Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreltä kiellettiin nuorisopsykiatrisella sarjakuvien piirtäminen, kun piirsi kuulemma liian synkästä aiheesta (hirviöt/pimeät metsät tms.)
24.05.2019 |
Tyttö on 16v. Aina on purkanut oloaan maalaamalla, piirtämällä ja kirjoittamalla.
Ensin vietiin päiväkirja. Siellä kuulemma liian synkkiä mietteitä. Näin kirjan, siellä ei ollut mitään itse m urha-juttuja vaan ihan runoja ja omia mietteitä. Esim. Tänä aamuna masensi, eikä ulkoilukaan piristänyt kun satoi"
Sitten vietiin öljyvärit, kun maalasi musta-harmaita kuvia
Nyt vietiin mahdollisuus piirtää sarjakuvia. Paperit, kynät, kumit, kaikki takavarikoitiin.
Millä tavalla tämä edistää lapsen paranemista jos mitään ei saa tehdä? Silloin hoitajat ovat tyytyväisiä kun nukkuu (kunhan ei nuku liikaa tai liian vähän tai sellaisena aikana kun hoitajat eivät halua)
Kaikki tekeminen tuntuu olevan väärin. No onneksi "enää" neljä viikkoa tuota helvettiä ja pääsee kotiin.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Tuttua homma. Minä ikävöin osastolle joutuessani rakasta vanhaa koiraani aivan älyttömästi. Osastolle jouduin isäpuolen valheiden takia, kuinka muka olin niin vaikea ja varastin muka häneltä rahaa ynnä muuta sellaista keksittyä. Ainoa asia minkä tein väärin oli se että pesin hänen paitansa väärän väristen vaatteiden kanssa ja siitä tuli punainen/violetti ja paidan taskussa oli hänen tupakat, mitkä olivat hänelle niin tärkeitä ilmeisesti.
Tästä suuttuneena ei antanut minun tulla paikalle kun koirani lopetettiin kotonamme. Ihan eläinlääkäri tuli lopettamaan siis, että koira sai lähteä tutussa paikassa. Minä en saanut hyvästellä rakasta koiraani. Se ihan varmasti kuo leman hetkellä on ollut paniikissa ja etsinyt katseellaan minua. En ikinä anna anteeksi tätä. En ikinä.
Minulla meni roska silmään :( Ei näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä todella järjettömältä toiminnalta. Huomattavasti parempi saada tunteet paperille (piirtämällä tai kirjoittamalla) kuin pitää niitä vain sisällä.
Tuttua homma. Minä ikävöin osastolle joutuessani rakasta vanhaa koiraani aivan älyttömästi. Osastolle jouduin isäpuolen valheiden takia, kuinka muka olin niin vaikea ja varastin muka häneltä rahaa ynnä muuta sellaista keksittyä. Ainoa asia minkä tein väärin oli se että pesin hänen paitansa väärän väristen vaatteiden kanssa ja siitä tuli punainen/violetti ja paidan taskussa oli hänen tupakat, mitkä olivat hänelle niin tärkeitä ilmeisesti.
Tästä suuttuneena ei antanut minun tulla paikalle kun koirani lopetettiin kotonamme. Ihan eläinlääkäri tuli lopettamaan siis, että koira sai lähteä tutussa paikassa. Minä en saanut hyvästellä rakasta koiraani. Se ihan varmasti kuo leman hetkellä on ollut paniikissa ja etsinyt katseellaan minua. En ikinä anna anteeksi tätä. En ikinä.