Lue keskustelun säännöt.
Mulle on yhdestä miehestä tullut tosi voimakas tunne että hän on se oikea, oletteko te saaneet jotain tällasia jo ennen seurustelua?
26.05.2019 |
Ei olla mitään seksiin viittaavaakaan tehty ollenkaan mutta kaveriasteella ollaan ainakin. Jotenkin "tiedän" mihin tämä vie, pikkuhiljaa, mutta vie kuitenkin. On ollut ihmeellistä löytää joku joka on hyvin paljon itseni kaltainen. Meillä on pitkälti sama ajatusmaailma. Liekö se hyvä asia jos suhdetta ajattelee?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä orastava stalker.
Ei kun ollaan me tekemisissä miehen omasta tahdosta muutenkin, en seuraile häntä missään kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä olisi ikinä ruvennut kenenkään kanssa seurustelemaan ilman voimakasta tunnetta.
On tullut.
Ei se sitten ollut kuitenkaan se oikea vaan se väärä.
On se monella mennyt noin. Luota tunteeseen, mutta älä sinisilmäisesti.
En minä olisi kenenkään kanssa aloittanut seurustelemaan ilman voimakasta tunnetta. Enkä todellakaan harrastaisi seksiä. Niin se kuuluukin minusta olla. Ollaan kavereita ja jos oikeasti ihastutaan/rakastutaan, sitten aloitetaan seurustelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä orastava stalker.
Ei kun ollaan me tekemisissä miehen omasta tahdosta muutenkin, en seuraile häntä missään kuitenkaan.
Kyllä sekin aika vielä tulee. 😅
Vierailija kirjoitti:
En minä olisi kenenkään kanssa aloittanut seurustelemaan ilman voimakasta tunnetta. Enkä todellakaan harrastaisi seksiä. Niin se kuuluukin minusta olla. Ollaan kavereita ja jos oikeasti ihastutaan/rakastutaan, sitten aloitetaan seurustelu.
Niin kun aikaisemmin mulla on kokemusta vaan sellaisista että yhden illan juttu vaikka tuntemattomankin kanssa on vierähtänyt seurusteluksi. Eikä niistä ainakaan pidemmän päälle mitään tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä orastava stalker.
Ei kun ollaan me tekemisissä miehen omasta tahdosta muutenkin, en seuraile häntä missään kuitenkaan.
Kyllä sekin aika vielä tulee. 😅
No enpä usko kuitenkaan, ei sovi luonteelleni. Ihmeellisen varma olet tulkinnastasi, kokemuksestako puhut?
Mulle tuli yhdestä miehestä voimakas tunne, että sen pitäisi olla mun elämässä. Loppujen lopuksi tyyppi on ihan hirveä riesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan ainakin 500 pojan/ miehen kohdalla... Mulla on liian vahva mielikuvitus, rupean aivan liian helposti kuvittelemaan, miten hyvin juuri ME kaksi sovimme toisillemme. Kunnes tulee seuraava upea mulle sopiva miespuolinen ;)
Totuus on se, että aika näyttää. Nyt naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa ollaan tosi erilaisia, ehkä liikaakin, välillä tuntuu ettei ollenkaan sovita yhteen. Ja hänestäkin näin sieluni silmillä ennen seurustelua, miten hienosti sopisimme yhteen... Mutta läpi harmaan kiven, kolmattakymmenettä avioliittovuotta eletään.
On ollut tuo tunne ainakin 20 kertaa enkä enää usko siihen :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilapäinen mielenhäiriö se vaan on. Kyllä se ohi menee.
Tunteet tulee jostain alitajunnasta, sillä ei oo tekemistä todellisuuden kanssa.
Ei se että tuntee jotain, tee asiasta todellista. Mieti mitä paineita asetat kun kuvittelet jonkun olevan se oikea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä orastava stalker.
Ei kun ollaan me tekemisissä miehen omasta tahdosta muutenkin, en seuraile häntä missään kuitenkaan.
