg sitä itseään. Ei viihdekäyttäjälle 10-20mg "kolise" - kuten itse sanoit, se on ok annos kun aloittaa.

Kerran polkaistu eli noin 50% amfe on katupiriksi aivan todella priimaa, ja jos kokeneella käyttäjällä 0,1-0,2 kolisee kunnolla niin se on aika vahvaa. Kyllä sitä puhdasta viihdekäytössä annostellaan ainakin se 40-50mg ja monet enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri sanoi ettei ole mitään ongelmaa koska on AMK käyty läpi kuitenkin.

Jos sitte yksityiselle menis , ja jos ne sattus vähä kuunteleen enemmän kuin 5min.

Koko elämä sekasin mutta koulussa helposti tentit läpi.

Edelleen on valitettavan yleistä lääkäreiden keskuudessa, että ajatellaan koulumenestyksen poissulkevan ADHD:n.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen varma että oireeni johtuvat ADHD:sta. Lääkäri sen sijaan on sitä mieltä  että minulla on vakava lapsuudessa alkanut PTSD. Kuinka olette vakuuttaneet lääkärin et pitäis saada napit? Lääkäri sanoi, ettei määrää ADHD lääkkeitä, koska olen kuulemma liian itsetuhoinen ja käytän kannabista.

Outoa koska ihmisellä voi olla sekä adhd että ptsd. Minulla on adhd ja sairastuin traumaperäiseen stressihäiriöön vasta myöhemmin jouduttuani väkivallan uhriksi.

Näillä kahdella sairaudella ei tosiaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa, aivan eri syntymekanismit. Vähän samaa kun lääkäri teksi erotusdiagnostiikkaa ja sanoisi että astmaatikolla ei voi olla keuhkoahtaumatautia samaan aikaan. (facepalm)

Vierailija kirjoitti:

puhuttaessa "amfetamiinista" sillä tarkoitetaan alfa-metyyli-fenetyyliamiinia, eikä esim. metamfetamiinia joka on kymmen kertaa voimakkaampaa tai vaikka MDMA:ta (jotka ovat myös eräänlaisia amfeja).

katu amfetamiinin oletetaan olevan joko 50:50 raseeminen seos plus kaikki jatkeaineet joita kymmenien käsien kautta jatkettu maximoidakseen voitto marginaalin,

jatkeina amfessa on mm.

panimosokeri,malto,talkki,mielialalääkket, nuhalääkkeet jotka sisältävät efedriiniä joka lyö hikeä pintaa,

Sekä nykyään jotkun vastuuttomat voivat muuntohuumeilla rikastuttaa koska voittomarginaali kasvaa mutta käyttäjille se voi olla kohtalokasta.

katuamfe ei ikinä ole lähelläkään puhdasta

dekstroamfetamiinia tai levoamfetamiinia,

ne ovat saman aineen eli isomeerit.

puhuttaessa amfetamiinistä sisältää se sekä levoa että dekstroa.

L(evo)-amfetamiini vaikuttaa enemmän periferaaliseen hermostoon eli ns. ulkoiseen hermostoon, eli antaa mahdollisesti epämiellyttäviä sydämen tykytyksiä,hikoilu jne,

Missä taas (Deks)-amfe puolestaan keskittyy vaikuttamaan keskushermostoon,

ja on näin ollen euforisempi.

D(eks)-amfetamiini stimuloi enemmän keskushermostoa ja on siten euforinen. D(eks)-amfetamiini antaa puhtaamman, kliinimmän fokuksen vähemmällä ääreishermoston stimulaatiolla, mikä tekee siitä funktionaalisemman - fyysiset sivuvaikutukset eivät häiritse.

L(evo)Amfetamiinin ääreishermoston stimulaation koketaan epämiellyttäväksi.

