Kun toi haku on onneton niin aloitan uuden: mikä on sopiva rahasumma yo-lahjaksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kohtelette lapsia eriarvoisesti? Eikö naapurin lapsen yo-suoritus ole ihan yhtä hyvä ja hieno kuin oman kummilapsen?

Jos jonkun täysin tuntemattoman lapsi kuolee tänään Australiassa, se on varmasti tragedia, mutta en ota lentoa Australiaan ja lähde tukemaan häntä. Jos vaikka veljeni lapsi kuolisi, niin ottaisin töistä vapaata ja tukisin häntä. On sillä nyt eroa, että onko lähiomainen tai joku jolle sanotaan hei, kun tuiee vastaan, mutta et ole edes koskaan käynyt kylässä! Minullakin naapuri kutsui yo-juhliin vaikka en heillä ole koskaan muuten käynyt! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kohtelette lapsia eriarvoisesti? Eikö naapurin lapsen yo-suoritus ole ihan yhtä hyvä ja hieno kuin oman kummilapsen?

Kummilapsia on vain yksi, naapureilta olen saanut viisi kutsua ja ystäviltä neljä kutsua. Kaikissa paikoissa käyn nostamassa maljan ja haukkaan ehkä jotain suolasta. Jokainen saa Stockan lahjakortin, kummilapsen kortille laitan 100€, ystävien lapsille 40€, naapurien 30€. Näistä tulee yhteensä 410€.

Miksi olet päätynyt siihen, että kummilapsen suoritus on yli tuplat arvokkaampi kuin ystävien lasten suoritukset?

Koska hän on minulle läheinen ja rakas. Muita lapsia en hirveästi edes tunne vaan olen heidän vanhempiensa kanssa ystäviä.

Eli lapset, jotka välttyvät välittäviltä ja rakastavilta aikuisilta, joutuvat emotionaalisen kärsimyksen lisäksi kärsimään myös taloudellisesti. Eräänlainen matteusvaikutus?

Oletan, että ystävien ja naapureiden lapsilla on välittävät ja rakastavat vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. En usko, että koko maailma tarvitsee juuri minun rakkauttani.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kohtelette lapsia eriarvoisesti? Eikö naapurin lapsen yo-suoritus ole ihan yhtä hyvä ja hieno kuin oman kummilapsen?

Kummilapsia on vain yksi, naapureilta olen saanut viisi kutsua ja ystäviltä neljä kutsua. Kaikissa paikoissa käyn nostamassa maljan ja haukkaan ehkä jotain suolasta. Jokainen saa Stockan lahjakortin, kummilapsen kortille laitan 100€, ystävien lapsille 40€, naapurien 30€. Näistä tulee yhteensä 410€.

Miksi olet päätynyt siihen, että kummilapsen suoritus on yli tuplat arvokkaampi kuin ystävien lasten suoritukset?

Koska hän on minulle läheinen ja rakas. Muita lapsia en hirveästi edes tunne vaan olen heidän vanhempiensa kanssa ystäviä.

Eli lapset, jotka välttyvät välittäviltä ja rakastavilta aikuisilta, joutuvat emotionaalisen kärsimyksen lisäksi kärsimään myös taloudellisesti. Eräänlainen matteusvaikutus?

Oletan, että ystävien ja naapureiden lapsilla on välittävät ja rakastavat vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. En usko, että koko maailma tarvitsee juuri minun rakkauttani.

eri

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Olet siis sitä mieltä, että on sivistyneenpää antaa opiskelemaan lähtevälle nuorelle mielummin vaikka lasimaljakko, kuin rahaa, jota hän takuuvarmasti tulee tarvitsemaan jatkossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kohtelette lapsia eriarvoisesti? Eikö naapurin lapsen yo-suoritus ole ihan yhtä hyvä ja hieno kuin oman kummilapsen?

