Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Terapeutti suosittelee seurakuntaa.

Vierailija
24.05.2019 |

Olen tehnyt eroa lapsuuden ja nuoruuden ahdistavaan, kontrolloivaan uskonnollisuuteen ja kuljen terapiassa miettiäkseni, miten aikuisena voisi päästä mukaan elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Terapeutin ensimmäinen ehdotus sosiaalisesta toiminnasta oli seurakunta. Minulla ei ole mitään uskossa olevia ihmisiä vastaan, mutta tunnustukselliseen kristillisyyden harjoittamiseen en enää haluaisi osallistua. Haluaisin varovaisesti pitää rajoistani kiinni tässä asiassa.

Nyt viimeisellä kerralla sitten terapeutti totesi yksinäisyydestä puhuessani, "sä et ole sitten ollut halukas menemään esimerkiksi sinne seurakuntaan". Eli se seurakunta kuitenkin olisi ainoa sellainen olemassa oleva vaihtoehto yksinäiselle. Tiedän, että seurakunnan kohderyhmää ovat "hyljeksityt ja yksinäiset", mutta kun siitä en voi tunnustuksettomana nauttia, vaan vastapalana tulee ottaa vastaan kristinoppi ja hengellisyys.

Voi ahdistus sentään.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikävä, että painostetaan. Kerro sille terapeutille, mikset halua seurakuntaan ja että et tykkää painostuksesta.

Vierailija
2/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ikävä, että painostetaan. Kerro sille terapeutille, mikset halua seurakuntaan ja että et tykkää painostuksesta.

Kerroin jo silloin ekalla kerralla. Sanoin, etten halua osallistua yhteisrukoukseen, lauluun tai ylistämiseen. Terapeutti kysyi heti, että "oleksä varma, että siellä olis sellaista?" eli hän heti lähti haastamaan ja kyseenalaistamaan kokemustani seurakunnan toiminnasta.

Minun kokemukseni mukaan useimpiin tilaisuuksiin kuuluu vähintään hartaus tai laulua, joten vaikea noita on seurakunnan toiminnassa kokonaan välttää.

Olen itse asiassa ollut mukana eräässä kirkon yhteydessä olevassa tunnustuksettomassa toiminnassa. Mutta sen pidemmälle en halua mennä. En halua pakottautua enää tunnustamaan ja ylistämään ryhmäpaineen alaisena. Otan tämän ehkä vähän liian vakavasti (mutta toisaalta minulla on oikeus omiin ajatuksiini).

En tiedä onko terapeutilla omaa uskonnollista vakaumusta, eikä se minulle kuulukaan. Toisaalta minusta vaikuttaa että ei olisi, kun hän kerran heti kyseenalaisti seurakunnan tunnustuksellisuuden. Minusta seurakunnan toiminnassa ei ole mitään pahaa, mutta se ei ole missään nimessä "neutraalia maaperää".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika karsee terapeutti jos tollasta tyrkuyttää kun olet juuri ahdistavasta uskonnollisuudesta pääsemässä eroon. Vaihda terapeuttia.

Vierailija
4/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Henkilö, joka on ollut mukana vain tavalliseen evlut seurakunnan aika laimean uskonnollisessa toiminnassa, voi olla vaikea käsittää, millaista menoa karismaattisissa piireissä voi olla.

TK:ssa yleisestikin suositellaan keskusteluavuksi/sosiaalisten kontaktien lähteeksi seurakuntaa.

Niin minullekin tehtiin, kun masennukseen apua hain.

Vierailija
5/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohan on sun historialla kamalaa. Vaihda terapeuttia neutraaliin.

Vierailija
6/6 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pidä rajasi. Terapeutilla ei ole mitään oikeutta painostaa sua mihinkään. Sanoiko oikein mihin seurakuntaan pitäisi mennä hänen mielestään?

On ihan tervettä hengellisyyttä, mutta itse tiedät, mikä sinulle on hyväksi.

t. Uskis

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan yhdeksän