L(evo)-Amfetamiini ei niinkään ole euforisoiva vaan enemmänkin piriste,

L(evo)-amfetamiini aiheuttaa rajummat sivuvaikutukset, ja huonomman hyödyn eikä sillä ole euforisoivaa vaikutusta.

Laittomasti valmistettu amfetamiini lähes aina sisältää sekä levo- että dekstroamfetamiiniä +jatkeaineita.

puhuttaessa apteekin "piristä" on monilla harha käsite että se on jotain kakkosluokan amfea, tai sekaavat sen adhd lääkkeenä käytettäviin metyylifendinaatteihin,

päinvastoin apteekissa myytävä attentin

on puhdasta

Ainoa täysin puhdas amfetamiini joka on saatavilla apteekista on Attentin,

Tosin elvansekin on mutta muotona on

lisdeksamfetamiini joka on dimesylaattisuolana.

Lisdeksamfetamiini on deksamfetamiinin ja L-lysiini-aminohapon muodostama amidi (aihiolääke), joka hajoaa aktiiviseksi deksamfetamiiniksi suoliston ja haiman hydrolaasientsyymien vaikutuksesta.

Koska lisdeksamfetamiini muuttuu vaikuttavaksi deksamfetamiiniksi vasta elimistössä, sekä se ei liukene veteen toisin niin sen väärinkäytön mahdollisuus on vähäinen.

Metyylifendinaatteja ovat mm.concerta ja medikinet jotka taasen eivät ole millään lailla amfetamiiniä, joista tosin voisi ehkä ymmärtää tuon käsitteen "apteekin amfe"

Taasen Attentin on 100% puhdasta D(eks)-amfetamiinisulfaattia jonka ovat valmistaneet lääkeyhtiöiden laboratorio työntekijät ja näin ollen laatu on takuulla ykkösluokkaa, eikä vastaavaa ole rahalla saatavilla katutasolla.

kun toisin kaduilla olevat ovat laittomasti valmistettuja joidenkin rikollisjärjestöjen kouluttamattomien "kokkien" aikaansaannoksia.

monesti kun se saavuttaa suomen maaperän on se ensin kulkeutunut jonkun velkavankeudessa elävän muulin peräsuolessa maahan.

sulffaatti tarkoittaa sulffaattisuolaa jossa amfetamiini on, eli sen voi niellä, nuuskata

käyttää injektioiden,

Toisin kun elvansen kohdalla attentin liukenee veteen ja on näin ollen injektoitavissa.

Voisko näitä huumehifistely laittaa johonkin toiseen ketjuun? tai pitää ihan omana tietonaan. Ylipäätään adhd-lääkitystä käyttävät kärsivät välillä esimerkiksi apteekista lääkkeitä hakiessaan juuri piripäälle suunnatuista katseista tai kommenteista, niin tuollaiset jutut ei nyt ainakaan helpota tuosta leimasta eroon pääsyä.

Toisekseen, lääkkeiden aineenvaihdunta on aina yksilöllistä, ja jokaisella jossain määrin erilaista. Lisäksi luonnollisesti lääkkeiden ristikkäiset vaikutukset ja alla olevat häiriöt, sairaudet tai geeniperimä vaikuttaa. Eli ihan turhaa jossain palstalle spekuloida miten mikäkin vaikuttaa, kun kuitenkaan tämä ei ole kiveen kirjoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä  muilla muita diagnooseja tämän lisäksi ?

Unettomuus minulla ja siihen ei meinaa löytyä mitään, concertalla hoituu adhd.

Vierailija kirjoitti:

Mitä liitännäissairauksia sinulla on?

https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/terveydenhuol…

”Eri tutkimusten mukaan noin 50-90%:lla adhd-oireisista on jokin liitännäissairaus. Lapsilla ja nuorilla tavanomaisia liitännäisongelmia ovat erilaiset hieno- ja karkeamotoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmat, puheen ja kielen kehityksen häiriöt, erityiset oppimisvaikeudet, sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet, tic-oireet, unihäiriöt, masentuneisuus, ahdistuneisuus, uhmakkuus- ja käytöshäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö.

