Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua päästää yksin kävelylle
24.05.2019 |
Olemme olleet yhdessä vuoden ja vietämme kaiken vapaa-ajan yhdessä. Jos haluan lähteä kävelylle kuntoilumielessä niin ettei mies pääse mukaan tulee siitä hirveä riita. Miehen mielestä se on epäilyttävää ja olen vain lenkillä iskemässä miehiä. Olen harrastanut lenkkeilyä 15 vuotta.
Käymme miehen kanssa yhdessä monta kertaa viikossa kävelyllä, mutta minä haluan käydä joka päivä. Jos mies ei pääse en pääse minäkään ulos.
Onko muilla vastaavaa? Mikä avuksi muu kuin eroaminen?
Ymmärtäisin jos pukeutuisin jotenkin ns viettelevästi lenkille, mutta en ja en edes puhu miehille ollessani ulkona. Kuuntelen musiikkia ja menen täysillä eteen päin. Mies näkee kuntoilusovelluksesta missä menen.
En ole pettänyt enkä jutellut tuntemattomille miehille koko suhteen aikana.
Onko tämä sairaalloista mustasukkaisuutta?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Mutku se on niiiin ihana nappisilmä käkkäräpää
Joopa joo, löytyy kuule ihan suomalaisistakin miehistä tuollaisia ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutku se on niiiin ihana nappisilmä käkkäräpää
Joopa joo, löytyy kuule ihan suomalaisistakin miehistä tuollaisia ja paljon.
Itse luulin löytäneen maailman kilteimmän ja ihanimman suomalaisen miehen, kun oli ujo, rauhallinen, hiljainen ja ystävällisen oloinen. Lyhyt, maantienvärinen, perunanenäinen peruspoika, ei todellakaan mitenkään j ännä.
Ja mitäs sieltä kiltin kuoren alta paljastuikaan: sairas, väkivaltainen, mustasukkainen kyttääjä.
Varo tulemasta raskaaksi, sitten on vaikeampi lähteä. Haluatko elää noin rajoittavassa suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
En ole trolli
AP
Et varmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juokse pakoputki vielä kuin ehdit. Tuo mies on klassinen esimerkki siitä narsistista joka vielä tuhoaa sun mielenterveyden.
Olette olleet vasta vuoden yhdessä, ja nyt mies alkaa näyttämään todellisen luonteensa. Nyt sun on vielä helppo lähteä, mies ei ole sitä mitä tilasit ja homma poikki heti alkuunsa. Tuo tulee pahenemaan varmasti, ja mitä kauemmin sitä siedät, sitä vaikeampaa on erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/7
PYLLY
Paskoja provoja.
Jotkut ne haluavat ummistaa silmänsä todellisuudelta.
Kuule, noita on. Olen itsekin elänyt tuollaisessa suhteessa. Lähdin, enkä ole hetkeäkään katunut päätöstäni, vaikka vainoaminen ja piinaaminen jatkuikin kuukausia. Siihen saakka, että mies löysi uuden uhrin, sitten luojan kiitos loppui.
Kävelylle lähteminen on HYPER-HYPERGAMIAA. Löydät vielä paremman miehen sieltä!!!!!
;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhuisin miehen kanssa vakavasti että mulla on oikeus mennä ulos ihan milloin haluan eikä siitä tarvitse miehelle tiliä tehdä. Ei tarvitse kertoa mitä reittiä on kulkenut eikä mihin kellonaikaan palaa. Jos ei asia menisi perille, niin sitten se olis ero luvassa.
Tuossa tilanteessa puhuminen on aivan turhaa. Lähtö heti on oikea ratkaisu.
No jaa, meilläkin oli aiemmin ongelmia miehen mustasukkaisuuden kanssa. Ja en lähtenyt heti karkuun vaan asiasta keskusteltiin moneen otteeseen ja käytiin pariterapiassakin jonkun aikaa. Nykyään kaikki on hyvin. Jotkut voivat muuttua jos itse ymmärtävät että se on tarpeen.
Niin, jos itse ymmärtävät.
Mikä vaihtoehto erolle? Se, että sinä luovut lenkkeilystä, ystävistäsi, sukulaisistasi ja elät vain miestä varten. Toivottavasti hän on sen arvoinen.
Älä unohda tehdä testamenttia siltä varalta, että ehdit kuolla lapsettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos pukeutuu tähän burghaan vai mikä rätti se on josta näkyy vaan silmät.
Vierailija kirjoitti:
Ai onko?
Totta helvetissä on. Juokse tyttö, juokse!
Etkä nyt ilmeisesti tarkoita tuota lenkkeilyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5
Usko tai älä, mutta aloituksen kaltaisia todellakin on.
Exäni oli samanlainen, tosin hän veti pidemmälle ja lähti varjostamaan minua kun lähdin lenkille. Jäi kiinni ja räyhäsi puolustuksekseen, että "ei kukaan normaali käy lenkillä, olit ihan varmasti menossa tapaamaan jotain miestä!".
Epäilyttävää hänestä oli myös se, kun vein koirani koirapuistopn. Salatreffit kuulema varmasti sielläkin, ja varmaan oli sielläkin jossain puskassa vahtaamassa -.-
Ilmeisesti ette asu yhdessä? Älä suostu siihen vaikka kuinka pyytäisi. Toivottavasti osaat ajatella omaa parastasi ja jättää tuon sairaan suhteen taaksesi!
Kerro vielä, että olet muuttanut miehen perässä toiselle puolelle maata paikkakunnalle, jossa et tunne ketään muita, sinun on vaikea saada työpaikkaa muualta, olette juuri ostaneet unelmienne asunnon ja odotatte teidän yhteistä rakkauspakkausta, joka on molempien unelmien täyttymys.
Mun ex-miehen väkivaltaisuus alkoi juuri noin. En saanut mennä yksin kävelemään, kun olisin muka ollut siellä iskemässä muita miehiä. Silloin tajusin, kuinka sairas mies oli. Sairas mustasukkaisuus ehti sitten vaihtua sairaaksi väkivallaksi ennen kuin pääsin pakenemaan. Ahdistelu jatkui erosta ja lähestymiskielloista huolimatta, mutta nyt jos soitan poliisit, hekin ottavat minut sentään tosissaan.
Eroa heti. Ei ole muita keinoja.
Älkää naiset (tai miehetkään) alistuko tuollaiseen henkiseen väkivaltaan. Siitä ei ole kuin pieni askel siihen, että väkivalta muuttuu fyysiseksi.
Enkä lähtisi katsomaan, josko kumppani haluaisi parantua. Ei näillä yleensä ole sairaudentuntoa, ja vaikka olisikin, ei ole kumppanin tehtävä ryhtyä terapeutiksi oman hyvinvointinsa kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi alat saamaan turpaan riitelyn sijasta.
Lähde kun mies on töissä äläkä palaa enää takaisin. Hae apua.
Ja sit se tappaa teidän koiran ja sit se tappaa sut ja sit se tappaa sun suvun. Oikeesti. Tätä tapahtuu paljon.
No jaa, meilläkin oli aiemmin ongelmia miehen mustasukkaisuuden kanssa. Ja en lähtenyt heti karkuun vaan asiasta keskusteltiin moneen otteeseen ja käytiin pariterapiassakin jonkun aikaa. Nykyään kaikki on hyvin. Jotkut voivat muuttua jos itse ymmärtävät että se on tarpeen.