Kummilapsia on vain yksi, naapureilta olen saanut viisi kutsua ja ystäviltä neljä kutsua. Kaikissa paikoissa käyn nostamassa maljan ja haukkaan ehkä jotain suolasta. Jokainen saa Stockan lahjakortin, kummilapsen kortille laitan 100€, ystävien lapsille 40€, naapurien 30€. Näistä tulee yhteensä 410€.

Miksi olet päätynyt siihen, että kummilapsen suoritus on yli tuplat arvokkaampi kuin ystävien lasten suoritukset?

Ystävien lapsilla lienee omat kummit?

Eikä ne eri lahjakorttina saajat sitäpaitsi edes tiedä vertailla keskenään mitä juuri minä olen antanut, joten jos minä haluan antaa (läheiselle) kummilapselleni vaikka 500€ niin sittenpähän annan. Se ei ole osoitus siitä että heidän suorituksensa olisivat ero arvoisia vaan siitä että juuri hän on minulle tärkeä.

Ymmärrettävästi joku kaverin/naapurin lapsi on minulle vähemmän tärkeä - toivottavasti hänellekin on ihmisiä joille hän on tärkeä.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Olet siis sitä mieltä, että on sivistyneenpää antaa opiskelemaan lähtevälle nuorelle mielummin vaikka lasimaljakko, kuin rahaa, jota hän takuuvarmasti tulee tarvitsemaan jatkossa?

Jos rahaa haluaa, voi mennä töihin tai pyytää vanhemmiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kohtelette lapsia eriarvoisesti? Eikö naapurin lapsen yo-suoritus ole ihan yhtä hyvä ja hieno kuin oman kummilapsen?

Kummilapsia on vain yksi, naapureilta olen saanut viisi kutsua ja ystäviltä neljä kutsua. Kaikissa paikoissa käyn nostamassa maljan ja haukkaan ehkä jotain suolasta. Jokainen saa Stockan lahjakortin, kummilapsen kortille laitan 100€, ystävien lapsille 40€, naapurien 30€. Näistä tulee yhteensä 410€.

Miksi olet päätynyt siihen, että kummilapsen suoritus on yli tuplat arvokkaampi kuin ystävien lasten suoritukset?

Koska hän on minulle läheinen ja rakas. Muita lapsia en hirveästi edes tunne vaan olen heidän vanhempiensa kanssa ystäviä.

Eli lapset, jotka välttyvät välittäviltä ja rakastavilta aikuisilta, joutuvat emotionaalisen kärsimyksen lisäksi kärsimään myös taloudellisesti. Eräänlainen matteusvaikutus?

Noniin, Jeesuskin löysi av-palstan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Olet siis sitä mieltä, että on sivistyneenpää antaa opiskelemaan lähtevälle nuorelle mielummin vaikka lasimaljakko, kuin rahaa, jota hän takuuvarmasti tulee tarvitsemaan jatkossa?

Jos rahaa haluaa, voi mennä töihin tai pyytää vanhemmiltaan.

Pyytää vanhemmiltaan??? Oikeesti???

Kuulin juuri keskustelun, missä tyttö oli muuttamassa pois kotoa, koska välivuonnakaan nyt vaan ei enää kuulu asua kotona. Hän sanoi mm. ”Ja meidän vanhemmat saa kyllä luvan ostaa mulle kivat huonekalut...” - en mennyt mukaan keskusteluun mutta mitä hittoa... nyt se pikkuinen ’olen jo ihan aikuinen ja itsenäinen’- perse jonnekin töihin ja ihan itse hankkimaan ne kivat huonekalut.

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Ylioppilasjuhlat on juuri se tilaisuus, missä rahan antaminen on soveliasta, onhan nuori aloittamassa omaa elämäänsä ja tarvitsee yhtä ja toista. Shekki, seteli tai tilisiirto, kaikki hyväksyttäviä tapoja antaa rahalahja.

Ääh kun tää vaikeaa, mikään summa eidiis ole oikea?

50€ on hyvä neutraali summa vähän keltä tahansa kelle tahansa.

Mutta tarpeeksi läheiselle/läheiseltä 200 euroakaan ei ole "liikaa".