Iän myötä päihteiden käyttö voi olla runsaampaa ja päihderiippuvuuden kehittyminen on selvästi yleisempää, kuin ei adhd-oireisilla.

Nuorilla ja aikuisilla korostuu ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Adhd ennustaa myös suurempaa riskiä epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymiseen.”

Mulla ahdistuneisuus, masennus, uupumus, unihäiriöt ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat.

Aika samat setit. Toisaalta olen nyt vasta päässyt arvioon jossa selvitettäisiin nepsyhäiriön mahdollisuus. Aiemmin on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus, masennus, ptsd, epäilty kaksisuuntaista, piirteitä persoonallisuushäiriöistä epävakaa, depressiivinen, estynyt. Dissosiaatiohäiriökin lukee jossain paperissa. Unihäiriöt aina pistetty masennuksen piikkiin eikä niistä ole erillistä diagnoosia, mutta mulla on ollut niitä eri tavoin oireilevana ihan lapsesta saakka oli masennusjakso päällä tai ei.

Nyt sitten selvitellään onko näitä kaikkia vai mikä osa niistä mahdollisesti selittyy nepsyllä ja mitkä jää liitännäisinä todettaviksi.

Vielä vaikeampaa on tietää, että missä on muna ja missä kana. Kirjallisuudessa käydään jatkuvaa dialogia siitä, mikä tilastollisesti adhd-potilailla esiintyvistä häiriöistä on seurausta siitä, että adhd vaikeuttaa ns. normaalia elämään ja mikä kulkisi sitten elamankulusta riippumatta adhd:n mukana. Se kyllä tiedetään, että ns. high potential adhd-potilailla joilla on työt, puolisot, koulutukset ja raha-asiat jotakuinkin malliillaan, on vähemmän näitä liitännäisongelmia, vaikka adhd olisikin esim. keskivaikea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä  jokaisella psyk.hoitsulla joka TK:ssa , pitäs olla tietoa adhd-jutuista riittävästi.  Kokeile päästä sellaisen kans  jutteleen aluksi.

Itselläni homma kaatui alkuun ADHD:en erikoistuneen hoitajan arvioon. Monet psykiatrit eivät ole asiasta sen paremmin perillä. Varsinkin jos impulsiivisuus tai ulkoinen rauhattomuus ei ole ilmeistä, olet naispuolinen tai mukana on esimerkiksi asperger-tyyppistä oireilua. Jonkin persoonallisuushäiriö tai vaikka kaksisuuntaisdiagnoosin heittäminen on tällöin helpoin vaihtoehto.

Itselläni näkyy kannassa pari pelkkään hoitajan tekemään kyselyyn perustuvaa mainintaa persoonallisuushäiriöstä. Myös rajatilahäiriödiagnoosia on psykiatrin ja psykologin toimesta aiemmin yritetty tyrkyttää vaikka useimmat vaatimukset siihen eivät täyty ja itse esitin vahvoja todisteita ADHD epäilyistäni.

ADHD spesialisti kirjoitti sitten heti reseptin lyhyen juttelun jälkeen. Täysin arpapeliä.

Aiemmalla 16 vuotiaalla vaikuttaa aika selvältä tapaukselta mutta hyvät kouluarvosanat saattavat asiaa tuntematonta häiritä ja ongelmaa aletaan käsitellä ahdistuksena.

Vanhan polven (yli 30-v.) psykologit, hoitajat, psykiatrit ovat valitettavasti ulkona kuin lumiukko. He eivät ole saaneet mitään tietoa koko asiasta. En usko, että yliopistossa edelleenkään opetetaan kovin syvällisesti,

Parasta olisi, jos terveydenhoidon asiantuntija voisi aina osoittaa perehtyneisyytensä aukottomasti.