Niin se oli Cheekin velikin aluksi. Ja naisella varmasti samanlaiset tunteet ja enteet mutta ne veikin sitten raastupaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli jonkinasteinen päähän piinttymä, että tuon mä haluan. Tapailin muita, mutta ko.mies kummitteli koko ajan taustalla. Kun tilaisuus vihdoin tuli , en päästänyt irti eli minä ns.iskin miehen. Yhdessä kohta 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
On tullut.
Ei se sitten ollut kuitenkaan se oikea vaan se väärä.
Tämä. Yllättävän usein se oikea osoittautuukin vääräksi.
Mul on sama fiilis aina kun katon Hugh Grantin leffoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut.
Ei se sitten ollut kuitenkaan se oikea vaan se väärä.Tämä. Yllättävän usein se oikea osoittautuukin vääräksi.
Paljon useammin kun oikeaksi.
Mutta tuleppa ap vuodenpäästä kertomaan miten kävi. Jos enää muistat koko häiskää. Tai ainakaan haluat muistaa.
Oli juuri tuo tunne, hän oli siis alunperin kaverini. Ja hän ilmaisi romanttisia tunteita minua kohtaan ensin.. Minä olin hieman empivä ja kokoajan ystävyyys syveni ja syveni.
Lopulta olin täysin vakuuttunut että hän on minulle se oikea. Elämäni rakkaus. Kaikki ne pienet asiat joista olimme huolettomasti höpötelleet satoja tunteja, ne elivät minussa tulevaisuuden päättymättömänä rakkaustarinana.
Ja sitten me nopealla aikataululla muutimmekin yhteen ja minä rakastin jokaisella solullani, olin loppuun asti sitoutunut ihan kaikkeen mitä elämä ikinä vain meille tarjoaisikaan.
Ja sitten...täysin yllättäen ja vailla kunnollista selitystä, hän käveli ulos elämästäni karmeiden tekojen saattelemana. Minä vieläkin pitkään yritin ymmärtää ja säilyttää meistä edes sen maagisen yhteyden, ystävyyden koska hän oli se elämäni mies.
Mutta mikään ei onnistunut ja minä koin koko elämäni kipeimmän ja vaikeimman eron ja ajanjakson. Pohja katosi koko elämältä. En voinut edes kuvitella että voin niin syvän petoksen ja pettymyksen kokea. Vuosi meni siihen että pääsin edes polvilleni.
Nyt 5v myöhemmin olen opetellut ymmärtämään, että suhteen syvyys pääsi rakntumaan epäaidolle pohjalle juuri siksi, että siinä oli liiaksi kuvitelmaa vuosien ajan mukana. Me olimme ystäviä mutta viimeiset 2v kokoajan ”jotain enemmän” ja se latasi siihen kaikki mahdolliset fantasiat. Minä kuvittelin tuntevani hänet paremmin kuin todellisuudessa tunsin ja se perustui vain siihen ”latautuneeseen ystävyyteen”. Ja tietysti asiaa ei auttanut yhtään se, että tämä syvällinen mahtava mies osasi kertoa minulle miten minä olen aivan ainutlaatuinen hänen halunsa kohde, ajattelultani jotain niin hämmentävän mahtavaa jne muuta paskaa mikä sai minut uskomaan että hän arvostaa minua suuresti ihmisenä.
Nykyään kaikki hyvin: minulla on suoraselkäinen ja hyvä mies, joka on yhtä sitoutunut minuun kuin minä häneen ja yhteisiä, aivan mahtavia tulevaisuuden suunnitelmia. Vauvakin aluillaan❤️
Olen niin onnellinen että tuon elämäni romuttumisen jälkeen saan vielä kokea jotain näin ihanaa❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut.
Ei se sitten ollut kuitenkaan se oikea vaan se väärä.Tämä. Yllättävän usein se oikea osoittautuukin vääräksi.
Paljon useammin kun oikeaksi.
Mutta tuleppa ap vuodenpäästä kertomaan miten kävi. Jos enää muistat koko häiskää. Tai ainakaan haluat muistaa.
En näe syytä etten muistaisi tai haluaisi muistaa koska ollaan oltu kavereita jo sen verran pitkään. Ei tämä tunne ole yhdessä yössä herännyt.
Olet ehkä orastava stalker.