En käy missään juhlissa enää kun kaikissa pitää maksaa pääsymaksu.

Vierailija kirjoitti:

50€ on hyvä neutraali summa vähän keltä tahansa kelle tahansa.

Mutta tarpeeksi läheiselle/läheiseltä 200 euroakaan ei ole "liikaa".

Tosin sen verran on kyllä lisättävä, että kuka piru antaa ylppärilahjan naapurin lapselle, jos perheen kanssa ollaan vain moikkausväleissä?! Ymmärtäisi, jos kyseessä olisi esim. oman lapsen paras kaveri, mutta muuten ei kyllä mitenkään. Miksi ylipäätään on kutsuttu noin tuntemattoman juhliin?

a, 100e

B, 50e

C, 30e

Nuo riittää , jos ette ole kovin varakas perhe , ja varakkaana tunnetut voi antaa 200, 100 ja 50e. Ei kohtuuttomuuksia.lapsenlapselle 500e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Olet siis sitä mieltä, että on sivistyneenpää antaa opiskelemaan lähtevälle nuorelle mielummin vaikka lasimaljakko, kuin rahaa, jota hän takuuvarmasti tulee tarvitsemaan jatkossa?

Toisaalta on sivistymätöntä tunkea pilkku ennen kuin-sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Laitatteko rahaa, jos saatte kutsun vähän vieraammalta jonka lapsi yo-juhlii, mutta ette pääse paikalle ja kutsussa lukee tilinumero jonne voi lahjoittaa lapselle? Mikä summa, jos laitatte rahaa? ]sain tämmäisen kutsun henkilöltä, jonka poikaa en ole koskaan edes tavannut]

Höpsistä, laita vaan onnittelukortti.

Ei tähän ole yhtä oikeaa vastausta. Mutta ylioppilaan rahalahjan suuruus olisi mielestäni hyvinkin 50-100 euroa. Oman tulotason mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

On moukkamaista antaa lahjaksi rahaa.

Kun tietää, että hän haluaa rahaa, on todella moukkamaista antaa joku esine tai vaikka lahjakortti ,joka sitoo saajan johonkin kauppaan esim.

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän ole yhtä oikeaa vastausta. Mutta ylioppilaan rahalahjan suuruus olisi mielestäni hyvinkin 50-100 euroa. Oman tulotason mukaan. 

Pienituloiselle 50 euroa on aivan kohtuuttoman suuri summa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän ole yhtä oikeaa vastausta. Mutta ylioppilaan rahalahjan suuruus olisi mielestäni hyvinkin 50-100 euroa. Oman tulotason mukaan. 

Pienituloiselle 50 euroa on aivan kohtuuttoman suuri summa.

Silloinhan lienee kohtuullista se, minkä lahjan antaja kokee kohtuulliseksi. Onko se sitten 40, 30 vai 20 euroa? Alle 20:n en oikein kyllä menisi. 

Jotenkin ajattelen, että jos rahalahja jää kovin pieneksi, on parempi ostaa joku pienen rahalahjan arvoinen tavara. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ole. Tavaralahjat ovat vaikeita ja tämän päivän yhteiskunnassa "kaikilla" tuppaa olemaan "kaikkea". Toisaalta ylioppilas on uuden elämänvaiheen kynnyksellä, ja esim. vanhemmilta kyselemällä voi saada vinkkejä nuoren omista toiveista esim. ensimmäiseen omaan kotiin.

Yksi hyvä idea on myös yhteislahja. Jos esim. kaveri- tai harrastusporukka kutsutaan juhliin kollektiivina, he voivat mielestäni antaa yhteislahjan, joka vaatii jokaiselta pienemmän summan. Isäni suku antoi minulle tällaisen lahjan yo-juhlissani. Heitä on sisarukset ja puolisot mukaan lukien 5 hlöä. Ei ehkä tuntunut niin hohdokkaalta antaa 20 euron seteleitä, niin kokosivat kollektiivina 100 euroa ja kauniit kukat.