Suomessa vain hyvin harvalla on riittävää osaamista ja kokemusta - ei riitä, että on neuropsykologi tai psyk.sairaanhoitaja

Totta joka sana. T.Lääkäri jolla adhd

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä  muilla muita diagnooseja tämän lisäksi ?

Unettomuus minulla ja siihen ei meinaa löytyä mitään, concertalla hoituu adhd.

Vierailija kirjoitti:

Mitä liitännäissairauksia sinulla on?

https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/terveydenhuol…

”Eri tutkimusten mukaan noin 50-90%:lla adhd-oireisista on jokin liitännäissairaus. Lapsilla ja nuorilla tavanomaisia liitännäisongelmia ovat erilaiset hieno- ja karkeamotoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmat, puheen ja kielen kehityksen häiriöt, erityiset oppimisvaikeudet, sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet, tic-oireet, unihäiriöt, masentuneisuus, ahdistuneisuus, uhmakkuus- ja käytöshäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö.

Iän myötä päihteiden käyttö voi olla runsaampaa ja päihderiippuvuuden kehittyminen on selvästi yleisempää, kuin ei adhd-oireisilla.

Nuorilla ja aikuisilla korostuu ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Adhd ennustaa myös suurempaa riskiä epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymiseen.”

Mulla ahdistuneisuus, masennus, uupumus, unihäiriöt ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat.

Aika samat setit. Toisaalta olen nyt vasta päässyt arvioon jossa selvitettäisiin nepsyhäiriön mahdollisuus. Aiemmin on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus, masennus, ptsd, epäilty kaksisuuntaista, piirteitä persoonallisuushäiriöistä epävakaa, depressiivinen, estynyt. Dissosiaatiohäiriökin lukee jossain paperissa. Unihäiriöt aina pistetty masennuksen piikkiin eikä niistä ole erillistä diagnoosia, mutta mulla on ollut niitä eri tavoin oireilevana ihan lapsesta saakka oli masennusjakso päällä tai ei.

Nyt sitten selvitellään onko näitä kaikkia vai mikä osa niistä mahdollisesti selittyy nepsyllä ja mitkä jää liitännäisinä todettaviksi.

Vielä vaikeampaa on tietää, että missä on muna ja missä kana. Kirjallisuudessa käydään jatkuvaa dialogia siitä, mikä tilastollisesti adhd-potilailla esiintyvistä häiriöistä on seurausta siitä, että adhd vaikeuttaa ns. normaalia elämään ja mikä kulkisi sitten elamankulusta riippumatta adhd:n mukana. Se kyllä tiedetään, että ns. high potential adhd-potilailla joilla on työt, puolisot, koulutukset ja raha-asiat jotakuinkin malliillaan, on vähemmän näitä liitännäisongelmia, vaikka adhd olisikin esim. keskivaikea.

Totta kai on vähemmän liitännäisongelmia, koska ne johtuvat vahvasti adhd:n negatiivisista vaikutuksista elämään. Jos negatiivisia vaikutuksia ei synny, ei tietenkään myöskään liitännäisoireita.

Näihin vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi tuki ja muiden suhtautuminen mm. kotona ja koulussa. Myös perhetausta, onko vanhemmilla nepsyongelmaa ja kuinka he pärjäävät näiden kanssa. Saako henkilö apua tai kuinka suotuisat olosuhteet ovat häiriön kanssa pärjäämiselle. Epäonnistumiset ja ratkaisemattomat haasteet lisäävät muiden mielialahäiriöiden riskiä, kuten neuronormaaleillakin. Myös itsetunto vaikuttaa yksilön suoriutumiseen ja edeltävät seikat itsetuntoon. Elämä ei ole tyhjiö, jossa voidaan erottaa genetiikka, persoona, ympäristö ja näiden erilliset osavaikutukset elämään. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mikä on high potential adhd? Kompensoiva ympäristö, luonne vai äly? Ehkä näiden yhdistelmä.